maanantai 3. maaliskuuta 2025

Virallinen piippokierros

Galanthus - Lumikello


Ensimmäinen virallinen piippokierros piti tehdä jo lauantaina. Enpä kerennyt, kun ryhdyin leipomaan laskiaispullia. Niistä tulikin hyviä. Maltoin jättää taikinan sopivan löysäksi. Usein lykkään liikaa jauhoja varmuuden vuoksi. Silloin tuloksena on junttapullaa. Omatekoiset pullat, varsinkin korvapuustit, maistuvat niin hyviltä. Laiskotuksella on tapana vallata mielen ja niin jää leipominen turhan usein aikomukseksi.

Galanthus - Lumikello


Alapihan Huvitus-omenan alla lumikellot nostavat päätään joukolla. Ensimmäinen nuppu oli näkyvissä jo helmikuun alussa. Sen jälkeen ohut lumikerros on peittänyt sen pariinkin kertaan. Nyt alapiha on lumeton. Toinen kuva on otettu Hortensiapenkistä, jossa myös pitäisi kasvaa lumikelloja. Tavallisesti ne nousevat Huvituksen lumikelloja myöhemmin. Nyt uskallan väittää noiden pintaan nousseiden tosiaan olevan lumikelloja.

Rheum rhabarbarum - Raparperi

Ensimmäiset raparperipallurat punastelivat penkissä jo tammikuun viimeisenä päivänä. Nyt palluroita on ilmestynyt lisää. Joskin kaikki pysyttelevät edelleen enimmäkseen mullan sisällä kurkistaen vain varovaisesti ilmoja haistellen. Raparperi on aina aikainen. Saattaa se siellä hangen sisällä muinakin vuosina punastella, mutta eipä ole käynyt mielessä niiden esiin  kaivaminen.

Helleborus - Jouluruusu/Muuripenkki

Viime kasvukaudella jouluruusuni olivat aika vaisuja. Kukkivat ja tekivät uusia lehtiä. Komeampaakin kukintaa olisin mielelläni katsonut. Olen oikein tyytyväinen, että he ovat elossa. En siis ryhdy asettamaan jouluruusuilleni tiukkoja vaatimuksia.

Helleborus - Jouluruusu/Vasenrinne

Vasenrinteen kahdesta jouluruususta puistonpuoleinen on toinen vanhimmista jouluruusuistani. Siinä se kasvaa ja kukkii vuodesta toiseen, vaikka paikka on kuiva ja paahteinen. Ainakaan vesi ei tuossa seiso, mikä on monelle kasville toivottu asia. Siirsin tämän jouluruusun poikasen pari vuotta sitten runsaan metrin päähän emostaan. Hänkin on heräämässä emonsa seuraksi.

Crocus crysanthus - Kultasahrami 'Romance'/Vapaapenkki

Krookuksia nousee piipoista eniten. Nämä Vapaapenkin Romancet ovat venyneet viikon aikana mittaakin. Jänikset eivät ole päässeet niitä napostelemaan, kun laitoin ajoissa verkon päälle. Viikolla onkin käytävä rautakaupassa hakemassa lisää verkkoa. Rulla 50-senttistä verkkoa on hyvä, koska siitä voi leikata sopivia paloja eri paikoissa sijaitseville piipoille. Muovipinnoitettu metalliverkko kestää vuodesta toiseen.

Silene coronaria - Harmaakäenkukka/Kivipenkki

Harmaakäenkukan lehdet ovat vihertäneet - tai harmaantuneet - siitä lähtien, kun vähäinenkin lumi niiden päältä suli. Puolen lämpöasteen hyisen kylmässä tuulessakin lehdet näyttävät terhakkailta. Miten käy, jos ja kun aurinko alkaa lämmittää paikkaa? Lehtiryppäitä on tulossa lisääkin.

Stachys byzantina - Nukkapähkämö/Kivipenkki

Samaisessa Kivipenkissä on myös nukkapähkämön lehtiä. Kaivoin niitä viime kesänä ahkerasti toiseen paikkaan siirrettäväksi. Osa jäi, eikä niillä näytä olevan aikomustakaan siirtyä mihinkään muualle.

Nukkapähkämön lehdet on helppo erottaa harmaakäenkukan lehdistä. Värisävy on hyvin samanlainen, mutta nukkapähkämön lehdillä on sananmukaisesti nukkaa. Kasvia sanotaankin lampaankorvaksi. Lehdet ovat niin pehmoisia, että niitä silitellessä voi hyvin kuvitella itsensä lampaankasvattajaksi.

