maanantai 3. heinäkuuta 2023

Ruusun sulle antaisin...

Rosa centifolia Muscosa - Sammalruusu
 
Mikäli haluaa nauttia ruusujen kukinnasta, kannattaa istuttaa erilaisia pensasruusuja. Eivät sentään toukokuussa vielä aloita, mutta kesäkuusta syyskuulle kukintaa saa ihailla. Minulla ruusuista kukkivat ensimmäisinä juhannusruusu, rosa Poppius eli Suviruusu, Tornionlaaksonruusu ja rosa Majalis (metsäruusu). Anopin lapsuudenkodista tuotua juhannusruusua kasvaa kolmessa paikassa. Muut ruusupensaat asuvat alapihalla kolmena ryhmänä ja yläpihalla yhtenä ryhmänä.

Rosa rugosa 'Ritausma'


Aloituskuvan yhteydessä mainittujen neljän ruusun lisäksi meillä kasvoi jo aiemmin rosa Glauca (punalehtiruusu), sammalruusu (rosa centifolia 'Muscosa') ja Hansaruusu (rosa rugosa 'Hansa'). Viljaminkeltaruusukin (rosa harisonii 'William's Double') löytyi, mutta viiden vuoden asumisen jälkeen se irtisanoi sopimuksensa.

Rosa rugosa 'Ritausma'


Kesällä 2013 "sairastuin" ruusukuumeeseen. Tauti ei ihan heti parantunut, vaan jatkui vielä pari vuotta eteenpäin. Osasyynä kuumeeseen oli varmasti OmaPiha-lehdestä 3/2011 lukemani Pirkko Kahilan artikkeli suomalaisesta ruusujalostuksesta. Sen seurauksena pihaamme muuttivat Sävel, Sointu, Ilo, Lumo ja Tove Jansson. Eivätkä nämäkään vielä riittäneet, vaan piti lisäksi hankkia Neilikkaruusu, Ritausma, Omenaruusu, Kirjoapteekkarinruusu, Valamonruusu ja Teresanruusu. Sekä muutama maanpeittoruusu Sommerwind ja Fairy rinteeseen.

Rosa gallica 'Mundi' - Kirjoapteekkarinruusu


Ruusupensaita istuttaessani en ottanut kunnolla huomioon täyskasvuisen pensaan mittasuhteita. Tuli laitettua liian lähekkäin ja ahtaasti, mistä seurasi muuttokaruselli. Muutenkin tapoihini kuuluu myllätä olemassa olevia istutusalueita, joten lapio on viuhunut ruusupuskienkin osalta. Kaikki eivät siis asu alkuperäisillä istutuspaikoillaan, vaan osa on muuttanut. Mieluummin siirrän jonkun kasvin menetyksen uhalla mieluisampaan paikkaan kuin katselen sitä tyytymättömänä vuodesta toiseen. Tietenkin olisi parasta miettiä istutuspaikat kerralla pysyviksi.

Rosa 'Hurdal' - Norjanruusu


Ruusukuume alkoi vähitellen helpottaa, mutta jonkun jälkitaudin seurauksena tilasin vielä Oulujoen taimistolta Norjanruusun ja Duchesse de Montebellon. Jälkimmäinen on kukkinut hyvin vaisusti. Tänä vuonna siinä ei ole nuppuja ollenkaan. Sen sijaan Norjanruusun kukinta on vuosi vuodelta runsaampaa. Helteen vuoksi kukinta alkaa olla jo loppusuoralla.

Rosa 'Hurdal' - Norjanruusu


Norjanruusua ei kannata ihan pieneen tilaan istuttaa. Sen kasvukorkeus on 2-3 m, jopa 4 m. Oksat rentoilevat sinne tänne, joten leveyttäkin puskalle kertyy. Minulla se kasvaa Pikkupuutarhan Muuripenkissä, kahden koristeomenapuun välissä. Korkeimmat oksat näyttävät tavoittelevan taivaita - tai ainakin koristeomena Aamuruskon yläoksia. 

