Kukkapussukoiden äärellä

Tete-narsisseja on jo ilmestynyt runsaasti kauppoihin. Pari viikkoa sitten ostin tarjouksesta kolme kappaletta. Ne ovat kukkimisensa kukkineet, mikä oli odotettuakin, koska pidin niitä sisällä. Päivälämpötilojen noustessa ajattelin laittaa muutaman narskun sisäänkäynnin kukkalaatikkoon ja löysinkin Hongkongista kookkaita tete-narsisseja edullisesti. Viikolle on luvassa -6 asteen yöpakkasia, joten täytynee laittaa vaikka harso narsisseille kylmimmiksi öiksi. 

Samaisessa Honkkarissa törmäsin heti sisäänkäynnissä rullakkoon juuri saapuneita mukuloita ja juurakoita. Siitähän en ohi tutkimatta päässyt ja mukaan lähti sekä oxalista että sparaxista. Oxalis eli käenkaali oli yksi viime kesän mieluisimpia kesäkukkia. Erityisesti pidän sen kauniista lehdistöstä, mutta ilman muuta myös iltaisin nukkumaan kääriytyneet pikkuiset kukatkin ovat viehättäviä.

Sparaxis eli harlekiinikukka on sen sijaan minulle uusi tuttavuus. Sopii kuulemma kivikkopuutarhaan, valoisaan, mutta varjoisaan paikkaan. Aion istuttaa ruukkuun, sillä mukulat eivät ulkona talvehdi ja ne olisi kuitenkin kaivettava syksyllä ylös maasta. Helpompi kantaa ruukku kellariin talveksi.

Freesiasta olen aina pitänyt. Sitä oli valkoisena hääkimpussanikin. Harmi, että menetin pään kolautuksessa hajuaistini, sillä freesia myös tuoksuu hyvälle. Viime kesänä istutin freesioita kukkalaatikkoon, jossa ne kukkivat yllättävän runsaasti. Tosin minua ihmetytti, kun niin lehdet kuin kukkavarretkin tuppasivat tykkäämään makuuasennosta.

Kruunuvuokkoa pitää myös kesäisin olla. Tämänkin istutan ruukkuun, jotta saan sen helposti syksyllä talteen talvetettavaksi kellarissa. 

Kauppamatkani venyi vähän pidemmäksi, sillä lähdin etsimään pistokkaita. Juutuin heti alkuunsa myymälän tuulikaappiin, jossa oli melkoinen määrä mukuloita ja juurakoita. Toivoin löytäväni kovasti kehutun daalia Cafe au laitin, mutta sitähän ei tietenkään ollut. Tai sitten se oli jo ostettu loppuun. Sen sijaan kolmen kappaleen pussi 'The Roses' -liljoja ja kahden kappaleen pussi 'Haartenaas' -daaliaa valikoitui mukaan.

Myös kolmen kappaleen pussi tummakurjenpolvi 'Ravenin' juurakoita hyppäsi yllättäen ostoskoriin. Tulipa tähän kollaasiin yhdistetyksi Honkkarista ostettu kerman värisen 'Wummi' -begonian juurakkopussikin.

Viime keväänä jäi sipuleiden istuttaminen kokonaan. Huhtikuussa ajattelin kaupoissa käydessäni, että ehtiihän noita ostaa. Ja sitten toukokuussa en itse päässyt  kauppaan, eikä Ukkokulta enää onnistunut istukassipuleita mistään saamaan. Niinpä ostin nyt ensimmäisen näkemäni pussin. Meillä syödään paljon sipuleita ja siksi niitä on kiva itse kasvattaa.

Pistokkaita lähdin etsimään ja niitä myös löysin. Kovin paljon ei jäljellä ollut ja niidenkin kanssa meni pähkäilyksi. Yhtään samaa, kuin viime keväänä en löytänyt. Otinpa sitten ihan summanmutikassa kolme verenpisaraa ja kaksi pelaguuta. Kotiin lähtivät siis:

Fuchsia 'Puts Folly', riippuva
Fuchsia 'Winston Churchill', pystykasvuinen
Fuchsia 'Sir Matt Busby', riippuva

Pelargonium zonale 'Toscana Sil Vera', pystykasvuinen
Pelargonium peltatum 'Explosive', riippuva

Pistokkaat maksoivat 9,99 €/5 kpl.

