perjantai 17. syyskuuta 2021

Syksyähän tämä


Kovin on ollut aamut koleita. Alimmillaan mittari on näyttänyt +3℃. Päivälläkin lämpöä on ollut parhaimmillaan +12℃ auringonpaisteesta huolimatta. Pihatöitä tehdessä tulee pian lämmin, joten turha tuijottaa mittarilukemia. Vaikka syksyn saapuminen merkitsee puutarhurille enemmän siivoamista ja talveen valmistautumista, hyötyliikunta ulkona on aina piristävää.


Kasvimaa alkaa olla tyhjä. Pari kurpitsaa on vielä korjaamatta. Persiljaa ja ruohosipulia on tarkoitus leikata pilkottavaksi pakastimeen. Kehäkukista pitäisi kerätä siemeniä ensi kesää varten. Sametti- ja kosmoskukat kukkivat edelleen ahkerasti. Niiden tyvellä muutama koristeporkkana Dara odottaa siirtoa kukkapenkkiin.

 
Kävin ostamassa pari uutta lavakaulusta. Niiden löytäminen olikin vaikeaa, eikä varsinkaan mustia ollut enää missään. Kauppiaat ovat myyneet kaikki kesäkauden tavarat, joten vinkeät puutarhaideat on suosiolla jätettävä ensi vuoteen. Onneksi yhdestä kaupasta sain kaksi käsittelemätöntä lavakaulusta, jotka sudin itse mustiksi Ecogarden-puuöljyllä.

 
Sijoitin lavakaulukset alapihan ison vaahteran ja puistoaidan väliseen nurkkaukseen, johon isojen puunjuurien vuoksi ei voi istuttaa mitään. Laitoin pohjalle maanrakennuskankaan, jotta lähellä kasvavat vadelmat eivät tunge versojaan laatikkoon. Ajattelin täyttää nyt syksyllä pohjaosan lavakauluksesta oksasilpulla, haravoiduille lehdillä ja kesäkukkaruukkujen mullalla. Keväällä sitten komposti- ja säkkimultaa päälle. 

Kylvän uuteen laatikkoon ainakin kosmoskukkia, jotka korkeiksi kasvaessaan täyttävät kivasti tyhjän tilan ja toimivat samalla myös ohikulkijoiden ihasteltavana. Kosmoskukkia pitää kasvimaalla joka kesä olla. Ehkä ensi kesänä niiltä vapautuva vanhempi lavakaulus saa jotain matalampaa asukikseen.


Kasvihuone oli tarkoitus pestä runsas viikko sitten, kun oli pari kesäisen aurinkoista ja lämmintä päivää. Katto-ränni -rempan vuoksi oli paljon muuta hommaa, joten ehdin jo miettiä pesun siirtämistä keväälle. Innostuin sitten kuitenkin kiskomaan letkun alapihalle ja ryhdyin puunaamaan niin kasvaria kuin istutusastioitakin. 

Kasvihuoneen ulkopinta on vuoden aikana alkanut vihertää, joten käytin pesuun samaa biohajoavaa ainetta, jolla pesimme keväällä pergolan valokatteen. Hyvin pienellä pesuainemäärällä lika lähti helposti ja kasvihuone kirkastui kummasti. Käyn pinoamassa istutuslaatikot, kunhan ne ovat kauttaaltaan kuivuneet. Muutenkin kasvihuone toimii talviajan lähinnä kasvihuoneen yhteydessä tarvittavien tarvikkeiden ja joidenkin puutarhakoristeiden säilytyspaikkana.

Yksi iso ja vähän tylsäkin urakka on yliviivattu työlistalta. Keväällä pääsee taas kiikuttamaan taimet suoraan kasvariin, kunhan siellä on ensin tavarat laitettu paikoilleen.

Oksasilppurille työtä odottamassa

Ukkokullan kanssa karsimme yläpihan syreenejä. Niitä kasvaa yläpihalla, rinteen kummassakin päässä. Puiston puoleista kasvustoa on leikattu hyvin vähän. Joitakin vanhimpia runkoja olen välillä poistanut niiden alkaessa kuivua pystyyn. Hakettaminen saa odottaa, kunnes kattorempan telineet puretaan ja kulkuväylät vapautuvat käyttöömme.

Vasenrinteen yläreunan pihamaalle kallistuvat syreenit.
 