Rosa 'Hurdal' - Norjanruusu

 
Minusta oli viehättävää katsella, kuinka koristeomenapuut ja Norjanruusu elelivät sulassa sovussa toisiinsa kietoutuneina. Nopeasti vilkaistuna olisi voinut väittää, että Aamurusko oli aloittanut uuden kukinnan. Joskin tällä kierroksella ruusuisena. En osaa tarkoituksella istuttaa kasveja siten, että ne täydentäisivät toinen toisiaan, muodostaisivat sopivia pariskuntia. Joskus sentään luonto auttaa pyytämättä, mikä on mukavaa.

Norjanruususta jutustelin jo aiemmin kesäkuussa. Pahoittelen mahdollista toistoa.

Rosa rugosa 'F.J.Grootendorst' - Neilikkaruusu

Tänä keväänä olen ollut luvattoman laiska. Mokoma saamattomuus alkoi ehkä jo syksyllä. Tosin pitkään jatkuneella kylmällä keväällä oli oma osuutensa, mikä minulle puolustukseksi laskettakoon. Nyt tuo laiskuus kostautuu. Vuosi sitten vannoin leikkaavani ruusupensaita reilusti ja ahkerasti. Hui, hai. Lupaukseksi jäi. Nyt puskat rehottavat kaikkea muuta kuin kauniina ja joidenkin oksat kaatuilevat uhkaavasti kohti maata. Kukkivat kyllä runsaana, kuten kuvan neilikkaruusustakin näkee. Nuppuja on tungokseen saakka.

Rosa rugosa 'Sävel'

Sävel on valkoisena kukista. No, ehkä enemmän ruskeana, sillä kuumuudessa yksittäisen kukan kehitys nupusta lakastumiseen tapahtuu silmänräpäyksessä. Pitäisi ehtiä leikata kuihtuneita kukkia, sillä olen huomannut sen lisäävän uusien nuppujen kehittymistä. Sävel on tosi piikkinen pensas, eikä sitä ihan paljain käsin parane käsitellä.

Rosa rugosa 'Sointu'

Soinnun kukinta on sekin ohikiitävän nopeaa. Nätti ruusupensas, joka viileämmässä säässä ilahduttaisi pidempään. Häneen pätee sama kuin Säveleenkin eli ahkera kuihtuneiden kukkien poistaminen lisää ja pidentää kukkimista.

Rosa magnifica - Omenaruusu


Omenaruusu on kärsinyt tänä kesänä monenlaisista ötököistä. Kirvat eivät sen kukkia tuhonneet, mutta ilmeisesti vattukärsäkäs on ollut tämänkin puskan parissa ahkerana. Kuten monen muunkin ruusun kohdalla. Aiempina kesinä vattukärsäkäs on katkonut lähinnä pimpinellaruusujen nuppuja eli juhannusruusu ja Tove Jansson ovat olleet sen pääasiallisia kohteita. Nyt katkottuja nuppuja näyttää olevan ruusulla kuin ruusulla.

Isoista ruusupensaista en ala vaurioituneita nuppuja keräämään siinä toivossa, että siten torjuisin kärsäkkäitä. Liian suuri homma lopputuloksen onnistumiseen nähden. Sen sijaan toukokuussa istuttamaani Austin-ruusu Lady of Shalottin mahdolliset nuput olen valmistautunut tavalla tai toisella torjumaan kärsäkkään iskuilta.

Rosa rugosa 'Hansa'


Hansaruusu olisi ihan nätti pensas, jos se suostuisi kasvamaan hallitummin. En kyllä ole kovin tarmokkaasti siitä huolehtinut. Vähintäänkin kaipaa kunnon leikkausta ja karsintaakin. Osa oksista on pitkänhuiskeita ja  kaatuvaisia, osa vasta kasvunsa alussa. Hansa-ruusu on aika voimakaskasvuinen, mutta  kestää hyvin alasleikkuun. 

