maanantai 3. toukokuuta 2021

Vielä mennään keväässä

"Heja Sverige!" -näkymä eli scillat kera keltaisen narsissin

 
Nopeatempoisen ihmisen ajantajun tällainen hitaus, miltei pysähtyneisyys, saa sekaisin. Ikäänkuin olisi päivästä toiseen lähtöviivalla odottamassa starttipistoolin laukaisua, eikä sitten tapahdukaan mitään. Olo on kärsimätön ja vähän huijatun tuntuinen. 

Luontoäidille sallittakoon vaihteleva rytminsä. Niinhän se on, ettei ihmisen sovi ruveta luontoa määräilemään. On ollut ilahduttavaa huomata, miten moni kasvi on kuitenkin heräämässä. Ja miten moni on selviytynyt hienosti kunnon lumihangen alla.

Ylävasemmalla: Sempervivum Mix ja yläoikealla: Sempervivum calcareum 'Bicolor'
Alavasemmalla: Saxifraga x adrendsii 'Peter Pan' ja alaoikealla: Sedum lydium.


Kiersin lannoittamassa puutarhan kasveja kanan- ja hevonkakalla. Kumpikin loppuivat kesken, joten ruokakaupassa käydessä oli syytä poiketa krääsämarketin puutarhapihalle. Sain tarvitsemani ja vähän ylimääräistäkin, kuten tavallista. En voinut vastustaa mehi/kivikkokasvitarjousta ja niinpä kärryyn sujahtivat kollaasissa kuvatut kasvit.

Ylävasemmalla näkyvä viininpunainen sempervivum ei sisältynyt tarjoukseen, mutta oli vaan niin hienon värinen.

 
Samassa tarjousrytäkässä avasin kesän perennahankintapiikin. Ko. krääsämarketin puutarhapihalta on menneinä vuosina tullut hankittua useampikin "neljä kympillä" -perennapurkkia vaihtelevalla menestyksellä. 

Omassa pihassa kasvaa myskimalvaa, mutta viime kesältä takaraivoon on jäänyt kuva malvoista syysleimujen kaverina. En taas kirveelläkään muista, kenen blogissa tähän ideaan törmäsin, mutta ajattelin kokeilla sitä omassa puutarhassa. Niinpä myskimalvoja nähdessäni tartuin purkkeihin ja samalla muutamiin muihinkin. Tässä siis hankkimani perennat:

Malva moschata: myskimalva 2 kpl
Dianthus deltoides 'Splendens': ketoneilikka 2 kpl
Aubriata 'Cascade Blue': tarharistikki 2 kpl
Phlox subulata 'Candy Stripes' 2 kpl.

Clematis 'Paul Farges' - Lumikärhö

Kertokaapa ihmiset, mitä teette lumikärhölle keväisin? Vai teettekö mitään? Aiempina keväinä olen leikannut vain kaikkein kuivuneimmat oksat ja nekin siinä vaiheessa, kun ne tuoreista versoista helposti kuolleiksi erottaa. Viime keväänä leikkaaminen jäi minimaaliseksi huomattuani kärhön pukkaavan silmuja vähän joka oksanhaarasta. Nyt en ole löytänyt elonmerkkejä lumikärhöstä. Jonkun verran siitä jo leikkasin tuen sivuille ja yli sojottavia kuivia oksia, sillä kärhö on kasvanut hurjasti ja vyöryy tuestaan joka suuntaan.

Netistä löysin Pentti Alangon ohjeen, jonka mukaan lumikärhöä ei tarvitse leikata ollenkaan. Jos tämän kärhön haluaa kasvavan tiheämmäksi, se leikataan keväällä metrin korkeudelta. Olen siis Alangon ohjeen mukaan tältä keväältä jo myöhässä.