Kellarissa on talvehtimassa runsaasti viime kesäisiä mukuloita. Purkeissa talvehtineet verenpisarat eivät osoita elonmerkkejä, vaikka ne viettävät päivät kasvivalon läheisyydessä. Edellisenä talvena sain yhden verenpisaran hengissä kesään. Täytynee harjoitella niiden tekohengitystä lisää. Muiden talvehtijoiden elinvoimaisuutta en ole vielä tutkinut. Luultavasti tulee tappioita, mutta yleensä osa lähtee hyvin kasvuun.

Seuraavilla kauppareissuilla pitäisi varmaan kulkea laput silmillä, ettei noita ruukkuihin istutettavia ja talvetettavia ihan hurjia määriä taas kertyisi. Jotenkin sitä aina ihanilla kuvilla varustettujen pussukoiden äärellä unohtuu kaikki järki ja suunnitelmallisuus. Käykö teille muille niin?

Mukuloita multaan

Jouluruusu messuilta

Jos vielä tänä keväänä jollekulle puhun maltin säilyttämisestä, minut saa luvalla nauraa sipulikukkia kumartelemaan. Ihan kuin ihmisellä ei olisi riittävästi hommia muutenkin, pitää niitä vielä ehdoin tahdoin oikein kaksin käsin itselleen kahmia.

Meikäläisen kauppareissut ovat nykyisin varsin asiapohjaisia ja pikaisia. Siitä huolimatta mukaan on tarttunut kasvien ja mukuloiden juurakoita niin Honkkarista, Lidlistä kuin messuiltakin. Kun houkutusten äärellä hetken seisoo pussukoita rapistelemassa, kaikkoaa päästä kaikki hyvät päätökset. Eikä mielessä ole häivähdystäkään siitä, minne kaikki hankitut juurakot kotona sijoittaisi. Kaiketi takaraivoon on iskostunut, että aina on kaikille paikka löytynyt. 

Messuilla pysähdyin daaliakauppiaan tiskin äärelle huomatessani siellä aika hyvän valikoiman vähän matalampia daalioita. Ajattelin ostaa vain yhden pussukan, mutta kas, myyjä sai minut ylipuhuttua ja poistuin myyntitiskin ääreltä viiden pussukan kanssa.

Daaliat vasemmasta yläkulmasta oikeaan alakulmaan: 

Dahlia Park Princess, korkeus 40-50 cm

Dahlia Lucky Numero, korkeus 80-100 cm

Dahlia Twyning's Smartie, korkeus 50-60 cm

Dahlia Blue Record, korkeus 40-50 cm

Dahlia HS Wink, korkeus 60 cm

Dahlia Fascination, korkeus 80 cm (Honkkarista) 

Jo aiemmin olin ostanut Honkkarin poistolaatikosta 2,50 eurolla pussukan, joka sisälsi:

1 kpl Dahlia Cactus white, korkeus 80-100 cm
7 kpl Gladiolus grandiflora white-red
12 kpl Gladiolus callianthus
10 kpl Freesia single white 

  
Freesioita kasvatin viime kesänä ensimmäistä kertaa. Pidin niistä kovasti, eikä vähiten siksi, että aikanaan hääkimpussani oli valkoisia freesioita. Jaloleinikkiä sen sijaan en ole koskaan aiemmin kokeillut, joten annetaan sille mahdollisuus. Aika näyttää, kuinka käy.

Lidin vajaan parin viikon takaisen mainoslehdykän nähtyäni lähdin liikenteeseen normaaliaamua aiemmin, sillä tunnetusti joistakin Lidleistä parhaat valikoimat myydään loppuun heti aamusta. Olinkin naapurikaupungin kaupassa pian avaamisen jälkeen ja hyvä niin, sillä joukko rouvia oli jo penkomassa laatikoita.

Mukaan tarttui seuraavat perennajuurakot. Muissa rasioissa oli yksi juurakko, huopakaunokkeja kaksi:

Hemerocallis 'Crimson Pirate'
Phlox paniculata 'David'
Astilbe x arendsii 'Brautschleier'
Astilbe x japonica 'Europa'
Centaurea dealbata - Huopakaunokki 

Samoin Lidlistä seuraavat:

Hymenocallis festalis - Lukinlilja 3 kpl
Eucomis 'Bicolor' - Töyhtövana 2 kpl
Agapanthus africanus - Afrikansinisarja 1 kpl
Oxalis deppei - Onnenkäenkaali 65 kpl, joista osan annoin naapurille. 