Ihmiset ovat innokkaasti poistamassa Hansaruusua minunkin pihastani vedoten sen haitallisuuteen. Hansaruusu on kurtturuususta jalostettu tarhakurtturuusu, eikä kuulu rajoitettavien piiriin.

Rosa francofurtana 'Splendens' - Valamonruusu

Valamonruusu kukkii runsaasti. Se on myös innokas tekemään juurivesoja. Valamonruusuni asusti alkuun Ruusupenkissä, joka rajoittuu naapurin aitaan. Huomasin Valamonruusuni tekevän juurivesoja myös naapurin puolelle. He eivät asiasta minulle mitään maininneet. Päätin kuitenkin siirtää ruusun toisaalle välttääkseni pienenkin mahdollisuuden juurivesakiistan syntymiselle. Nyt se saa olla rauhassa ja tarvittaessa voin rajoittaa puskan leviämistä vaikka trimmerillä.

Sormustinkukat ruusupuskissa

 
Olemassa olevat pensasruusut riittävät minulle - luulisin. Sen sijaan Austin-ruusut kiinnostavat, vaikka niiden suhteen minulla on ollut huono tuuri. Tai sitten en vain ole istuttanut niitä riittävällä huolella ja hyvään paikkaan. Tuorein hankinta on toukokuussa istutettu Lady of Shalott. Siihen tuli kaksi pikkuista nuppua, joista kumpaisenkin mahdollisesti vattukärsäkäs oli käynyt katkomassa. Seuraan Ladyn tilannetta nähdäkseni, tekeekö se uusia nuppuja. Ja huolehtiakseni nuppujen voinnista aina kukkien avautumiseen saakka.

Tuorein OmaPiha-lehden numero 4/23 on pullollaan ruusuisia juttuja kauniine kuvineen. Artikkelit olen jo lukenut ja kuvat käynyt läpi. Asiaa lehdessä on jälleen paljon. Lehti on yhä yöpöydällä, sillä aion palata sen pariin vielä ennen seuraavan numeron ilmestymistä.

OmaPiha-lehden kestotilaajat saavat vuosittain erilaisia tilaajalahjoja toimituskulujen hinnalla. Tänä vuonna on vuorossa 'Roseus'-tähtisahramin mukuloita. Pihassani on useita kasveja, jotka olen saanut vuosien mittaan tämän lehden tilaajalahjana.

Osallistuin Pellervo-Median OmaPiha-lehden digitestauksen lukijapaneeliin. Voitin arvonnassa mansikkakäsineet ja puutarhalapion. Niille löytyy käyttöä. 

Mainittakoon, ettei tämä ole minkään sortin yhteistyöpostaus. Hyvää on kiva jakaa. OmaPiha-lehteä kelpaa kyllä kehua.


Monenlaisten pikkuötököiden ja viikkotolkulla puutarhassa mekastaneiden harakkalapsien lisäksi välillä näkee puutarhatiikeriäkin. Naapurin Mamis-kissa tapaa kiertää meidän pihan säännöllisesti. Toisinaan se tulee avoimesta pihaovesta sisällekin tehden tupatarkastuksen. Mamis on aika arka kissa, eikä yleensä anna edes rapsuttaa itseään. Kuvaaminenkin on hankalaa, kun se ei pysy paikallaan. Alapihan aidan luona otin monta otosta. Ainoastaan tämä yksi ei heilahtanut. Kissa sen sijaan oli heilahtanut aidan toiselle puolelle.


Eipä olisi heinäkuu voinut hienommin alkaa. Tällaista mannaa saimme lauantaina. Sadevesitynnyrit täyttyivät hetkessä. Sade alkoi aamulla vähän verkkaisempana kastellen maata vastaanottamaan runsaampia määriä. Ehkä tämä vesisade ei vielä täysin riitä täyttämään vajaita vesivarantoja, mutta toki auttaa merkittävästi janoista luontoa ja puutarhaa.