Daucus carota - Villiporkkana

Vuosi sitten esikasvatin muutaman villiporkkanan ja loput siemenet kylvin suoraan maahan. Esikasvatetut siirsin myöhemmin suorakylvettyjen seuraksi. Kukkivat kaikki kohtalaisen samaan aikaan myöhemmin kesällä. Viime vuotisia nousee mullasta mukavasti. Kellarissa on esikasvatuksessa Daraa. Ajattelin toimia sen kanssa viime vuotiseen tapaan eli loput Darat kylvän suoraan maahan. Esikasvatetuista osan laitan ehkä ruukkuun, jos suinkin kaksi itänyttä suklaakosmosta jaksaa kasvaa Daralle kaveriksi.

Rosa Lumo hengissä ja herää

Muistatte ehkä, kuinka viime kesänä kaivoin ylös ja siirsin pensasruusuja toiseen paikkaan. Siinä hommassa otin riskin menettää yhden tai kaikki ruusut. Nyt näyttää, että riski kannatti. Jokainen on hengissä ja herännyt. Rosa Mundi sai hiukan siipeensä mäntyä kaataneen metsurin saappaasta, mutta Ilo-ruusun lailla se on päättänyt jatkaa yhteiseloa kanssani.

Lumon suhteen olin pitkään epävarma, kuinka se selviytyy. Siirron yhteydessä leikkasin pensaita rajusti, jotta latvusto olisi edes jonkinlaisessa tasapainossa suhteessa väkisinkin toimenpiteessä vaurioituneisiin juuriin. Muutama elinvoimainen silmu on jo ilmestynyt Lumon mataliin varsiin ja tyvestä nousee uutta elämää.

Trillium erectum - Punakolmilehti

Punakolmilehden olen istuttanut rhodon siipien suojaan. Ehkä turhankin lähelle, koska joka kevät joudun nostelemaan rhodon oksia löytääkseni kolmilehden. Siellä se taas availee lehtirulliaan. Nyt pitää olla tarkkana, että ehdin myös kukan nähdä. Suojaisassa ja katseilta piilossa punakolmilehti osaa aina yllättää nupuillaan.

Olen välillä miettinyt, pitäisikö kasvi siirtää paikkaan, jossa se olisi enemmän näkösällä ja helpommin huomattavissa. Ei ole tullut siirrettyä. Ehkä annan tämän yksilön jatkaa elämäänsä paikassa, jossa se tuntuu hyvin viihtyvän. Ja ostan toisen, kunhan keksin sen näkyvämmän paikan.

Loisteliaista tulppaaninäkymistä luovuin siinä vaiheessa, kun peurat kävivät maasta nousevia sipulikukkiani urakalla popsimassa. Ilokseni olen löytänyt useammasta tulppaanista nupun, joka on ilmeisesti peurojen vierailun aikaan ollut vielä turvassa mullassa. Joissain tulppaaneissa nuppu on mennyttä ja joissain pahoin vaurioitunut.

Fritillaria imp. Rubra - Keisarinpikarililja

Keisarinpikarililjojen ahkeraa jumppaa olen seurannut suurella kunnioituksella. Yöpakkasten jäljiltä yhä korkeammiksi venyvät varret ovat aamuisin täysin kumarassa. Niin vain auringon lämmittäessä ja plusasteiden lisääntyessä liljat vähitellen suoristavat selkänsä seisoen taas tanakasti pystyssä iltaan saakka. Missähän mahtaa kulkea niiden jumppaamiskeston kipuraja? Toivottavasti niin kovaa pakkasta ei tänä keväänä tulekaan, että nämä keisarilliset liljat väsyisivät aamujumppaansa.

Hedelmätarha


Vaikka aurinkoiset säät hivelevät silmiäni ja sieluani, toivon reipasta annosta sadetta. Maa on todella kuivaa. Olen suosiolla jättänyt nurmikon rapsuttamisen, sillä ensimmäisen leikkuun yhteydessä kuivuneet lehdet ja muu sälä muuttuu nurmikon ruoaksi. Nurmikko on jo selvästi hereillä ja kasvaa siinä, missä kaikki sinne eksyneet rikatkin. Ihan vielä ei pääse ruohonleikkuria käynnistämään. Kanttauksia sen sijaan voisi jo siistiä.