Kaikki mukulat ja juurakot on nyt piilotettu multaan. Osan laitoin eri kokoisiin muoviruukkuihin kasvariin. Vaikka viime päivinä on ollut myös öisin aika lämmintä, jatkossa on luvassa kylmenevää ja yöllä lämpötila saattaa painua jopa pakkasen puolelle. Siksi tein kasvariin harsoista teltan, jonka suojissa ruukut saavat köllötellä. Arimmat saivat jäädä kellariin kasvivalon katveeseen seurustelemaan tomaatintaimien kanssa.

Jouluruusu - Helleborus Double Ellen

Kerroinkin messupostauksessa, että ostin sieltä kaksi kerrottua tummaa jouluruusu Double Elleniä sekä yhden isokokoisen tummanvaalean jouluruusun. Nämä ovat olleet messuista lähtien lämmittämättömässä autotallissa. Vihdoin ehdin siirtää ne isompiin ruukkuihin. Tarkoitus on istuttaa jouluruusut myöhemmin puutarhaan, mutta sitä odotellessa saavat vahvistua terassilla ruukuissa. Kaikissa jouluruusuissa oli purkki täynnä juuria, eikä juuri lainkaan multaa, joten toivottavasti tykkäävät nyt runsaammasta multatilasta.  

Vapaa-aika on siis mennyt rattoisasti multahommissa, jotka tosin olen tehnyt alapihan avoimessa puuvajassa. Olen siis samalla saanut nauttia lintujen mahtavasta konsertista ja muista kevään äänistä. Torstai-iltana sattui kamerakin olemaan vieressä, kun joutsenet äänekkäästi huudelleen lensivät talon yli. Eivät pysähtyneet minulle poseeraamaan, mutta lensivät pitkässä jonossa, jolloin sain häntäpään oksien lomasta ikuistettua.

Nyt saa jorinat jäädä sikseen, sillä pyykki odottaa narulla kuivana ja lakanoiden on vuoro päästä mankeliin. 

Oikein mukavaa sunnuntaita kaikille!
 

Missä mukulasi kasvavat?

Nyt, kun pelaguut ja verenpisarat on saatu onnellisesti ikkunalaudoille ahdettua, onkin aika ryhtyä miettimään kaikenlaisten mukulakasvien tulevaisuutta. Kellarissa on daalioita, japaninihmekukkaa, lukinliljaa ja tuoksumiekkaliljoja. Uusia daalioita olen tilannut, mutta taitavat tulla vasta vähän myöhemmin.

Inspire Pink aikoo jo kukkia

Aiempina vuosina olen laittanut mukulat multaan ja pitänyt ruukkuja alkuun pimeässä kellarissa. Kun ilmat ovat vähän lämmenneet, olen siirtänyt ruukut autotalliin. Siellä ei ole lämmitystä, mutta valoisaa kuitenkin. Joitakin ruukkuja olen tuonut sisälle, mutta tänä vuonna siihen ei ole tilaa. Eikä niitä isoja ruukkuja ole kyllä kovin hauska sisällä katsellakaan. Esimerkiksi japaninihmekukan porkkanamaiset mukulat ovat niin kookkaita, ettei niitä mihinkään pikkupurkkiin edes laiteta. Daalioitakin olen istuttanut isokokoisiin, perennojen myötä kotiin tiensä löytäneisiin muovipurkkeihin, joista sitten kesän myötä olen kasvit siirtänyt piharuukkuihin tai joskus suoraan maahan. 

Miten toimitte isojen piharuukkujen kanssa silloin, kun istuttatte niihin jotain sellaista, joka vaatii esikasvatuksen tai ainakin kukkii nopeammin esikasvatettuna? Minun ruukkuni ovat isoja ja painavia, varsinkin mullalla täytettyinä. Siksi ne viettävät talvenkin talon seinustalla (tyhjennettyinä ja kumolleen asetettuina). Joskus olen laittanut mukuloita piharuukkuihin, jotka olen raahannut autotalliin nokkakärryillä. Tällöin ruukut eivät kuitenkaan saa kovin hyvin valoa korkealla olevista ikkunoista ja lattian rajassa on kylmempää. Siksi esikasvatan ruukkuihin tulevat mukulakasvit pienemmissä astioissa ja siirrän myöhemmin piharuukkuihin.