Kesän aikana pari vanhaa unkarinsyreeniä oli käytännössä kuollut pystyyn. Niiden poistamisen lisäksi leikkasin pihan puolelta alimpia oksia. Kunnan puolella ollut sankka metsikkö sai aikaan sen, että syreenit kallistuivat voimakkaasti valoa kohti eli meidän pihalle. Metsän kaatamisen jälkeen valoa tulee joka suunnasta, joten syreenitkin ovat alkaneet vähitellen kasvaa tasaisemmin.

 
Rinteen toisessa päässä syreenit ovat uudempia. Niille on riittänyt valoa, joten ne ovat kasvaneet korkeiksi ja pystyiksi. Poistin sieltäkin nuorempia syreenejä ja sinne tänne nousseita pikkuversoja, jotta syreenit olisivat puumaisempia, eikä alueesta muodostuisi pelkkää pikkuversopusikkoa. 

Innostuksen tällaiseen sain Päivänpesää elämää -blogin Katjan Suvena-postauksesta 31.1.2021. Katjan ilmavaan syreeninäkymään päästäkseni minun on ehkä poistettava ainakin yksi syreeni tuolta keskeltä, sillä nyt joukko kasvaa todella tiiviinä rykelmänä. 

Toisaalta, leikkimökki saattaa lähiaikoina lähteä muualle. Sen alin hirsikerros kaipaa kengittämistä, eikä meillä ole intoa leikkimökin kunnostukseen. Ei myöskään tarvetta sen säilyttämiselle. Joku saa hyvän leikkimökin, jos vain viitsii sen purkaa, kuskata pois ja kunnostaa omalle pihalleen. Syreenitilanne tsekataan tarkemmin, kunhan leikkimökin kohtalo on ratkennut.

Osa kesäkukista lähti kompostiin katto/ränni-rempan alta. Osalle se oli jo muutenkin ajankohtaista, sillä kesä ei ollut niiden suhteen paras mahdollinen. Vaikka toisin luulisi. Ruukut odottavat pihalla pesua, jonka teen samalla, kun pesen terassin ja pergolan puupinnat remppapölystä ja kesän jäljistä. En ole enää vuosiin kantanut tyhjiä ruukkuja kellariin, vaan ne ovat viettäneet talven talon seinustalla.


Ruukkuja tyhjentäessäni sain muutamia leikkokukkia maljakkoon. Daalioista Cafe au Lait on kukkinut elokuusta lähtien kauniisti. Kattorempan kunniaksi se avasi kaksi nuppua. Joskin kukat jäivät elokuisia pienemmiksi. Juurakot laitoin kellariin sanomalehden päälle kuivumaan. Siirrän ne omaan säilytyspaikkaansa myöhemmin.


Sisäänkäynnissä kesän viettäneestä hortensiasta leikkasin myös kukat maljakkoon. Uusia nuppuja siihen ei ole avautunut tuota yhtä lukuunottamatta enää aikoihin. Joitakin ruukkuhortensioita olen istuttanut loppukesästä tai syksyllä maahan. Kaksi niistä nousee joka kevät - tai pikemminkin kesä, mutta eivät kuki. Eikä niistä kovin suuria puskia näytä kasvavan.

Colchicum autumnale Waterlily
 
Ensimmäinen syysmyrkkylilja on noussut kukkimaan alapihan Ruusupenkissä. Kukan nähdessäni ilahduin, mutta sain myös pienen sätkyn. Olen nimittäin kokonaan unohtanut istuttaneeni tämän viime syksynä. Ihme, etten ole onnistunut hävittämään impiä kaivaessani penkissä kesällä useampaan kertaan.

Pian on aika päivittää tämän syksyn sipuli-istutuslista. Ehkä olisi syytä harkita sipulilistan ja kasviluettelon yhdistämistä, jotta en jatkossa toheloisi istutusteni kanssa. Syysmyrkkyliljat ovat aika tyyriitä, enkä muutenkaan soisi niitä menettäväni.