Sateen ropina oli musiikkia korvilleni. Olisin suonut sateen jatkuvan läpi yön, mutta iloitsen kovasti jo tästäkin.



Vettä on luvassa tulevillekin päiville. Viime aikoina tosin ennustetut sateet ovat kuivuneet ennen meidän kylälle saapumista. Toivotaan, että edes osa alkavalle viikolle luvatuista toteutuvat.

 

Rosa centifolia Muscosa - Sammalruusu


Kauniita kesäpäiviä kaikille. Välillä sadetta, välillä aurinkoa, jokaiselle sopivasti.



22 kommenttia:

  1. Ruusut hurmaavat kyllä niin helposti, että se ruusuhulluus iskee nopeasti. Aikoinaan kuuluin Suomen Ruususeuraan ja ahmin aina niiden julkaisemat lehdet ja ruusukuvastot. Tutkin tienpenkereitä, jos sattuisin uuden löytöruusun huomaamaan :-) Nyt toistaiseksi on vain edellisten omistajien laittamia muutamia ruusuja, jotka sen verran kituliaita, etten tunnista niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olin muutaman vuoden Ruususeuran jäsen. Tuli luettua heidän jäsenlehtensä kannesta kanteen. Kuvastot olen säästänytkin. Onneksi ruusuhulluus hellitti, sillä tontin rajat olisivat pian tulleet vastaan. Kun sitä haluaa pihalleen muitakin kasveja.

      Poista
  2. Tänä keväänä onnistuin vähän vahingossa leikkaamaan oikein ja sopivasti ’Sävelen’, se kukkii nyt todella runsaasti ja oikein kauniin muotoisena. Sitä vastoin olin aivan liian varovainen tai osaamaton Ritausman kanssa. Katsoin jo varhain keväällä, että Ritausmani on sen ikäinen, että paksuja karahkoita pitäisi poistaa ihan reippaasti, mutta otin pois aivan liian vähän. Sittemmin olen leikannut kuiviksi jääneitä Ritausman oksia pitkin kesää ja se tietysti vie voimia kukinnalta, koska osassa oksista on ollut lehtiä. Jatkossa pitää muistaa olla päättäväinen ja hoitaa leikkaus määrätietoisesti heti keväällä. Kyllä Ritausmassani on kukkia nytkin, mutta pensas olisi kasvanut tasapainoisemmin ja tehnyt varmasti kauniin uusinnan, jos olisin toiminut määrätietoisesti.
    Vaikka kuinka yrittää miettiä pienen pensaan koon aikuisena, niin välillä joutuu tekemään muutoksia, olen tämän huomannut itsekin. Onneksi yleensä muutto onnistuu, jos jaksaa kaivaa juurakon kunnolla ylös ja kastella sitä alkuun hyvin.
    Eikä kukinta aina vastaa etukäteen ollutta mielikuvaa eli joskus pitää etsiä paremmin yhteensopivia pareja.
    Luen aina innokkaana näitä tekemiäsi koosteita eri kasveista, on kiva saada ideoita ja vertaiskokemuksia.
    Oma Piha on ihana lehti, onnittelut kivasta palkinnosta!
    Hyvä, että sade saapui teillekin janoisen puutarhan avuksi. Meillekin on nyt tullut vettä. Saimme lopulta muutaman alkuviikon ukkoskuuron lisäksi kaksi runsasta ja pitkäkestoista sadetta joten yhteenlaskettu viikon sademäärä oli lopulta 84 mm (oho). No, ensimmäiset kuurot eivät varmasti päätyneet kasveille kuin pintavirkistykseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos sinulle Päivi. Sanasi ovat aina niin kannustavia ja iloa tuottavia. Usein pohdin ankarasti, mitä uskallan kirjoittaa ja millaisia kuvia julkaista. Vähempi itsekritiikki saattaisi tehdä elämästä helpompaa. Ammennan valtavasti mielenkiintoista tietoa ja hyviä ideoita muiden blogeista. Ja koen tarpeellista vertaisuutta. Toivon muiden saavan jotain samaa jutuistani.
      Ritausma kestää hyvin ihan alasleikkuunkin, kuten monet muutkin rugosaruusut. Jotenkin sakset kädessä hellämielisyys ja arkuuskin iskee. Sitä pelkää tekevänsä jotain peruuttamatonta, vaikka kokemusta olisi aiemmilta vuosilta. Viime viikolla katselin Teresasta muita matalammiksi leikkaamiani oksia, joissa on nyt runsaasti nuppuja. Teresan kasvuvoima ja -vauhti on melkoinen. Olisi pitänyt laittaa koko puska alas, kuten syksyllä suunnittelin.
      Siirsin Ilon, Lumon ja Mundin muutama vuosi sitten. Niiden kanssa kävi hyvin, vaikka tietenkin seuraavan vuoden olivat pieniä. Samalla sain Sävelelle, neilikkaruusulle ja Soinnulle paremmin tilaa. Hiukan hirvitti, mutta riski kannatti ottaa.
      Todellakin oho, aikamoinen määrä vettä. On sitä tullut täälläkin lauantaista lähtien. Välillä paljon ja kovaa, välillä aurinkokin näyttäytyy. Saattaa olla, että viikkotolkulla jatkuva sade alkaa tympiä. Nyt kuitenkin päällimmäisenä on kiitollisuus, sillä puutarha ja ympäröivä luonto oli hätää kärsimässä.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos Sussi! Kommenttisi oli mennyt roskapostiin, josta nostin sen tänne.