Vielä ei tietenkään ole kiire. Viime vuonna näihin aikoihin daaliat ja muut mukulat olivat kellarissa alkaneet jo työntää versoa. Nyt en ole uskaltanut edes käydä katsomassa, mutta helmikuussa verenpisaroita sisälle tuodessani japaninihmekukan mukuloissa oli jo valkoiset pullistumat. Olen huomannut, että siinä vaiheessa, kun mukulat alkavat versoa, ne on paras laittaa multaan. Eivät ainakaan meidän olosuhteissamme tahdo kestää istuttamattomina.

Miten te menettelette mukuloidenne kanssa? Siis näiden kasvikakaroiden. Ihmismukulani ovat jo aikuisia, joten heidän kasvatukseensa en enää oikein voi vaikuttaa.

Kellarissa heräillään

Pakkaskukkia

Luvattu pakkanen saapui. Kireimmillään meidän nurkilla on ollut -16 astetta, mikä tietenkin tuntuu kylmältä aiempiin plussakeleihin verrattuna. Pitkään näitäkään aurinkoisia talvipäiviä ei jatku, sillä tulevan viikon ennusteessa on pääosin jälleen plussaa. Valo tällaisina auringonpaisteisina päivinä on huikean hienoa. Myös päivän pidentymisen huomaa jo selvästi. 

Kävin kellarissa vilkaisemassa talvetettaviani. Pienimmät pelaguut näyttävät niin surkeilta, että pahoin pelkään niiden olevan kompostitavaraa. Isommissa pelaguissa on ainakin vielä elämää, mutta toistaiseksi jätin ne kellariin.

Ylös toin kaksi purkkihortensiaa, joihin kumpaankin on kasvanut uusia, haaleanvihreitä versoja. Myös osassa puutuneista varsista on pulleita ja vihertäviä silmuja. Rapistelin pudonneet lehdet pois ja laitoin hortensiat ikkunalaudalle sen enempää niitä tässä vaiheessa kiusaamatta.

Samoin toin sisälle kaksi talvetuksessa ollutta verenpisaraa. Aiemmin en ole verenpisaroita talvettanut, mutta nämä kaksi ostin pikkaraisina taimina Plantsusta ja niissä oli niin kauniit kukat, että ajattelin kokeilla. Surkeassa kunnossa on kumpainenkin. Joskin toisessa muutama hentoinen verso. 

En ole erityisen innostunut tulevien viikkojen sisustusratkaisuista, kun kaikki valoisat ikkunapaikat vähitellen täyttyvät kirjavasta valikoimasta raaskun näköisiä kasveja. Se on kuitenkin pieni vaiva siitä ilosta, jos saa edes osan talvetetuista kasveista selviämään ja jopa kukkimaan tulevana kesänä.

   
Yksi kolmesta pikkuisesta kaktusvauvastani on tehnyt ihka ensimmäisen nuppunsa. On tainnut juroa purkissaan varmaan kolme vuotta. Äitinsä kukki jo marraskuussa komeasti. Lapsukaisen ensiaskeliin menee näköjään vähän enemmän aikaa.

Timantteja puuvajan katolla

Niin se sitten iski flunssa minuunkin. Ehdin jo ihmetellä, että meneekö tämä talvi kokonaan niiskuttamatta, vaikka ympärillä ihmiset lakoavat sairasvuoteilleen. Ihan on tavallinen flunssa ja hengissä tästä selviän. Suurin ärsytys lienee hirvittävä yskä, jolta ei saa kunnolla nukuttua. Päänsä kun vaakatasoon laskee, alkaa sellainen takominen, että sen tuotoksilla kengittäisi jo useamman hevosen. 

Milloin metsikön terttuseljaan silmut ovat ilmestyneet?

Kellarissa käydessäni vilkaisin samalla siellä säilössä olevia mukuloita. Daaliat, lukinliljat ja muut vetelivät sikeitä prinsessanuniaan, mutta japaninihmekukan porkkanamaisiin juurakoihin oli ilmaantunut tummasta pinnasta pilkistäviä alkuja. Viime vuonna yllätyin, miten aikaisin mukuloissa alkoi näkyä heräämisen merkkejä. Johonkin sen päivän kirjasin, joten jatketaan etsintää.
 