Pionipolku


Moni kevättyö on tehty ja toinen mokoma tekemättä. Kärräsin lehtikomposteista ruusuille ja muille perennoille kypsyneen aineksen ja loput käänsin takaisin muhimaan. Odotan vielä hetken aikaa, josko tulisi sade kastelemaan maata. Sen jälkeen ryhdyn istuttamaan hankittuja perennoja.

Päätin myös kiskoa alapihan Kriikunapolkua reunustavat kiemuraiset muovinauhat pois ja korvata ne turveharkoilla. Projektin aloittamista häiritsee vähän pohdinta, ostanko turveharkkoja vai keksinkö niille jonkun toisen vaihtoehdon. Turpeennosto on vahingollista suoluonnolle ja turpeen energiakäyttö kiihdyttää ilmastomuutosta. Turpeen käyttö viljelyssä ja puutarhoissa tulee sekin kyseenalaiseksi, koska se nostetaan suosta energiaturpeen tavoin. Eipä ole fiksua käyttää muoviakaan. Elämme jatkuvien muutosten maailmassa. Pohtimista ja valintojen tekemistä riittää.

Scilla bifolia - Pikkusinililja

 Omistaa vähän maata, rapsuttaa sitä kuokalla,
kylvää siemeniä ja katsella niitten heräämistä eloon -
siinä ihmisen yksinkertaisin ilo,
miellyttävintä mitä hän voi tehdä.

-Charles Dudley Warner-
(amerikk. esseisti ja Mark Twainin ystävä)

 

28 kommenttia:

  1. Minulla ei ole (vielä) lumikärhöä, joten odotan kiinnostuneena, jos tähän tulee kokemuksen mukanaan tuomia ohjeita. Oli kiva kuulla, että ruusujen siirrot onnistuivat hyvin viime syksynä.
    Hidasta on luonnon herääminen näin kylmällä, mutta minulle se toisaalta sopii, kun yritän vimmalla saada kaikki puut ja pensaat istutettua. Sade olisi hyvin kaivattua (mieluummin lämmintä kevätsadetta kuin lunta), maata kaivaessaan ihmetyttää kuiva maaperä. Toivottavasti tälle loppuviikolle ennustettu sade toteutuu. Ensi viikon ennusteissa näyttäisi säätyyppi muuttuvan, joten sitten saattaa mahdollisen sateen jälkeen kaikki suorastaan räjähtää kasvuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kovasti tykästynyt lumikärhöön, enkä koe nykyistä tilannetta isoksi ongelmaksi. Kunhan se tuosta taas herää, se on hetkessä vihreä ja kukkii loppukesästä runsaana. Hyvät vinkit ja pätevät ohjeet ovat aina tervetulleita.
      Enpä oikein usko, että enää lunta tulisi. Vannomatta paras siinäkin asiassa. Vesi olisi tervetullutta. Huomasin säätyypissä muutoksen, joten nautitaan nyt näistä valoisan avarista näkymistä ennen "vihreää räjähdystä".