Anemone hupehensis - Syysvuokko

Syysvuokko senkun kukkii ja kukkii. Kiemurapenkin syysvuokosta on vihdoin kasvanut toiveideni puska. Nuput ilmestyivät tänä vuonna jo heinäkuussa. Pelästyin saavani pikakelauskukinnan, enkä siis saisi nauttia tästä loppukesän ja syksyn kauneimpiin kuuluvasta ihastuksen kohteesta. Niin ei käynyt. Syysvuokkoon tuli runsaasti nuppuja. Koko ajan on ollut sekä avautuneita kukkia että nuppuja eri vaiheissa. Kukintaa on siis kestänyt kohta kaksi kuukautta.

Anemone hupehensis - Syysvuokon siementaimi

Keväällä löysin Kiemurapenkistä syysvuokon siementaimen. Laitoin sen etureunaan kiviä, jotta en vahingossakaan kitkisi pikkuista rikkaruohona pois. Yllätyksekseni siihen ilmestyi kolmen nupun rykelmä, joista ensimmäinen on jo auennut. Annan vauvan kasvaa lähellä emoaan ainakin toistaiseksi. Keväällä mietin, siirtäisinkö lapsukaisen johonkin toiseen paikkaan. Jos hän vain talvesta selviytyy. Olopihalla on jo toinen syysvuokko, mutta Pikkupuutarhassa voisi olla kivasti tilaa.


Monet Puutarhan Lumo -blogia seuranneet tietävät, että Kruunuvuokolla on 10 kärhösormea. Sen lisäksi hän on myös taitava havujen muotoilussa (kuten linkistä avautuvasta postauksesta käy ilmi). Jonkun verran olen omia havujani leikannut, mutta oppimista siinä tehtävässä riittää. Enpä ole kovin syvällisesti asiaan edes perehtynyt, mutta josko nyt olisi aika.

Tavallinen sähkökäyttöinen pensasleikkuri meillä jo on. Sitä olen opetellut ja oppinutkin käyttämään, vaikka käsivoimia se vaatii. Kovin pitkään ei vain jaksa laitteen kanssa heilua. Tikkaita on siirrettävä vähän väliä ja silti jää korjattavaa. Kruunuvuokon vinkistä hankin pienikokoisen, akkukäyttöisen oksa/ruoholeikkurin, jolla on helpompi leikata pieniä kohteita ja varsinkin viimeistelyssä se on näppärä. 

Myyjä vähätteli laitteen tehoa ja akun kestoa kehottaen minua ostamaan tuplasti kalliimman laitteen. Saattoi olla oikeassa, mutta tylyllä käytöksellään ja huonolla palvelumentaliteetillaan sai minut heti vastahankaan. Päädyin halvempaan malliin, kun se oli tarjouksessakin. Ensimmäisten kokeilujen jälkeen olen aivan tyytyväinen hankintaani. 

Echinacea purpurea - Punahattu

Punahattujen yhä kukkiessa olen jo piilottanut multaan kaupoista ostamani pikkusipulit. Nettitilauksista toisesta tuli ilmoitus, että tuotteet on kerätty ja lähtevät pian matkaan. Vaikka syksy tuntui tulleen yllättäen ja aikaisin, aika samoissa mennään, kuin muinakin syksyinä. Päivä sinne tai tänne ei maailmaani hetkauta. Ellei sitten lunta lykkää, mutta eipä ole ainakaan ennusteissa. Kylmyyttä kyllä. 

Calendula officinalis - Kehäkukka

Viikonloppu on taas käsillä. Tätä kirjoittaessani torstai-ilta on jo pitkällä, mutta pihalla kolisee. Remppatelineitä puretaan, mikä on ilahduttava asia. Remppafirma siistii jälkensä, mutta ihan varmasti siistittävää jää minullekin. On siis tiedossa, mitä viikonloppuna puuhaan.

Raikkaita syyspäiviä ja kivaa viikonvaihdetta ihan jokaiselle!


22 kommenttia:

  1. Kiva, että sinulla on laatikko valmiina kevättä varten ja siihen on tosiaan näppärä kasata mahtuvaa materiaalia valmiiksi pohjalle. Ihastelin omaa ’kosmoslaatikkoani’ tänä kesänä niin paljon, että aion ensi kesänä toimia samalla tavalla, tosin vaihdan lootaa, jotta vuoroviljely toteutuu. Lavakauluksia ei ehkä voi olla liikaa, aina niihin voi kylvää vähintään kukkia :).
    Toivottavasti leikkimökki löytää uuden kodin, saisit sen paikan parempaan käyttöön, koska mökki ei ole teille enää tarpeellinen.
    Kiva, jos remontti alkaa olla loppusuoralla ja voi hyvästellä rempparyhmän. Olen ihan kateellinen, että sait jo kasvihuoneen siivottua, minulla on se(kin) vielä edessä. En ymmärrä, miten en nyt edisty puuhissani ollenkaan. Minulla on kesken niin monta asiaa, että huokaus pääsee. Hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuoroviljely on yksi syy, miksi halusin kosmoksille oman laatikon. Koska ne kasvavat aina hyvin korkeiksi, en halua kylvää niitä eturivin laatikoihin näkymiä peittämään. Uuden laatikon myötä saan yhden laatikon mukaan vuoroviljelyyn.
      Remppa on valmis, telineet purettu ja viety pois, piha siivottu melskeen jäljiltä. Nyt nautimme uudesta, hienosta katosta.
      Jospa sinulla on liikaa tekemistä tiukalla aikataululla. Kaikkea ei vaan jaksa ja ehdi tehdä, vaikka kuinka haluaisi. Anna itsellesi lupa hengähtää. Usein silloin näkee työtkin realistisemmin ja siten ne alkavat taas edistyä.
      Samoin sinulle, valoisaa ja leppoisaa viikonloppua!

      Poista
  2. Syksyn tunnelmaa alkaa tosiaan olla. Meilläkin on ollut viileitä öitä. Joulukaktus pitää varmaan kohta pelastaa parvekkeelta sisälle, ettei se palellu.

    On kyllä mukavaa, kun kesän viimeisistä kukkijoista saa leikkokukkia vielä maljakkoon. Meillä on ollut tapana napsia viljelylaatikoilta samettikukat ja kehäkukat sun muut pois sadonkorjuun yhteydessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järkevää poistaa myös kukat satoa korjatessa, koska sen jälkeen kasvimaalla tulee vähemmän käytyä. Osan samettikukista poistin jo itsekin, mutta kauniimmin kukkivat saivat vielä jäädä.
      Eteläänkin on ennustettu hallaöitä, joten muistathan pelastaa kaktuksesi sisätiloihin.

      Poista
  3. Aika viileätä alkaa jo olla. Onneksi pakkanen ei ole sentään vielä vieraillut täällä meillä. Minulla on vielä kasvihuoneen siivous edessä. Myös vino pino isoja saaveja sekä ruukkuja, joissa osassa on vielä kasveja kasvamassa, odottaa pesua.
    Toivottavasti tulet olemaan tyytyväinen Boschin leikkuriin. Akku riittää ihan hyvin pienien havujen muotoiluun (muistaakseni kesto noin 45 minuuttia)Laite on todella kevyt käyttää mikä mielestäni on iso plussa.
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että viileydestä huolimatta ehtii vielä hyvin tehdä monia puutarhatöitä. Tosin lämpimämmällä ilmalla olisi mukavampi lotrata veden kanssa. Kynnys kasvihuoneen pesun aloittamiseen oli korkea. Kun sain itseni liikkeelle, homma hoitui aika nopeasti.
      Olen jo jonkun verran käyttänyt uutta leikkuria. Sen perusteella olen enemmän kuin tyytyväinen siihen. Keveys helpottaa merkittävästi sen käsittelyä. Kaksi pallomaista runkotuijaa sain leikattua ongelmitta. Eikä akku hyytynyt senkään jälkeen, vaikka kiersin puutarhassa kokeilemassa sitä isompiinkin havuihin. Suurkiitos sinulle vinkistä. Ilman tietoa olisin odottanut ensi kevääseen löytääkseni mainosten perusteella etsimäni laitteen.

      Poista
  4. Viileää on ja puutarhat ovat saaneet varoituksen syksystä. Kaunista on ruska sinunkin kuvissa. Olet ollut kyllä ahkera laittamaan puutarhaa syyskuntoon. Vaikka mitä on valmiina kevättä varten. Kaunis on syysvuokkosi, ihanaa, että se on jo puska.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylmistä öistä huolimatta aurinko on lämmittänyt päivisin mukavasti. Jollei tuule, ulkona tulee suorastaan hiki paksummilla vaatteilla työskennellessä.
      Kattorempan vuoksi oli pakko tehdä sellaisia töitä, jotka sijoittuivat alapihalle. Ja joissa ei tarvinnut isompia laitteita, koska rakennustelineiden vuoksi niitä ei saanut ulos kellarista tai autotallista.
      Syysvuokon menestyminen ja runsas kukinta lämmittää mieltä.