Lauantaipäivän huumaa

Koristeomenapuu - Malus purpurea ''Royalty'

Ulkona sataa, eikä harmita. Ei sitten yhtään. Kahden viikon aurinkoiset säät ovat kuivattaneet niin puutarhan kuin muunkin luonnon aika tehokkaasti. Sade hoitaa kastelun ja taatusti virkistää myös niitä kasveja, jotka ankaran talven jälkeen vielä miettivät, jaksaako sitä laisinkaan mullasta nousta. 

Omena 'Huvitus'

Aamupalan ja sanomalehtisession jälkeen lennätin matot ulos ja huristin imurilla huushollin siistiksi. Sitten vikkelästi naapurikylän rautakauppaan ostamaan kasvihuoneen lämmittimeen valopetroolia ja tarjousmultaa. Sain mullat lastattua autoon ja ehdin juuri ja juuri puutarhamyymälään sisälle, kun ulkona alkoi sataa kaatamalla.

Terttutulppaanit

 

Paikallisessa rautakaupan piha- ja puutarhamyymälässä on tänään pihateema ja sen tiimoilta neuvoja oli antamassa maisemasuunnittelija Kati Jukarainen. Puutarhabloggarit tuntevat hänet ehkä paremmin hänen 100%outdoor -blgistaan. Katin olen tavannut ainakin kerran aiemminkin, mutta tuskin naamani on hänelle mieleen jäänyt. Oli ihan pakko mennä moikkaamaan, sillä jonkun blogia pitkään seuraaneena on sellainen olo, kuin olisi kyseisen blogin kirjoittajan pienen ikänsä tuntenut. 

Juttua olisi varmasti riittänyt yhden päivän mittaisesti, mutta täytyihän minun päästää Kati työnsä pariin ja toisaalta myös omat hommat kutsuivat jatkamaan. Katille lämmin kiitos hyvistä vinkeistä, sillä mukamas kiireisenä en ollut laisinkaan huomannut kaupan alelaaria, josta sipuli- ja mukulapussukat myytiin 50 %:n alennuksella. Tämän pakkauksen ostin noiden kuvassa oikealla olevien gladiolus callianthusten vuoksi. En ole ollut mitenkään innostunut gladiolusten kasvattaja, mutta Katin ehdottaessa mainittuja kasveja suunnittelemaani ruukkuistutukseen innostuin heti. 

Kun halvalla saa, kannattaa ottaa, vaikka ei olisi suunnitellutkaan. Eikös se Sulo Vilenin oppi niin mene. Nyt, kun talvituhojen jälkeen aukkopaikkoja puutarhassa löytyy, on mukava niitä myös edullisin hankinnoin hissukseen täyttää.

Olen tarmokkaasti etsinyt savesta valmistettua laakeaa ruukkua, johon istuttaisin tyttärelleni mehitähtiä. Itselläni sellainen ruukku jo onkin, mutta en mitenkään muista, mistä sen muutama vuosi sitten ostin. Mehitähdet odottavat kasvihuoneessa istuttamista ja niitä varten nappasin tänään puutarhamyymälästä keraamisen vadin. Sen pohjassa oli reikä, mutta kassajonossa seisoessani totesin, ettei se sittenkään vastaa toiveitani. Ja toiveita vastaamattomaksi se oli minusta aika kallis. Niinpä kipaisin vaihtamaan sen hyllystä kuvan puolet edullisempaan ruukkuun, josta tosin puuttuu ne pohjareiät. Tuo materiaali on ehkä lasikuitua tai jotain vastaavaa. Tuoteseloste ei materiaalia kertonut, mutta ruukun pitäisi kestää mm. pakkasta. Poraan siihen ehtiessäni pari reikää ja mehitähdet saavat siitä asuinpaikan.

