keskiviikko 21. lokakuuta 2020

Viime hetken kukkijoita

Rosa rugosa Ritausma


Ruusut eivät pienestä kylmyydestä säikähdä, kunhan ei ihan hurjia pakkasia niidenkään syksyyn osu. Nyt kuitenkin ollaan jo kääntymässä lokakuun loppupuolelle ja osa pensasruusuista kukkii, kuin ei aikoisi ollenkaan lopettaa. Ritausmakin uhmaa hallaa, vaan saapa nähdä, ehtivätkö kaikki sen nuput vielä avautua.

Rosa rugosa Sävel


Sävel on kukkinut lähes taukoamatta sen kesällä aloitettuaan. Tänä kesänä olen kyllä aika ahkerasti muistanut ja jaksanut leikata kuihtuneita kukkia pois. Se lisää kukintaa.

Rosa F.J. Grootendorst - Neilikkaruusu


Neilikkaruusu ei halua jäädä Säveltä huonommaksi. Siinä on ollut tämän kasvukauden aikana valtavia nuppuryppäitä. Yksittäiset kukat ovat sulautuneet yhteen. Ajoittain on näyttänyt, kuin pensas olisi täynnä valtavan kokoisia kukkia.

Rosa Sommerwind - Maanpeiteruusu

Maanpeiteruusuni Sommerwind ja Fairy jatkavat kukintaansa miinusöistä huolimatta. Fairyt viettivät kesän isoissa ruukuissa, josta siirsin ne Oikearinteeseen. Ajattelin kukinnan loppuvan siirron myötä, vaan niin ei käynyt. Olen koittanut tutkia ja vertailla näitä kahta maanpeiteruusua, mutta minusta ne näyttävät ihan samanlaisilta ja käyttäytyvät tismalleen toistensa tavoin. Joku asiantuntija varmasti osaisi heti sanoa, miten  ne eroavat toisistaan.

Clematis alpina Purple Dream - Tarha-alppikärhö

Alppikärhöillä on tapana kukkia pienemmässä mittakaavassa syksyllä. Purple Dreamin en muista näin tehneen, mutta saatan hyvinkin muistaa väärin. Yhden kukan löysin siitä viime viikolla. Purple Dreamin kukka on sen verran näyttävä, että sitä on vaikea olla huomaamatta.

Clematis 'Pink Fantasy' - Loistokärhö

Pink Fantasy on kukkinut todella pitkään. Se taisi tykätä, kun leikkasin sen vierellä kasvaneet norjanangervot ja metsäruusut matalaksi. Nyt valoa riittää laajalle alueelle, mikä tosin on väliaikaista. Ensi kesänä puskat versovat uudelleen, mutta ihan heti niistä ei ihmisen kokoisia sentään tule.

Sorbus Dodong - Tuurenpihlaja


Toinen tuurenpihlaja näyttää erehtyneen vuodenajasta, sillä bongasin sen latvuksesta pikkuisen kukan. Tuurenpihlajalla on korkeutta jo yli kaksi metriä ja siksi en ylettynyt ottamaan kukasta lähikuvaa. Siellä se yhä keikkui yläilmoissa laittaessani puulle jänisverkkoa suojaksi.

Rhododendron impeditum Moreheim - Sinialppiruusu

Türin kukkamarkkinoilta toukokuussa 2016 ostamani sinikukkainen alppiruusu taisi tykätä viimeisimmästä siirrosta. Se teki jo toisen kukan siirron jälkeen ja tämän jälkimmäisen lokakuun puolivälissä, mikä ei taida olla ihan tavallista. Toivottavasti pieni puska selviää talvesta ja kukkii ensi keväänä lukuisin sinisin kukin.

Trollius chinensis - Kesäkullero

Kesäkullerolle pitää kohta vaihtaa nimi, kun se ryhtyi kukkimaan vielä lokakuussa. Miltä kuulostaisi syyskullero tai lokakullero? Ajattelin, ettei se jaksaisi avata nuppuja, mutta niin vain avautuvat. Lauantaivastaisen yön pakkanenkaan ei sitä lannistanut.