Primula - Esikko

Lappalainen etelässä -blogin Nilalta saaduista esikoista yksi on jo terhakkaana Huvitus-omenan alla. Sain Nilalta astiallisen eri värisiä esikoita. Kaikissa ei enää ollut kukkia, joten istuttaessani niitä jäi arvattavaksi, millaisina kukkivat. Enpä tähän hätään muista, mikä tämän väri on.

Vinca minor 'Illumination' - Kirjavalehtinen pikkutalvio

Auring*n ihanat -blogin Inkalta saatu kirjavalehtinen pikkutalvio erottuu näin paljaaseen aikaan hyvin penkistä. Vuosien aikana 'Illumination' on kasvanut todella maltillisesti. Olen siirtänyt siitä pari taimea Hortensiapenkkiin, jossa se niinikään elää tyytyväisenä sen kummemmin tilaa valtaamatta. 

Tämä käyttäytyy aivan eri tavalla kuin sinikukkainen pikkutalvio. Joka on minulla levinnyt paikoin riesaksi saakka. En oikein usko, että olosuhteillakaan on kovin suurta merkitystä, sillä samoissa paikoissa minulla on ollut pikkutalviota. Jotka olen penkinvaltaukseen kyllästyneenä työllä ja tuskalla kaivanut pois.

Aruncus dioicus - Töyhtöangervo/Metsäpuutarha

Piippokierrokseni yksi suurista yllätyksistä oli löytää töyhtöangervoja punnertamassa kohmeisesta maasta kevättä kohti. Eikä vain yhtä tai kahta alkua, vaan lukemattomia. Kyllä töyhtöangervo on normaalistikin aikainen. Ei se sentään ensimmäisten piippojen kera ylös nouse. No, tuosta on vielä pitkä matka puolitoistametriseksi huojujaksi.

Corydalis solida 'Craigton Bllue' - Kiurunkannus/Vattupenkki

Sinikukkaiset kiurunkannukset ovat pitäneet lehtensä läpi talven vihreinä ja jäntevinä. Viime kesänä näitä istuttaessani pelkäsin valitsevani niille liian kolean paikan. Rohkenin antaa näille kiurunkannuksille mahdollisuuden aloittaa taipaleensa juuri valmistuneessa Vattupenkissä. Aika näyttää, menestyvätkö. Ehkä otan tulevana kesänä muutaman jakopalan toisaalle laitettavaksi. Ihan vain varmistaakseni niiden jatkuuvuuden puutarhassani, jos eivät vaikka Vattupenkissä viihtyisikään.

Muscari armeniacum - Helmililja jänisten napostelemina

Joka vuosi jänikset käyvät lyhentämässä mullasta nousseet helmililjat tyngiksi. Niin myös nyt. Lumiseen aikaan jänisten jälkiä risteili pitkin poikin puutarhaa. Aamulla ikkunasta katsoessa yöllä satanut lumen pinta oli rikkumattoman tasainen. Puolen tunnin päästä samaisesta ikkunasta vilkaistessa, jänikset olivat käyneet tikkaamassa käpälillään lumen pinnan "reikäiseksi". 

Viime viikolla istuin keittiön pöydän ääressä aamupalalla samalla uutisia lueskellen. Silmäkulmassa jokin vilahti. Nostin katseen kohti kotitietä. Siellä iso rusakko loikki ajotietä pitkin sen näköisenä kuin sillä olisi kiire aamubussille. Ehkä se oli syönyt aamupalakseen loputkin helmililjojen versot puutarhastani.


Alkaneelle viikolle luvataan tänne Kehä III:n ulkopuolelle aika lämmintä säätä. T-paitakelejä nämä eivät sentään vielä ole. Lupaavia kuitenkin pihatöiden kannalta. Viikonloppuna houkutteli jo kovasti tarttua haravaan. En tarttunut, vaikka toki hiekkakäytäviä olisi voinut siistiä. Istutusalueet kuivukoon rauhassa. Ripottelen niille aikanaan multaa mm. kuivuneiden lehtien peittämiseksi. Vihreyden lisääntyessä näkymät vain paranevat.

Nurmikko on edelleen märkää. Puiston puolen ainut koivu on tuulen avulla viskannut alapihalle kasapäin kuivia oksia. Kunhan kuivuu ja lämpenee, käyn keräämässä niitä muun sälän mukana pois. Vaahteran allakin on iso määrä sekä kuusen- että männynkäpyjä. Tikka tapaa koputella vaahterassa, joten se on varmaan tuonut mukanaan kävytkin.