      Poista
  4. Ruusut o kyllä hianoja. Mullei montaa ookkaa. Sitte ku/jos saarahan terijoensalavojen kannot revittyä pois, nii sille alueelle saan mahtumahan onneksi muutaman ruusunki.
    Sarekausi on alakanu meilläki. Yällä satoo 5mm ja ny päivällon tullu jo 6mm ja lisää tuloo kaiken aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusut ovat upeita ja monet niistä varsin helppojakin. Runsaasti juurivesoja tekemivä ruusuja kannattaa ehdottomasti miettiä kerran jos toisenkin. Puutarhassa on muutakin tekemistä, kuin pohtia, miten pääsisi ylimääräisistä juurivesoista eroon.
      Mahdoinko tanssahdella liikaakin sadetta saadakseni, mutta tähän mennessä kaikki on tullut tarpeeseen. Lauantaista saakka vettä on saatu välillä rankasti, välillä vähemmällä voimalla. Tuntuu mukavalta, ettei aamulla ensimmäiseksi tarvitse miettiä, milloin ehtii letkun varteen seisomaan.

      Poista
  5. Täällä alkaisi vesisateet riittää, tänään on saatu kuuroja mutta puutarhatöitäkin ehti illalla tehdä, menossa on marja- ja hedelmätarhan kitkentä joka on kamalaa, teen sen vain kerran vuodessa. Märästä maasta onneksi lähtee rikat hyvin irti.

    Ruusut ovat mukanaan vieviä. Austineita kannattaa kokeilla, Sailan ohje on istuttaa todella syvään, sen aion tehdä kunhan syksyllä laitan nyt ruukussa kasvavan The Pilgrimin maahan. Meillä jäi juhannusruusun kukinta väliin kun kaikki pensaat leikattiin alas ja siirrettiin. Siinä on sitkeä ruusu, siirrettiin juuri ennen helteitä eikä kasteltu kertaakaan ja niin vain sieltä silti nousee uusia versoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sadetta on riittänyt ja vieläpä pari päivää todella kovan tuulen säestämänä. Tekemistä riittää, vaikka kastelemista ei nyt tarvitse tehdä. Tuuli viskoo pihan täyteen oksaa ja roskaa. Tavaroitakin saa välillä etsiä pitkin pihaa. Toivottavasti olet jo saanut marjatarhan kitkettyä.
      Kaivoin Lady of Shalott'lle syvän ja ison kuopan, johon laitoin pussista hyvää multaa. Ruusu näyttää nyt hyvinvoivalta. Kastelin sitä kuivana aikana ahkerasti. Fiksua pitää ruusua kesä ruukussa. Juhannusruusu on tosiaan sitkeä. Ensi kesänä saatte varmasti ihastella sen kukintaa.