Crocus speciosus - Syyssahrami

Syyssahrameita istutin vuosi sitten. Ensimmäiset kukat ovat nyt avautuneet. Yhden kukan elinkaari on aika lyhyt. Nuppuvaihe kestää pitkään, mutta avautunut  kukka lakastuu nopeasti ja samantien varsikin kaatuu.

Valkoinen syysasteri


Valkoisen syysasterin kanssa saa joka vuosi jännätä, ehtiikö se kukkia ennen talvea ollenkaan. Nyt ehti, mikä on kiva juttu. Tämän asterin olen tuonut Päivölän ruusutilalta muutama vuosi sitten. Sen nimi on hukassa, mutta onneksi kasvi sentään on tallessa.

Aster novi-belgii 'Patricia Ballard' - Syysasteri

Osan perennoista jo leikkasin ja siivosin talven tieltä. Kauniisti kukkivia en tietenkään ryhtynyt leikkaamaan. En varsinkaan syysastereita, joissa viikonlopun auringonpaisteessa riitti pörisijöitä. 

Tanacetum parthenium - Reunuspäivänkakkara


 
Reunuspäivänkakkarat ovat varsinaisia mattimyöhäisiä. Olisivat saaneet kasvaa ja kukkia paljon aikaisemmin, mutta eipä niitä näkynyt. Ehkä ensi kesänä täytyy laittaa heille herätyskello ilmoittamaan, että talviunet on nyt nukuttu.

Lehtikaktus


Jos ulkona kaikki kasvit ovatkin vaipumassa talviunille, sisällä lehtikaktukset aloittavat oman kukintansa. Yleensä siirrän lehtikaktukset kesäksi ulos, mutta tänä vuonna tämä toimenpide jostain syystä jäi tekemättä. Eipä näytä kukintaa haittaavan.


Orkideoistani on vihdoin tullut monivuotisia. Eivät siis joudu kukinnan päätyttyä kompostiin. Edelleenkään en kovin paljon orkideoista ymmärrä, mutta annan niiden imeä vettä viikon-kahden välein sillä välin, kun teen viikkosiivousta kodissa. Kun imuri on laitettu kaappiin ja matot lattialle, vessat pesty ja pölyt pyyhitty, kaadan jäljellä olevan veden alusastiasta pois ja siirrän orkideat takaisin paikalleen. Tällä tavoin olen saanut orkideat kukkimaan useaan kertaan uudelleen. Edelleen joku orkidea välillä jättää minulle hyvästit, mutta paljon entistä paremmin tulen niiden kanssa juttuun.


 Mukavaa viikkoa kaikille!


33 kommenttia:

  1. Oho, miten paljon siellä viellä kukkii ja noin täysillä! Ruusut ovat ihan uskomattoman upeita, eipä todella uskoisi, että on jo lokakuun loppupuoli!

    Meillä reunuspäivänkakkarat kukki koko kesän ja nehän levittäytyy ihan joka paikkaan. Toistaiseksi ei ole häirinnyt, mutta jossain vaihessa pitää alkaa varmaan niitä vähän kurittamaan.

    Saa nähdä, mitä kaikkia kukkia vielä innostuu avautumaan, kun taas vähän lämpenee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reunuspäivänkakkaroita on helppo kitkeä, jos alkavat liikaa valloittamaan tilaa. Pari kesää sitten niitä putkahti yhdessä penkissä solkenaan ja silloin nyhdin kakkaroita urakalla pois. Rauhoittuvat vähän liikaakin.
      Eilen oli hyytävän kylmä päivä, mutta nyt mennään taas kohti lämpimämpää. Ruusut varmaan jatkavat kukintaa, mutta muiden suhteen onkin sitten epävarmempaa.