Ruusuorapihlaja - Crataegus 'Paul's Secret'

Viime vuonna istutettu ruusuorapihlaja on lähtenyt pirteänä uuteen kasvukauteen. Siitä löytyy jo nuppujakin ja ilolla ja jännityksellä odotan niiden avautumista. Miten kummassa olen aiemmin pärjännyt ilman näitä ihastuttavia kukkivia koristepuita. Pääsin jo nauttimaan äitienpäivälahjaksi saamastani koristekirsikka Kevätsuudelman ihanista kukista ja kohta vuorossa ovat viime kesänä istutetut koristeomenapuut Aamurusko ja Royalty sekä ruusuorapihlaja.

Käykääpä muuten nuuskuttamassa ulkona, miten uskomattoman hienolta sateen raikastama puutarha tuoksuu.
 

Messutuliaisia

Vanhat, hyvin palvelleet pihasaappaat olivat niin rikki, että meinasin heittää ne roskiin. En sitten heittänyt, vaan kiikutin kellariin. Meinaan, jos niistä kesällä valaisi vaikka betonisaappaat. Uudet oli tilalle hommattava ja pitkällisen harkinnan jälkeen kaupasta mukaan lähtivät runsaalla 20 eurolla pinkit halpissaappaat. Halvempiakin olisi ollut, mutta ei sopivia kokoja. Minun pihakäytössäni saappaat joutuvat niin kovalle koetukselle, että on ihan turha investoida suuria summia. Kokemuksesta tiedän, etteivät ne kalliit kestä yhtään sen kauempaa kuin halvatkaan.

Saappaita en tietenkään messuilta ostanut, mutta vaakakuva sopi hyvin postauksen aloitukseksi. Paremmin, kuin nämä pystykuvat. 

Ihmettelen vieläkin, miten saatoin messuilla pysyä niin maltillisena runsaiden kukkapunttien ja sipulipöytien äärellä. Hollantilaiselta kauppiaalta ostin yhden pussillisen Dark Blue -iristä. Olivat muuten aika komeita juurakoita.

Sysitumman iriksen kaveriksi valitsin valkoista punatähkää. Pussissa on kymmenen palluraa ja jokaisessa jo pientä itua esillä.

Joku aika sitten löysin lähikaupasta keltaisia begonian mukuloita. Messuilla oli tarjolla valkoista riippuvaa begoniaa, jota olen joskus ostanut esikasvatettuna kotikylän kasvihuoneelta. Puutarha on kasvattanut kevättä kohden vain jokusen yksilön ja tuurilla olen joinankin keväinä osannut ajoissa itselleni pari amppelia käydä varaamassa. Viime keväänä onni ei minua suosinut. Kun nyt näitä messuilla osui eteen, päätin ostaa ja kokeilla kasvattaa niitä itse. 

Onnistuessaan tällainen riippabegonia on oivallinen kesäkukka varjoiseen paikkaan. Kukkii runsaasti ja vaivatta koko kesän. Viime keväänä löysin pinkkiä begoniaa, mutta ostin niitä vain kaksi pussia ja yhdessä pussissa oli kaksi mukulaa/juurakkoa-mitä lie. Puutarhalta ostamassani amppelissa on ollut ainakin kolme mukulaa. Lisäksi olin liian hellämielinen, enkä raaskinut alkuvaiheessa latvoa begoniaa riittävästi, jotta se olisi haaroittunut enemmän.

Kuvan anemonen mukulat - tai miksi noita nyt kutsutaankaan - eivät ole messutuliaisia. Ostin ne muutama viikko sitten naapurikylän puutarhakaupasta, mutta meinasin unohtaa autotallin perukoille. Ajattelin niitä hetken liottaa ja laittaa multaan ja purkin sitten autotalliin odottamaan lämpimämpiä kelejä. Tokihan ne ehtivät ulkomultaankaan ajallaan istutettuina kesällä kukkimaan, mutta näin nopeutan kasvua ja kukintaa.

Kurjet matkaavat pohjoisemmaksi

Päivä kului kellarissa, sillä yllättäen siellä talvehtineet daaliat, begoniat, japanin ihmekukat, ja lukinliljat ovat alkaneet pukata uutta kasvua. Istutin ne multaan, kunhan ensin löysin kaikille sopivat purkit. Useimmat mukulat päätyivät kellariin väliaikaisiin muoviruukkuihin, joista kelien lämmettyä ja kasvuun lähdettyään siirrän ne keraamisiin ulkoruukkuihin. 