      Poista
  2. MInusta on vain ihanaa, että on kevät ja kevätkukat, mutta mitään pikaspurttia ei tapahdu. Tämä aika saisi kestää paljon kauemmin - niin pitkä viivytys kuin mahdollista ennen puiden lehteen puhkeamista sopii minulle, kun sitten yhtäkkiä onkin jo kesä ja kevät taas vuodeksi ohi. Onneksi tässä on saatu nauttia pitkästä keväästä, meillä kun oli sen verran vähän lunta, että kevät alkoi aikaisin. Teillä kesti sen lumen sulamisen odottelu iäisyyden.
    Minullakaan ei ole lumikärhöön ohjeita. Leikkelen kärhöjä muutenkin tosi vähän, niinpä ne vähitellen kasvavat vyyhdiksi. Luulen, että tekisin niin, että jonakin vuonna hermostuisin ja leikkaisin, mutta useimmiten en.
    Viime yönä olikin jo lauhempaa, täällä ainakin, käytiin vain hitusen pakkasella. Toivottavasti se on pysyvä suuntaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luultavasti suurin syy kärsimättömyyteeni on kellarissa kasvariin pääsyä odottavat hyötykasvit. Taimien joukkoon ilmestyi harsosääskiä, mikä aiheuttaa päänkivistystä. Luin, etteivät ne vahingoita taimia. Silti haluan niistä eroon. Ostin liimalappuja, joista luvattiin apua. Aika näyttää.
      Kovin usein lumikärhön leikkaamista ei tarvinne edes harkita. Se on nyt paikallaan seitsemättä vuotta ja ensimmäisen kerran pohdin yhteiseloa kuivien oksien kanssa. Oikeaoppinen leikkaaminen ihan kaikkien kasvien kanssa on minulle hebreaa, joten useimmiten siirrän välttämättömiäkin leikkauksia turhan pitkään.
      Katsoin aamulla 10 vrk:n ennustetta, jonka mukaan ensi viikolla näyttäisi säätyyppi muuttuvan. Eikä yöpakkasia näkynyt keskiviikon jälkeen. Hyvin tuolla ulkona pärjää näilläkin keleillä, mutta kiva olisi vähitellen ihan istuakin ulkona, vain ihastelemassa ja katselemassa näppien jäätymättä.

      Poista
  3. Melkein tuli tunne, että ollaanko me edes samalla planeetalla.
    Meidän piha siis tarhan piha on länteen ja vasta iltapäivällä sinne paistaa täydeltä terältä aurinko, jos paistaa.
    Kuvat hedelmätarha ja pionipolku ovat kaukana eteen päin meidän rivaripihasta, siis nautin näkemästä.
    Paljoa en ole istuttanut kevätkukkijoita ja se kyllä täytyy korjata nyt tulevana syksynä. Keisarinpikarililja on kuin puu, tosi vankka.
    Kiitos taas pihakierroksesta. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Molley, metsikön kaatumisen jälkeen olemme saaneet paistatella päivää valossa ja auringossa yltäkylläisesti. Hyvässä muistissa on vielä kolmen vuoden takainen kostea varjo, joka pihassamme vallitsi aamupäivää lukuunottamatta.
      Suosittelen pikkusipuleita, kuten kirjokevättähteä, idänsinililjaa, posliinihyasinttia, pystykiurunkannuksia. Niitä sinulla varmaan jo onkin, mutta lisää varmasti aina sopii. Tänä keväänä niistä on päässyt iloitsemaan pitkään ja laajasti, kun räjähtävä lämpö ei ole saanut kukintaa lopahtamaan ennätysajassa.
      Kiitos, että jaksat uskollisesti virtuaalivierailuja pihallani.

      Poista
  4. Minä siirsin oman lumikärhöni viime kesänä ja samassa yhteydessä leikkasin kaikki versot lyhyemmiksi.
    Onneksi ruusut kestävät pääsääntöisesti aika hyvin siirtoja, kuten sinunkin ruususi hyvin osoittivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunuvuokko! Ajattelinkin, että sinulla on kärhöihin liittyvää tietoa ja kokemusta, josta ammentaa. Kerrohan postauksissasi, miten lumikärhösi herää ja kasvaa tänä kesänä.
      Olihan se vähän riskihommaa kaivaa isoksi venähtäneitä ruusupuskia ylös ja siirtää toisaalle. Hetken saan taas odottaa niiden kasvua komeiksi, mutta nyt niillä on mielestäni kunnolliset paikat rehottaa enemmänkin.