      Poista
  2. Nyt osa kasveista ei näytä olevan lainkaan tietoisia meneillään olevasta vuodenajasta, mutta meitä tarhureita se ei tietenkään haittaa. Päin vastoin. Sinulla onkin vielä monta kaunista kukkijaa, jotka eivät näytä pienestä pakkasestakaan säikähtävän.
    Upeasti kukkivat orkideat. Niitä kannattaa kyllä vaalia. 🌿🍁🍂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelinkin, kun edes pari pakkasyötä ei ole nujertanut näitä mattimyöhäisiä. Ehkä joku päättää vielä tehdä uudelleenheräämisen, kun lämpöä on luvassa +10 astetta.
      Orkideat kukkivat todella pitkään. Useamman kuukauden kaksi orkideaa on avannut uusia nuppuja, eivätkä vanhatkaan kukat kovin nopeasti lakastu.

      Poista
  3. Ruusut o kyllä sitkeetä kukkijoota. Ja nuata viimmeesiä kukkia seuraa yhtä ihastunehena ku kesän ensimmääsiäki. Enoo onnistunu näkemähän yhtäkää syyssaharamin kukkaa avonaasena, vaikka non kukkinu vähintään viikon. Ihanat orkireeat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on kahdessa paikassa syyssahrameita ja toisessa ne eivät aukene ollenkaan. Mielestäni kummassakin olosuhteet ovat toistensa kaltaiset, joten mikä lie nuppuja pitää supussa.

      Poista
  4. Oi, miten ihania ruusuja ja yllätyskukkijoita! Aika ihanaa, että kullero ja pihlajakin! Eipä ihme, että tuure ei ole vaihtanut väriä, jos se elää kevättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyykin käydä näyttämässä Tuurelle kalenteria, jotta se tietää siirtyä syksyyn ja ryhtyä vaihtamaan väriä. Toisessa Tuuressa on hivenen punerrusta näkyvissä. Taitaa ehtiä pudottaa lehdet ennen kunnon paloa.

      Poista
  5. Todella kauniita ruusuja! :)

    Minullakin on yksi to-del-la myöhään kukkiva syysasteri, joka on ollut penkissä jo useamman vuoden ja tänä vuonna ehti ensimmäistä kertaa kukkia. Pitää jatkossa keskittyä hieman aiemmin kukkaan ehtiviin lajikkeisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä syksynä pelkäsin omienkin syysastereiden jäävän nupulle, mutta lämpimän kauden venyminen auttoi niitä kukkimaan. Yleensä kyllä ehtivät kaikki kohtuullisen hyvin kukkimaan. Auttaisiko sinun asteriasi siirtäminen lämpimämpään paikkaan?

      Poista
  6. Kaunista kukintaa vielä näin myöhään syksyllä. Onnittelut orkideamenestyksestä! Minulla ei tällä erää taas ole enää yhtään perhoskämmekkää, kun viimeisenkin söivät ripsiäiset. Mutta kyllä niitä uusia taas tullee ja voi yrittää, saisiko ne pysymään hengissä ja kukkimaan uudestaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aiemmin kastelin orkideoita samalla tavoin, kuin kaikki muitakin viherkasveja. Niinpä ne olivat lähinnä kertakäyttökasveja, mikä alkoi harmittamaan. Nykyisin hoidan orkideoita yksilöllisemmin, mutta mestari en niiden kanssa ole vieläkään.

      Poista
  7. Kappas Tuurea kun vielä kukan päkisti !
    Ilahduttavan monta kukkijaa jaksaa syystalven kylmyydessäkin kukkia, ruusuihin voi aina luottaa.
    Kohta ihastellaan niitä kuurankukkia ihan riittämiin.
    Parhaiten nuo perhoskämmekät saa viihtymään kun ihan oikeasti unohtaa ne omiin oloihinsa. Pitääkin käydä katsomassa omien kuulumisia, alkaisi olla jo kukkavanojen aika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusujen syyskukinta ei ole harvinaista, mutta varsinkin kesäkullero ihmetyttää. Lienee tämän pitkäksi venyneen lämpimän syksyn tekosia.
      Hetken ilmeisesti saamme taas kuurankukkia odotella, kun vettä ripsii taivaan täydeltä ja lämpöasteitakin on luvassa +10.
      Toivottavasti perhoskämmekkäsi lykkäävät nupuista täysiä kukkavanoja. Kiva, että puutarhan painuessa nukkumaan on seurattavaa sisälläkin.