      Poista
  6. Ruusukuume - vuodesta 2013, aika krooniselta vaikuttaa... jälkitauteineen!!
    Siis niin ihanaa ja lohduttavaa nämä krooniset kuumeet... en ole siis yksin kroonisen uusien paikkojen näkemis-kuumeiluni kanssa.
    Vertaistuki helpottaa aina!! Ja tietomäärä, joka sinulla on kuumeittesi aiheista ihan pöyristyttää ja saa nauttimaan ehkä liikaakin kofeiinia aamutuimaan... mutta ehkä tarvitsen sitä enemmän parin pikkupojan kanssa, jotka ovat kyllä tosi aamuntorkkuja... kellon ympäri kohta vetäisseet...
    Iloa heinäkuisiin päiviisi kukkien keskellä ja muuallakin, minne polkusi vievät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se rankka ja pitkä kuume. Nyt alkaa jo helpottaa, vaikka siinä ohessa on ollut kärhökuumekin. Meissä taitaa asua jonkinsortin keräilykuume. Yksi kerää kokemuksia, toinen ruusuja ja kolmas mitä lie purkkeja ja purnukoita. Blogimaailman hyviä puoli on vertaistuki asiassa kuin asiassa. Mikä sen parempaa kuin löytää samalla tavoin höyrähtäneitä kulkijoita.
      Onpa sinulla uneliaat pikkupojat seuranasi.
      Ainakin työniloa meillä riittää. Huomenna polku vie kaatopaikalle. Emme sentään aio jäädä sinne käyntiä pidemmäksi ajaksi.

      Poista
  7. Kiitos taas hyvästä postauksesta, sain lisää varmuutta kaivaa omia ruusujani ja siirtää toiseen paikkaan. Minulle kävi muutama vuosi sitten samoin; iski tuo ruusukuume. Nyt joudun toteamaan, että kaikilla ruusuilla ei mene hyvin nykyisessä paikassaan, tai ne ovat muuten vain siirron tarpeessa. Nyt olisi maa märkää ja siirtäminen voisi onnistua jopa näin keskikesällä, jos vaan kukinta on jo ohitse. Esim. kärsäkkäiden vainoama Tove olisi valmis siirrettäväksi. Täällä on vaan vettä tullut kolmatta päivää lähes tauotta, ja siihen päälle tuo puuskainen tuuli, niin ulkoilu ei oikein motivoi. Sateen kastelemat kukinnotkin harmittavat, oli sitten kyse pioneista tai ruusuista. Sammalruusun kukinto on hurmaava, sen hankinta voisi ollakin listalla, vaikka senkin kukinto varmasti joutuu taipumaan suurille sateille. Kun ulkona paiskoo vettä, on kiva katsella aurinkoisia ruusukuvia, kiitos niistä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla ruusukuumeen yksi haitallisista vaikutuksista, kun niitä puskia tuli laitettua sen tarkemmin miettimättä mihin sattuu. Siirsin omia ruusupensaita keskellä kesää, kun muulloin en oikein ehtinyt. Ensin leikkasin pensaat matalaksi, sitten kaivoin ylös mahdollisimman ison juurakon kera ja kärräsin jo valmiiksi kaivettuun uuteen kuoppaan. Eivät ne täysin vauriotta ylös nousseet, mutta hyvin lähtivät kasvuun. Ja kastelin usein ja kunnolla.
      Työlista pitenee, kun päivässä ei saa paljon mitään tehtyä. Sateessa on jo vähän enemmän taukoja, mutta tuulee toista päivää todella kovaa. Ihan pelottaa välillä, että puita kaatuu niskaan.
      Sammalruusu on pienikokoinen ruusu. Ihmeen hyvin sen kukat kestivät lauantain rankkasateen isompiin ruusupensaisiin verrattuna. Pienemmistä sateista se ei ole ollut moksiskaan. Pionit ovat hyvin alakuloisia, mutta ehdinpä sentään hiukan niitä ihastella ennen sateen saapumista.
      Onpa myskypäivistä sitten jotain muutakin iloa (kastelun lisäksi), kun voi nautiskella kauniista kuvista. Iloa heinäkuuhusi!