      Poista
  5. Herra Warnerilla oli oiva ajatus. Pihasi on startannut kevääseen pontevasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväässä mennään ja pontevasti myös kohti kesää. Mikäs sen mukavampaa.

      Poista
  6. Minulla taisi olla yksi kuva jossa oli kiiltoleimu, pinkki harmaakäenkukka ja myskimalva vierekkäin kasvamassa. Se on hyvä yhdistelmä. Toisaalta tämä on ihanaa kun kevät viivyttelee, saa nauttia pidempään, toisaalta pelkään että sitten kaikki on kukassa yhtäaikaa ja lyhyessä ajassa ohi kun lämpöisemmät säät alkavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myskimalvan ja leimun liitto saattaa hyvinkin olla juuri sinun puutarhasi näkymä. Tykkäsin siitä sen verran paljon, että aion toteuttaa yhdistelmän omassa pihassa. Kumpaakin on jo ennestään, vaan kaukana toisistaan.
      Viileys on taannut pitkääkin pidemmän sipulikukkien loiston. Kerrankin on ehtinyt kaiken myös kuvaamaan.

      Poista
  7. Nyt on keli jämähtäny kylymäks, lunta on loppuviikosta luvassa jopa 20cm. tänne itäsuomeen. Siinäpä sitä onkin, vetenä jos tulis ois parempi. Mie oon melekein 'hermostunu' tuohon meijän lumikärhöön. 'Paul Farges' kauppanimeltään 'Summer Snow' on tuo meijän lajike ja on Venäjällä jalostettu lajike, Kasvaa hirmusen pitkät jopa 6 metrii roikaleet oksat ja aina suap olla niitä kieputtamassa tukeen, hanakasti kiipivää lähellä olevaan luumupuuhun ja toisella puolella olevaan jasmikkeeseen. Leikkoon sen puoleen metriin keväisin. Kukkii kyllä kauniisti ja jos nyt istuttasin, ois paikka sillä yksinään, erillään muista kasveista. Peli voip olla menetetty meillä siirron suhteen. Tuo 'Mantsuriankärhö' on maltillisempi kasvaja ja se kestää tuessaan. Söpöistö söpöin tuo pikkusinililja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin aamulla lehdestä lumisade-ennusteista. Toivotaan, ettei sentään mitään hankia sinne kasaisi. Viikon päästä pitäisi olla huomattavasti lämpimämpää.
      Sinultapa sainkin pätevän vinkin lumikärhön huoltamiseen. Kiitos. Enköhän uskalla leikata sitä reilummin, sillä nykyisellään se on aikamoinen risukasa. Lumikärhöni sijoituspaikka suo sille leventelyn, mutta alppikärhöjen tapaan se kyllä kaipaa siistimistä.
      Eikö olekin pikkusinililja ihastuttava. Se on puutarhassani suhteellisen nuori asukas ja on jo nyt vienyt sydämeni täysin.