      Poista
  8. Purple Dream on niin kaunis ja jestas miten paljon ruusuja vielä kukassa. :) Onko reunuspäivänkakkara muuten monivuotinen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reunuspäivänkakkara on yksivuotinen, mutta siementää siten, että se putkahtaa sieltä täältä myöhempinä vuosina. Omani ostin kesäkukkana 2016 ja siitä lähtien se on ilmaantunut joka kesä kahdessakin paikassa useamman taimen voimalla.

      Poista
  9. Lokakullero😂 Ihanasti siellä vielä kukkelehditaan, täytyisikin tehdä kierros löytyykö omasta puutarhasta enää mitään. Nyt kun daaliat ovat poissa niin tuntuu kovin tyhjältä. Jotain pientä voisi vielä kuitenkin täältäkin löytyä. Ainakin noita syyskrookuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika paljaalta pihassa jo näyttää, kun kesäkukat on kaikki poissa ja puutkin ovat vähitellen pudottaneet lehtensä. Käypä kierroksella. Kummasti kaikenlaista vielä löytyy, vaikkei muutaman kylmän yön jälkeen edes uskoisi.

      Poista
  10. Kylläpä onkin ihan kesäistä kukintaa vielä siellä😊 jokunen kärhö kukka näkyy enää mun pihassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähiin kukinta käy minullakin. Muutama kasvi on yllättänyt ja ruusujen syyskukinta on toki jokavuotista. Sen verran on nytkin lämmintä, että monet pysyvät edelleen virkeinä.

      Poista
  11. Paljon löytyy puutarhasi kukkasia vielä näinkin myöhään syksyllä. Kärhöt ovat ihania, kun jatkavat sinnikkäästi siihen asti, että lumi peittää maan tai on monta astetta pakkasta. Tuo 'Patricia Ballard' on kyllä oikea söpöläinen. Omani ei ole saanut vielä nuppujaan auki, mutta ostinkin sen vasta syksyllä. Jospa ensi vuonna sekin ehtisi kukkaan. Ainakin istutin sen pihan aurinkoisimpaan paikkaan, jossa sen pitäisi olla myös aika hyvin tuulilta suojassa.
    Kauniit orkideat myös. Tuo onkin hyvä systeemi, että laittaa ne virkistävään jalkakylpyyn sillä aikaa kun tekee viikkosiivousta. Minkähän systeemin itse keksisin orkideojeni parhaaksi? Meillä kun nuo siivouspäivätkin tuntuvat vaihtelevan inspiraation mukaan ja usein homma keskeytyy ties minkä vuoksi. Ehkä vain pitää laittaa kalenteriin muistutus joka viikolle.
    Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Patricia Ballard on todella kaunis ja runsaskukkainen syysasteri. Tänä vuonna pelkäsin, ettei se ehtisi kukkimaan, mutta pitkään jatkunut lämpö auttoi kummasti.
      Talviaikaan orkideoille riittää kastelu joka toinen viikko. Keksi jokin hyvä muistisääntö. Olen huomannut, että orkideat tykkäävät säännöllisestä hoidosta, joskaan eivät liikahoidosta nekään.