Kiven päällä kasvaa sammalta, kuin pikkuisia havupuita.

Piippokierrokset on siis aloitettu. Todennäköisesti eteneminen on vielä jonkun aikaa hidasta. Olkoon hidasta tai ei. Mieli on täynnä odotusta ja mukavia jälleennäkemisiä. Paras valmistautua siihenkin, että tarve sukeltaa kuraiseen maahan mahalleen lisääntyy päivä päivältä. Pienimmät piipot on nähtävä aivan läheltä. Emit ja heteet, terälehdistä puhumattakaan. Hienot ajat edessä ja jännitystä mahanpohjasta hiuslatvaan saakka.

 

16 kommenttia:

  1. Teillä on niin lumetonta, täällä edelleen on valkoinen nuoskalumi joka puolella. Ihanaa oli päästä mukaasi kierrokselle katsomaan mitä kaikkea sieltä maan alta jo puskee esiin. Lumikellotkin ovat jo ihan valmiina avaamaan kukkansa! Jouluruususi näyttävät niin lupaavilta - oih. Minäkin annan mielelläni omille jouluruusuilleni kaiken ajan, jonka ne tarvitsevat, kunhan pysyvät hengissä ja kotiutuvat kunnolla. Ehkä ne joku vuosi sitten yllättävät ja alkavat kunnolla levittäytyä kukkimaan.
    Minulla on mennyt flunssan kourissa viime viikko. Taisin saada sen kun olin päivän lapsenlapsia hoitamassa heidän ollessa kipeitä. Nyt on varmaan jo suunta parempaan, mutta vielä ei tunnut siltä, että voisi ryhtyä haravoimaan tai lumitöihin (mikä täällä meillä olisi ajankohtaisempaa ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaakin toipua flunssasta rauhassa. Anna haravointien ja lumitöiden odottaa. Monella flunssa on kestänyt hyvin pitkään ja muutamilla mennyt keuhkoihin.
      Jouluruusujen maasta ponnistavat lehtirullat ja nuput ilahduttavat joka kerran yhtä paljon. Miten ne ovatkaan niin sympaattisia ja hoivatunteita herättäviä kasveja.

      Poista
  2. Kylläpä siellä piipottaa. Ensimäiset kukat on kohta nähtävissä! Lauhoo on luvassa eteenkinpäin, meilläkin. Viimeyönä sato ainakin 5cm. lunta ja luonto muuttu kertaheitolla kauniiks. Viikonloppuna kiersin tarkastelemassa noita suojauksia ja ilokseni huomasin Alppiruusuissa ja atsaleoissa kiitettävästi kukkanuppuja. Atsalean nuput ol turvonnu kovasti. Mikä kaiken eniten ilautti, Magnolia 'Vanha Rouva' ol Muutamia silimuja turvotellu, oiskohan mahollisesti kukkanuppu siellä. Routamatolla ja pakkaspeitteellä sitä suojattin. Ois kyllä mukava nähä kukka! Senverran on meillä vanhoo lunta, ettei mittään maasta vielä nouse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin piipottaa. Melkeinpä luulisi elettävän huhtikuun alkua. Sipulikukkien piipot ovat malttamattomia, mutta perennat saisivat nukkua vielä tovin.
      Ihan varmaan Vanhan Rouvan silmujen turpoaminen ilahduttaa. Siellä onkin tänä keväänä erityisen mukavaa odottamista. Toivottavasti ovat kukkanuppuja, joiden avautumisen on hieno nähdä. Suojaus tuskin on liiallista, sillä kylmä jakso saattaa hyvinkin tulla.