      Poista
  8. Hyvät hankinnat! Tuo punainen mehitähti on upea ja muistakin hankinnoista on varmasti paljon iloa.
    Ullalta tulikin ohje, jota itsekin mietin lumikärhölle. Olen äitini valtavan alppikärhön leikannut muutaman kerran puolimetriseksi ja aina se on kasvanut takaisin. Miksei siis lumikärhöä voisi leikata samalla lailla, jos ulkomuoto on alkanut risuuntua? Sehän kuitenkin on aika kookkaaksi kasvava kärhö, joten saavuttaa varmasti pian entiset mittansa.
    Ruusut ovat heräilleet hienosti siirrosta huolimatta. Toivottavasti kukkivat komeasti jo tänä kesänä.
    Sinullakin keisarinpikarililjat kestävät siis pakkasta. Joko meillä on ankarammat olot tai sitten minulle on sattunut harvinaisen herkkänahkainen yksilö. Omituista. Ehkä pitää laittaa keisarinpikarililja syksyn ostoslistalle, jotta pääsee testaamaan asiaa paremmin.
    Toivon sadetta teille ja aurinkoa ja lämpöä tänne sulattamaan loput lumet. Vettä ei meillä kaivata sen enempää kuin pakkastakaan. Mukavaa päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alppikärhöjä olen muutaman vuoden välein leikannut matalaksi risuuntumisen vuoksi. Ehkä sama ohje pätee lumikärhöön. Taidan nyt uskaltaa kokeilla. Lumikärhö on nopeakasvuinen ja huitelee loppukesästä taas korkeuksissa.
      Useimmat keisarinpikarililjoistani taitavat olla punaisia (Rubra). Onko värillä väliä kestävyyden suhteen, en tiedä. Hyvin ne ovat pakkasöistä selvinneet, vaikka aamuisin nuokkuvat pää kohti maata. Alapihalla pakkasta on yleensä vielä aste pari enemmän, kuin yläpihalla. Sielläkin ovat hyvässä kunnossa. Varmaan kannattaa istuttaa syksyllä uusia kp-liljoja vaikka pariin eri paikkaan ja katsoa, josko pärjäisivät paremmin.
      Huomiseksi luvattu sade on kaivattua, sillä maa ihan rutisee kuivuuttaan. 10 vrk:n ennusteen mukaan viikon päästä pitäisi lämpöä tulla pohjoista myöten, joten silloin saa teidänkin lumet kyytiä. Näin toivotaan. Kiitos, sinulle myös mukavaa päivää ja viikon jatkoa!

      Poista
  9. Minustakin tuo punainen mehitähti on hieno vaikka tykkään kyllä kaikista mehikasveista. Hienoa että ruususi kestivät siirron. Minäkin istutin tulppaaneja pihapiiriin ihme kun peurat ei ole niitä löytänyt. Kivoja uutuus hankintoja olet taas tehnyt. Minä en ole ostanut mitään uutta, vanhoja olen aloittanut siirtämään. Laitoin sinulle muutaman esikon jo kasvamaan sivuun. Minulla on kaikki leimut samassa penkissä. Kärhöistä en tiedä yhtään mitään mutta minulla on nyt muutama pensaskärhön alku tulossa ( siemenistä kasvatettu) mutta pieniä ovat vielä. Hitaita oli itämään nytkin nousee vielä muutama.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mieltä lämmittää tieto, että sinulla on minulle esikoita.
      Mehikasvit ovat kaikki hienoja. Mietin nyt, kasvatanko punaista kesän ruukussa vai laitanko sen maahan? Ehkä haen vielä pari mehikasvia lisää saadakseni laakeaan ruukkuun kivan kesäistutuksen.
      Sinulla on niin paljon hienoja kasveja, että vanhojen kasvien siirrossa riittää tekemistä siinäkin. Muu elämä on täyttänyt viime päivinä kalenterin niin tehokkaasti, etten ole pahemmin puutarhahommiin ehtinyt. Jospa loppuviikosta.

      Poista
  10. Kauniita kuvia taas. Kuva hedelmätarhasta on jo ihanan värikäs. Minun luuni kaipaisivat jo lämpöä. Olisi ihanaa, että tulisi pikkasen liian lämmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi viikolla pitäisi lämmetä. Johan tähän varpaiden palalemiseen saisi tulla loppu.

      Poista
  11. Kärhöjen heräämistä minäkin ihan kamalan touhuissani odottelen, mutta yksikään viime syksyn istutuksista ei osoita ensimmäistäkään elonmerkkiä. Täällä tosin on ollut hurjan kylmiä öitä ja koleita päiviä, olisikohan kärhön viisautta piileskellä mullassa ja odotella lämpimämpiä aikoja? Niitä ei ainakaan rusakot ole syöneet, hortensioista lähes kaikkia on typistelty. Kasvihuoneessa odottelevat jo Princess Katet ja Piilut, heräteostoksia Hankkijalta.
    Sinä löysit hienot mehikasvit ja mainioita löytöjä muutkin, tulee ihana malva-leimuistutus.