      Poista
  12. Onpa sitkeitä kukkijoita. Minulla ei kovin paljoa enää mitään ole. Jännin juttu liener, että saarni on yhä vihreissä lehdissä ja yleensä se kellastuu ja tiputtaa lehtensä ekana. Luonto osaa yllättää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä syksynä luonto on yllättänyt monellakin tavalla. Tai ehkä suurin yllättäjä on lämpötila, kun ei millään meinaa syksy talveksi muuttua. Koko vuosi on ollut monessakin mielessä poikkeusellinen. Ei vain säätä ajatellen.

      Poista
    2. Ehkä 2020 jää meille mieleen monin tavoin. Vielä ehtii pari kuukautta sattua ylläreitä. Ja saarni ei vieläkään näytä hitustakaan taittuvan syksyyn 🤔

      Poista
  13. Ruusut hämmästyttävät minuakin kukkimalla niin innolla ihan viime aikoihin saakka, nyt on ollut sen verran kovia pakkasia yöllä, että viimeisetkin kukat ruskistuivat.
    Oho, Tuurea - hän päättikin ruveta kukkimaan, eikä vaihtamaan punaista asua ylleen.
    Täällä näyttävät kaikki kasvustot jo olevan pidemmällä talviajassa kuin siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin Tuurelle sanoa, että nyt on syksy eikä kevät. Voisi hissukseen vaihtaa punaisemman asun ylleen ja lopettaa kukkien kehittämisen.
      Meillä ei ole talvesta juuri nyt tietoakaan. Mittari näyttää +10 ja vettä tulee taivaan täydeltä.

      Poista
  14. Ihan kuin eri maailmaa katselisi, niin paljon kauniita kukkijoita sinun puutarhastasi vielä löytyy, täällä alkaa olla kukkijoita nolla! Ritausman aion hankkia heti keväällä uuden ruusuaidanteeni kasviksi. Lainsuojattomat kurtturuusut ovat jo lähes kaikki poistettu, mutta tilalle haluan uuden ruusuryhmän. Niinpä kurtturuustu ovat siihen itseoikeutettuja jatkossakin. On se tosiaan kaunis! Toivotaan, että tuo upea sinikukkainen alppiruusu viihtyy ja kukkii jatkossa runsaasti - upea väri! Minunkin Tuurenpihajani on edelleen täysin vihreä, eivät malta irrottaa kesästä. Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika syksyisen näköistä täällä meilläkin on. Nuo yksittäiset kukkijat ovat yleisnäkymässä hyttysen kokoisia. Ilahduttavat silti.
      Ritausma onkin erinomainen ehdokas lainsuojattomien korvaajaksi. Sateesta se ei tykkää, vaan eipä taida tykätä monet muutkaan ruusut.
      Olen ajatellut, että Tuurenpihlajani ovat vielä nuoria vaihtaakseen loisteliaaseen syysasuun. Ehkä tulevina vuosina. Niin sinun kuin minunkin Tuureni.
      Mukavaa viikonvaihdetta sinullekin!

      Poista
  15. Lokakullero ei ehkä ole kovin mukavan kuuloinen, mutta syyskullero sopisi varmasti. Vai kuinka? Onhan noita syysalkuisia tosin jo, mutta kuitenkin.🤔

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, ei tosiaan lokakullero kuulosta kovin mukavalta nimeltä. Olkoon kesäkullero, joka innostui syksystä ryhtymällä uuteen kukintaan.

      Poista
  16. Sain naapurilta reunuspäivänkakkaran (tai siis reunuspietaryrtin) alun alkukesästä ja se kun puhkesi kukkaan ei ole lopettanut lainkaan. Hämmästyttävää! Aivan ihmeellinen kasvi, vieläkin siitä löytyy kukkia! Erinäköinen, korkeampi versio taas aloitti kukinnan tämän uuden kanssa samaan aikaan, mutta lopetti jo aikoja sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reunuspietaryrtti/reunuspäivänkakkara on tosiaan melkoinen ihme. Ajattelin, että se ilmestyisi kenties istutusta seuraavana kesänä, mutta että vuositolkulla myöhemminkin ja joka kesä. Sopii hyvin reunuskasviksi.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!