      Poista
  8. Ruusut on kauniita, mutta niihin täytyy varmaan saada jonkinlainen "purema". Minulla on oman pihan suhteen ruusukammo, syystä, tahi toisesta. Muilla kyllä ihailen kukintoja. Sinun ruusut on näköjään aika musikaalista sukua :)
    Sormustinkukka on minusta valtavan kaunis! Muhkea ja kuningatarmainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuulllut monella ihmisellä olevan ruusukammo. Se on ihan sallittua, sillä oman pihan pitääkin olla paikka, jossa viihtyy ilman mitään kammoa.
      Pirkko Kahilan & Peter Joyn Suomen oloihin jalostamat ruusut saivat tosiaan musikaalisia ja muutenkin kivoja nimiä.
      Katsoin tänään oman pihan sormustinkukkia, jotka ovat kasvaneet valtavan korkeiksi ja nimenomaan muhkeiksi, kuten sanoit. Kyllä, kuningatarmaisia ovat, tosi hienoja.

      Poista
  9. Pensasruusut ovat kiitollisia tällaiselle vähemmän ahkeralle puurtajalle ja ne jaksavat parhaimmillaan mainiosti ilman isompia lisäapuja. Niiden varassa onkin nykyään meidän ruusuloistomme - oikein hyvin riittää loistoa pitkin kesää 🥰.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut. Pensasruusut ovat helppoja, varmoja kukkijoita. Eivätkä ole kovin vaativia istutuspaikankaan suhteen.

      Poista
  10. Ruusukuume on ollut täälläkin, mahtaa olla aika tarttuva tauti;) Jälkitautina olen tänä vuonna ostanut kaksi uutta asukasta puutarhaan.
    Kauniita ruusuja löytyy sinun puutarhastasi, ihastuin eniten tuohon omenaruusuun!
    Uusin OmaPiha oli kyllä upea ruusunumero! Ja onnea arpavoitosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarttuva tauti oli, eikä siitä helposti parane. Minulla jälkitauti oireilee Austin-ruusukiinnostuksena. Yksi jo kasvaa pihassa kohisten.
      Omenaruusu on ollut muina kesinä oikein nätti. Nyt se taisi kärsiä kuivuudesta ja sen myötä ötököistä.

      Poista
  11. Voi miten ihanaa lukea ruusuistasi, luin tätä oikein hitaasti kokemuksiasi miettien ja kuvista nautiskellen. Jokaiselle ruusulle on varmasti sopiva paikka, se pitäisi vain keksiä siinä vaiheessa, kun on taimea istuttamassa. Esimerkiksi valamonruusu, se pitää saada jonnekin ehkä pöpelikön reunamalle, tontinkin täytyy olla iso. Sitten voi tosiaan hankkia pienempiä, kun isojen ruusujen kasvupaikat on täytetty. Austinit ja monet muut pensas- ja ryhmäruusun välimuodot sopivat siihen tarkoitukseen.
    Ihana kuulla, että sait arvontapalkinnon! Ja kiitos kauniista sanoistasi lehden suhteen <3

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!