    Ärsyttää kun lupaavasti alkanut kevät otti jälleen kerran pari askelta taakse päin, kylmää ja tuulista ja ihan kamalan kuivaakin. Minä olen yleensä keväällä vähään tyytyväinen, riittää että aurinko paistaa. Nyt ollaan taas harmaan pilvimassan alla ja sekös harmittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärhöjen suhteen kärsivällisyys on valttia. Viime vuonna ne heräsivät aikaisin, kaikki. Tänä vuonna ollaan ilmeisesti siirrytty normikevääseen. Osassa kärhöistä minulla on jo selvästi eloa. Osa sen sijaan tyypilliseen tapaansa mattimyöhäisiä tai heittänyt henkensä. aika näyttää.
      Hortensiat eivät onneksi kuole typistyksestä huolimatta. Kunhan typistykset kohdistuvat oksiin.
      Tämä kevät on ollut silkkaa keikkumista ja koleutta on riittänyt. Nyt ennusteissa on lupaavaa lämpöä, kunhan jaksetaan vielä muutama päivä odottaa.

      Poista
  12. Hitaasti jätkunut kevät sekä tuskastuttaa, että helpottaa. Hyvä puoli on, että rikkaruohot eivät ihan vielä ole saaneet yliotetta. Kärhöjä olen leikellyt tuntumalta, poistanut kaikki selvästi kuivat. Toissakesänä jouduin leikkaamaan ison ja alhaalta kukattoman alppikärhöni rajusti: riivin kaikki latvat alas syreenien korkeuksista ja leikkasin sitten osan ylempää, osaan jätin muutamia silmupareja alhaalta lukien. En oikein osannut päättää, mikä olisi parasta. Alppikärhö kyllä haaroi leikatuista kohdista.
    Lumikärhöä minulla ei ole, mutta mantsuriankärhö on. Siitä olen vain poistanut talven kuivattamat latvat tuoreeseen arvioimaani versoon asti. Ja senhän näkee vasta näinä päivinä, kun eloa alkaa näkyä. Vähälumisina talvina kaikki maanpäällinen on kuollutta, joten odottelen vain maasta elonmerkkejä.
    Tämä siis näppituntuman ohje, ammattilaiset korjatkoon, jos olen kovin väärin leikellyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta tässä hitaudessa ja koleudessa on hyvät puolensa. Odottavan aika on kuitenkin pitkää ja sitä lämpöä ja kesäähän tässä odotetaan innokkaasti.
      Alppikärhöä olen muutaman vuoden välein leikannut rajustikin uudistaakseni sen risuista oloa. Hyvin on kestänyt ja versonut uudella innolla kohti korkeuksia. Kommenteista päätellen voisin kokeilla alppikärhötyyppistä leikkausta myös lumikärhölle.
      Näppituntumaohjeet ovat usein ihan yhtä päteviä, kuin ammattilaistenkin. Monien näppituntuma ulottuu kirjaviisautta pidemmälle.

      Poista
  13. Minulla on kahden kesän kokemus lumikärhöstä ja tänä vuonna leikkasin sen ensimmäisen kerran alas. Sen kasvutahti on ollut niin hurja, että halusin sitä hieman toppuutella leikkauksella. Viime kesänä se jyräsi urakalla tuen toisella puolella kasvaneet daaliat, tänä vuonna toivon hieman hillitympää kasvua. Olen antanut itseni ymmärtää, että lumikärhö ei ole leikkauksesta moksiskaan ja versoaa vikkelään taas tiheäksi puskaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tervetulleesta kokemuskommentista. Lumikärhön kasvuvoima on melkoista, joten voin hyvin kuvitella sen selviävän leikkaamisesta. Koska omani ei ole vielä kunnolla herännyt, taidan laittaa sen viikolla matalammaksi.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!