      Poista
  5. Myrkkyliljat ovat uskomattoman kestäviä. Sain muutaman perinnöksi talon edelliseltä omistajalta, joka vuorostaan oli ne istuttanut jo vuosia vuosia sitten. Eli myrkkyliljoilla on ikää nyt ehkä 25-30 vuotta. Edelleen kukkivat joka syksy. Ehkä ne sentään on niiden lastenlastenlasten...lapsia? Kehäkukat osaa olla kyllä syksyn ilontuojia loistavine väreineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva kuulla noin pitkäikäisistä myrkkyliljoista. Monien sipulikukkien - tai lähinnä tulppaanien - istuttaminen tuntuu toisinaan rahan törsäämiseltä, kun hiipuvat niin nopeasti. Omat myrkkyliljani eivät ole vielä kovin vanhoja. Täytyykin katsoa arkistosta, milloin olen ensimmäiset istuttanut. Eilen huomasin puutarhassa uusia esiin tulleita yksilöitä.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  6. Meillä syreenit pysyvät vähällä vaivalla puumaisina kun alta pääsee leikkaamaan ruohonleikkurilla, joitain yksittäisiä vesoja leikkaan 1-2 kertaa kesässä. Sitten on niitä syreenipuskia mitkä ovat vesaa täynnä. Hyvä sekin sillä niistä ikivanhoista, lähes satavuotiaiksi epäilemistäni syreeneistä kuolee joka vuosi vanhoja ja paksuja runkoja.

    Syysmyrkkylilja on helppo unohtaa, kesällä ihmettelin lehtiä ja sitten ne lakastuivat kunnes yhtäkkiä esiin nousee kukka. Syysvuokoilla on täälläkin ollut ihan uskomattoman pitkä kukinta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, että syreenejä ei kaikkia kannata leikata kerralla tapille. Sitäkin näkee. Meidän vanhimmat syreenit on anopin lapsuudenkodista, joten ilman muuta haluan ne säilyttää.
      Ajattelin laittaa syyrmyrkkyliljoille ensi kesäksi nimitikut, jotta en kaivele niitä vahingossa ylös. Varsinkin uudempien sijainti ei vielä ole porautunut muistiin.

      Poista
  7. Ensimmäistä kesää ollut kosmoslaatikko saa minunkin puutarhassa jatkoa, niin iso ilo se on ollut. Olen pessyt ruukkuja sitä mukaan kun olen tyhjentänyt. Välillä ei olisi millään huvittaut, mutta olen muistuttanut itsenäni, kuinka paljon kivempaa on pestä (ja viedä kuivuttuaan mökkiin talveksi) aurinkoisella säällä, kuin sitten kun vettä tulee päivä tolkulla liikaa ja kuraa on joka puolella. Puhtailla ruukuilla (ja kasvihuoneella) on paljon kivempia aloittaa keväällä, kuin puunauksella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oma laatikko kosmoksille on helppo puutarhan kaunistus.
      Kaikkein kätevintä olisi pestä ruukut tyhjenemisen myötä. Miten sitä onkin aina juuri silloin mukamas jotain tähdellisempää tekemistä. Kylmin sormin syysmyräkässä ei ole kiva lotrata vesien kanssa.