      Poista
  3. Hyvänen aika sentään, sieltähän nousee jo vaikka mitä😯Uskomattoman lämmintä nyt luvataan jatkoonkin. Hiukan ainakin minua hirvittää, kun se takatalvi kuitenkin vaanii jossain nurkan takana!
    Nukkapähkämö on ihana kasvi, lampaankorvaksi minäkin sitä kutsun. Ihan syystä. Silittelen sitä aina ohi kulkiessani. Minulla kasvoi aikanaan nukkapähkämöä, harmaakäenkukkaa ja jotain kolmatta harmaalehtistä (pahus, kun en nyt millään muista mitä se oli) vierekkäin ja aina keväisin ihmettelin mikä on mikä. Kyllä ne sitten opin tunnistamaan.
    Voi niitä jänöjusseja, kun käyvät noin helmililjasi pistämässä maan tasalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka kuinka pyrkisin ajattelemaan positiivisesti, en voi minäkään välttyä takatalvipeloilta. Takatalvet ja kevään keikkuminen kuuluvat edelleen suomalaiseen kevääseen, vaikka ilmasto on selvästi lämmennyt.
      Kummasti jo talven aikana unohtuu monen kasvin nimi. Nopeasti ne sitten tulevat mieleen, kun puutarhatouhuilu taas aktivoituu. Siirrän nukkapähkämöni paikkaan, jossa se toivon mukaan pysyy paremmin pystyssä. Kivipenkissä kukat makaavat muiden kasvien päällä ja lomassa.
      Helmilijojen typistäminen on jokavuotinen tapahtuma. Onneksi niiden kukinnot ovat tässä vaiheessa mullan sisällä. Kun luonto vihertyy, jäniksetkin käyvät vähemmän pihassa.

      Poista
  4. Teidän pihalla on jo kaikenlaista noussut! Ei ihan vielä olisi tarvinut, kun ei ole vielä ihan kevätkään. Minua huolestuttaa tämä outo talvi. Sää ja ilmasto ovat taas ihan sekaisin. Ei silti, ettenkö kevättä jo kaipaisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvit eivät millään usko, vaikka käsken niitä jatkamaan uniaan vielä hetken. Varsinkin perennat saisivat vetää hirsiä tämän maaliskuun tai huhtikuunkin vielä. Ilmasto on aivan sekaisin. Eikä vain meillä, vaan Skandinaviassa, Euroopassa ja koko maailmassa. Kohta hiihtäjätkin joutuvat keksimään jonkun toisen liikunta- ja kilpailulajin.

      Poista
  5. Onpas siellä kaikki jo lähtenyt kasvuun. Meillä oli yllläri aamulla. Lunta oli satanut 10 cm ja aura-auto oli aurannut liittymän tukkoon. Ukko teki lumitöitä yli kaksi tuntia.
    Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä olisi yllättynyt, jos täälläkin olisi ollut aamulla lunta. Ajankohtaan nähden se olisi luonnollista. Tuttua tuo liittymän tukkiminen lumella. Tänä talvena sitä ongelmaa ei ole täällä ollut.

      Poista
  6. Ihania piippoja ja paljon monenlaisia! Onpas teille luvassa lämmintä lähipäiville. Meidän ennuste on pari astetta viileämpi, mutta miten se toteutuu riippuu kokonaan siitä, tuuleeko vai ei. Jos tuulee, hyytävä meri viilentää. Jos on tyyntä, on mahikset hyvin lämpimälle päivälle.
    Minäkin tykkään tuosta 50 cm levyisestä rullasta jyrsijäverkkoa. Se on todella kätevän kokoinen. Kiitos muistutuksesta, uudelle rullalle on tarvetta täälläkin.
    Toivottavasti jänikset löytävät syötävää jo metsistä ja jättävät kasviaarteesi rauhaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiukan epäuskoisena katsoin eilen sääennusteita. Ja vielä enemmän oli huuli pyöreänä tänä aamuna, kun perjantaille ja lauantaille luvataan +9 ja aurinkoa. Tuultakaan ei juuri lainkaan. Pihamaalle käy kutsu noilla lukemilla.
      Tässä vaiheessa kevättä verkkorullia on yleensä hyvin saatavilla. Katsoin rautakaupan verkkosivuilta varastosaldon ja hyvältä näyttää.
      Jänikset saisivat ruokailla metsässä, mutta kun eivät tottele komennuksiani.

      Poista
  7. Kiva kierros, kiitos! Ai kiurunkannuksen lehdet ovat ikivihreitä? Minä luulin omassa kukkapenkissäni niiden olevan vain niin varhaisheränneitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on kahta muutakin kiurunkannusta, eikä kummankaan lehtiä näy tässä aiheessa. Tämä Craigton Blue on ensimmäistä vuotta, joten en tiedä, kuuluuko lehdet vakiovarusteisiin vai onko kyse jostain poikkeuksesta.

      Poista
  8. Minulla piippokatsastus on vielä tekemättä. Onnea piipoille. Toivotaan, ettei takatalvea enää tulisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä noita piippokatsauksia tavallisesti tähän aikaan tule edes tehdyksi. Minäkin toivon niille onnea, enkä ainuttakaan takatalvea tälle keväälle.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!