Ja ihan vain itselleni syksyä varten vinkisi: olisi kyllä huomattavasti helpompaa kevättä ajatellen, jos niille mukuloille laittaisi edes jonkinsorttisia nimikilpiä. Meni jokunen tovi niiden äärellä ihmetellessä, että mitä mikäkin on. Ja taatusti on yllätyksiä vielä tiedossa.

Juurakoita, mukuloita, sipuleita

Pioni Coral Charm (kuva: Taimimoisio)

Postista tuli ilmoitus paketista, jonka kävin tänään noutamassa. Tilasin kuukausi sitten Kauppilasta tarjousliljoja, enkä sitten voinut vastustaa himoitsemani Coral Charm -pionin juurakoita. Viime kesänä katselin taimikaupassa Coral Charmin hintoja ja sen verran korkeita olivat, että jäi ostamatta. Verkkokaupasta kahden juurakon hinnaksi tuli 14 euroa, joka ei ole paljoa, jos vain saan ne onnistumaan kasvussa.

Lilium Henryi eli Heikinlilja (kuva netistä, ei kuvaajan nimeä)

Oranssi ei ole kukissa lempivärejäni, mutta tämä Heikinlilja oli niin komean näköinen. Ajattelin, että kyllä sille sopiva paikka löytyy. Itse asiassa joudun kaiken aikaa itselleni tolkuttamaan, että kasvien hankkiminen tällä tavoin on aivan vääränlainen. Siis että ensin tulee kasvi ja sitten ryhdyn miettimään sille paikkaa. Kaikille on tähän saakka sopiva paikka löytynyt, joten ei tässä nyt mitään katastrofia Heikinliljankaan suhteen synny. Siitä huolimatta voisin vähitellen muuttaa toimintatapaani.

Lilja On Stage (kuva Kauppilan sivuilta)

Toinen tilaamani liljapakkaus sisälsi kaksi On Stage -puuliljan sipulia. Puuliljoja en ole vielä kokeillutkaan.

Dahlia Pink Blend (kuva Kauppilan sivuilta)

Kolmannessa paketissa oli kuusi Dahlia Pink Blendin juurakkoa. Vai onko daalialla mukulat?

Daalioista minulla on hyvin vähän kokemuksia. En ole kovin ihastunut kukkiin, joiden mukuloita tai juurakoita täytyy kaivella syksyisin kellariin säilytettäväksi. Puutarhassa on syksyisin muutenkin ihan riittävästi tekemistä, joten olen ajatellut, ettei minun tarvitse kaikkeen ryhtyä. Vaan ruukkuihin hommaan kuitenkin jotain kukkivaa, miksei siis kokeilisi vaihteeksi daalioita.

Pikkuinen ongelma syntyi siitä, ettei minulla ollut riittävästi hyvää multaa sisätiloissa. Syksyllä muistin nostaa yhden mustanmullan säkin kellariin, mutta siitä on talven aikana melkoinen osa käytetty. Pihalla oleva multa on jäässä. Ohjeissa kehotettiin istuttamaan etenkin liljat mahdollisimman nopeasti. Muutamaan päivään on vähän epätodennäköistä ehtiä multakauppaan, joten piti laittaa aivonystyrät hyrräämään ja kehittää jokin väliaikaisratkaisu.

Sekoitin sitten taimimultaa ja mustaamultaa. Kaivoin kellarista isoimmat muoviruukut, joita onneksi on tullut esimerkiksi havukasvien mukana ja tein taimimullasta ja mustasta mullasta sekoituksen. Daalioiden juurakot ovat melkoisia mustekalalonkeroita ja niille ei tahtonut sopivan kokoisia purkkeja löytyä. Ulkoruukuissa olisi tilaa, mutta niihin ei nyt ole riittävästi multaa. Olkoot tässä vaiheessa vähän ahtaasti, kun ei muutakaan ratkaisua ensi hätään löydy. Ruukut ovat nyt autotallin hyllyssä ikkunasta tulevassa valossa. Lämpötila siellä on noin +10 asteen tienoilla. 

Sanokaa nyt viisaammat ja kokeneemmat, voinko pitää daalioita ja pioneja näissä olosuhteissa, vai mitä suosittelette? Liljojen sipuleille muoviruukkujen tila riittää kyllä hyvin. Liljat ja pionit pääsevät myöhemmin maahan, mutta daaliat varmaankin siirtyvät ulkoruukkuihin.