      Poista
  8. Hyvä idea tuo uuden laatikon täyttäminen syksyn haravointijätteillä.
    Kosmoksia en muistanut keväällä laittaa ollenkaan ja se harmitti koko kesän. Onneksi tsinniat jaksavat kukkia edelleen.
    Hienosti olet jaksanut urakoida syyshommia vähemmäksi, kasvarin tyhjennys alkaa minulla huomenna, riippuen oman flunssan tilanteesta. Kävi nimittäin niin, että kun työt toistaiseksi jäivät hyllylle, alkoi tippa nenän päästä valumaan ja kurkkukin tuli kipeäksi. Nyt ei olisi yhtään aikaa jonninjoutaville nuhille ja räkäflunssille.
    Onnittelut sujuvalle ja sukkelalle kattoremontille ja etenkin sen päätökselle. Kiinteistön kunto on asia josta ei kannata montaa vuotta tinkiä.
    Pitääpä tutkia nuo linkit syreeneihin, samoja suunnitelmia olisi täälläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinnehän ne kesäkukkien jämät ja haravoidut lehdet maatuvat. Eikös oikeaoppinen kompostikin kuulu rakentaa erilaisista kerroksista.
      Voisin kyllä jotain muutakin kesäkukkaa kokeilla. Olen jämähtänyt varsin tiukasti helppoon ja kauniiseen kosmokseen.
      Sinä olet kunnon opiskelija ja työntekijä, kun ajoitat räkätaudinkin omalle ajalle. Kurjaahan se on, oli ajankohta mikä tahansa. Toivottavasti olosi ei pahene ja pääset nenän tipottelusta huolimatta pihapuuhiin.
      Nimenomaan, oman kodin kunnosta kannattaa pitää huolta. Sehän on yleensä kaikkein tärkein ja kallein omaisuutemme. Katto eritoten on syytä olla ehjä. Muuten menee pilalle koko huusholli.

      Poista
  9. Syksy näyttää olevan jo käsillä. Ruskan värejä jo näkyy ainakin vaahteroissa ja pihlajissa. Paljon sinulla on vielä kukintaa, jopa punahatutkin kukkivat vielä. Ahkerasti olet laittanut puutarhaa talvikuntoon. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maisemassa on nyt paljon syyssävyjä. Vaahteroista osa alkaa jo pudottaa lehtiään. Ihmeen monta kukkijaa puutarhasta vielä löytyy, mikä on tietenkin mukavaa.
      Syystyöt sujuvat pienin askelin.
      Sunnuntai kääntyy kohta jo iltaan. Mukavaa iltaa siis sinulle!

      Poista
  10. Ihanaa että syksyynkin riittää kukkijoita! Minun syysvuokkoni selvisi talvesta! ja siinä on yksi nuppu, joka tosin on ollut näkyvissä jo viikkoja, mutta ei taida ehtiä avautua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylmistä öistä huolimatta päivisin paistava aurinko saa kukkaset innostumaan kukintaan. Kiva, että sinunkin syysvuokkosi selvisi talvesta. Toivottavasti se jatkaa kasvuaan ja tuottaa tulevina vuosina yhä enemmän nuppuja. Ja toivottavasti se yksikin nuppu vielä avautuisi. En ole koskaan poiminut syysvuokkoja maljakkoon - mitenkä sitä vähiä raaskisi mennä leikkaamaan. Avautuisikohan nuppu maljakossa?

      Poista
  11. Minä olen saanut kaikki lavakaulukseni ja hyvä niin koska niillä on aika paljon hintaa kuitenkin.
    Minun pitää tunnustaa että kannoin kaikki ruukut mitkä oli tyhjiä kellariin pesemättä ja niin olen tehnyt aina. En vaan saa itsestäni irti syksyllä niiden pesua kun on niin kylmäkin jo. Keväällä olen enemmän innokas tällaisiin hommiin.
    Akkukäyttöistä leikkuria minäkin olen ajatellut ostaa mistäköhän olet sen hankkinut 🤔❓ ja keveys on kyllä siinä valttia minulla on kädet senverran huonossa kunnossa.
    Syysvuokkoa minäkin haluaisin pitää katsoa että onkohan alessa niitä.
    Mukavaa alkanutta viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edelliset lavakaulukset ostimme mustina Biltemasta. Olivat huomattavasti edullisempia, kuin tämä nyt hankkimani. Ensimmäiset Ukkokulta rakensi itse.
      Ruukkujen peseminen on tylsää juuri koleuden vuoksi. Muutama ruukku taitaa minultakin jäädä pesemättä.
      Ostin Boschin akkusakset/leikkurin Bauhausista. Siellä sattui vielä 15 %:n alennus. Vempain on kevyt ja helppokäyttöinen. Isommat hommat tietenkin vaativat isommat vehkeet.
      Aika monta syysvuokkoa onnistuin menettämään ennen näitä kahta, jotka nyt kasvavat ja kukkivat. Luin jostain, että syysvuokko kannattaa istuttaa keväällä, jotta se ehtii juurtua hyvin. Metsästin aika pitkään, ennenkuin löysin keväällä myytävän syysvuokon. Se oli isokokoinen ja kalliskin, mutta näin jälkikäteen olen tyytyväinen satsaukseeni.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!