Näytetään tekstit, joissa on tunniste sadevesitynnyri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sadevesitynnyri. Näytä kaikki tekstit

tiistai 22. huhtikuuta 2025

Hyvin on hoitunut kastelu

Tulipa 'Persian Pearl'
 

Ennen pääsiäistä manasin kuivuutta ja kaikkialla leijuvaa pölyä. Nyt on sekin asia hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Ainakin hetkeksi. Molempina pääsiäispyhinä eli sunnuntaina ja maanantaina vettä on tullut aamuvarhaisesta alkaen. Maanantaina sateen voima heikkeni puolen päivän aikaan. Sen jälkeen näytti jo, ettei enää sataisi. Ulkona kuitenkin hiukset kastuivat ylenmääräisestä kosteudesta.

Sade 20.4.2025

Sade 21.4.2025


Vanhan sanonnan mukaan keväällä sataa suoraan laariin. Sillä tarkoitettiin parempaa satoa eli hyvää viljelysten kannalta. En ole vielä lavakauluksiin mitään kylvänyt, eikä paljas multa siis kaipaa kastelua. Kaikki puut, pensaat ja muut kasvini kyllä kiittävät saamastaan kastelusta. Kuten koko ympäröivä luontokin.


Voimalla maahan tullut sade on lakoonnuttanut kasveja. Yläpihan keisarinpikarililja rötköttää pitkin pituuttaan. Puhumattakaan kirjokevättähdistä ja idänsinililjoista, joiden pystytukkainen kampaustyyli muuttui parissa päivässä pitkin päätä roikkuvaksi sileäksi malliksi.

Toiveestani Ukkokulta viritti ennen pääsiäistä talon kumpaankin päätyyn sadevesitynnyrit. Hyvä, että hän laittoi samantien myös ylivuotoputket. Sunnuntai-iltana 220-litraiset tynnyrit olivat jo piripinnassa. Juuri nyt ei ole mitään kasteltavaa, mutta siellähän se vesi säilyy. Kunnes uutta tulee tilalle. Seuraava sade on ennustettu ensi perjantaiksi. Määrällisesti paljon näitä päiviä vähemmän. 

Mikä muuten estää minua kastelemasta kellarin taimia sadevedelllä? Ei mikään. Hyvä, että huomasin.

Lamprocapnos spectabilis - Särkynytsydän


Kunnon kastelu on virkistänyt kasveja. Moni on kasvanut mittaa parissa päivässä huomattavasti. Myös uusia nuppuja on ilmestynyt ja vanhoja auennut. Sadepisarat näyttävät kauniilta timanteilta lehdillä.

Tulipa 'Sun Lover'

Todennäköisesti en pääse riemuitsemaan tulppaanien värikkäällä ilotulituksella. Joitakin tulppuja on säästynyt peuroilta. Pikkupuutarhan Kivipenkissä muutamassa 'Sun Lover'issa nuput ovat jo valmiina avautumaan. 

Tarkastin Sun Lovereiden istutusvuoden erillisestä Syyssipulilistasta, koska en löytänyt tietoa Kasviluettelosta. Yhdistin pari viikkoa sitten Syyssipulilistan Kasviluetteloon, koska totesin hyödyllisemmäksi kaikkien löytyvän yhdestä ja samasta listasta. Täytyy vielä fiksata Kasviluetteloa, jotta se olisi ajan tasalla.   

Syyssipuliistan mukaan 'Sun Lover'it laitoin viime syksynä.

Matteuccia struthiopetris - Kotkansiipi


Kotkansiipi on hauska kevään mittari. Muutama päivä sitten kaikki kotkansiivet näyttivät olevan edelleen ikiunessa. Sunnuntaina niihin olikin ilmestynyt vihertäviä koukkuja. Sieltä ne vähitellen käärivät lehtensä hitaasti rullautuen auki.

Muutaman kotkansiiven toin aikanaan vanhempieni lohjalaiselta pihalta. Suurin osa kotkansiivistä on tullut ihan itsestään aiemmin puiston tilalla olleesta metsiköstä. Kotkansiipi osaa lisääntyä ihan itsekseen, mutta riesaksi en ole sitä kokenut. Ne kasvavat tontimme puistopäädyssä, jota kutsun Metsäpuutarhaksi. Jollainen se ei enää ole.

Euphorbia dulcis 'Chamelleon' - Metsätyräkki

Päivänliljapenkin reippaasti kasvavaa Metsätyräkkiä katsellessani muistin Liisan (Liisan kasvit -blogista) maininneen eräässä kommentissa "Minulla on meneillään joku ihme fiksaatio näihin tummiin kukkiin!" Koskeeko fiksaatio kukkia vai myös kasvien lehtiä? Itselläni nimittäin on jatkuvasti lisääntyvä himo tummiin lehtiin.

Metsätyräkkiä sain vuosia sitten Saaripalstan Sailalta. Muistan olleeni kahden vaiheilla, otanko vai enkö. Hyvä, että otin. Pidän kovasti Metsätyräkistä. Siitäkin huolimatta, että se on alkanut tekemään siementaimia aika vallattomasti. Ne on pieninä helppo kitkeä. Eivätkä oikeastaan kovin paljon häiritse muiden kasvien joukossa. Tuovat kivasti väriä. Sitä tummaa!

Crataegus 'Paul's Secret' - Ruusuorapihlaja


Jokaiseen kevääseen kuuluu jännitys ja pelko, mitkä kasvit ovat menehtyneet talven aikana. Näin huhtikuun lopussa tarkkaa tietoa ei vielä edes ole, kun moni laji herää normaalistikin myöhemmin. 

Vuosi sitten minua harmitti suuresti edellisenä kesänä istuttamani japaninkirsikka 'Royal Burgundy'n menehtyminen. Metsästin uutta japaninkirsikkaa monen monesta puutarhaliikkeestä, mutta kaikkialla sain eioota vastaukseksi. Kirsikoilla oli ollut huono talvi laajemminkin. Yhdestä kauempana sijaitsevasta puutarhasta löysin japaninkirsikan. Hinta oli kirpaisevan korkea. Jäi ostamatta. 

Koska halusin jotain tummalehtistä, istutin sitten koristeomena 'Royalty'n. Vaikka sellainen minulla oli jo ennestään. Ei kuitenkaan juuri tuossa paikassa.

Malus purpurea 'Royalty' - Koristeomenapuu

Ilokseni kaikki koristeomput, niin vanhat kuin viime vuonna istutetut 'Royalty' ja 'Aamurusko' ovat selvinneet talvesta. Samoin ihanainen ruusuorapihlajani, josta tykkään valtavasti.

Caragana arborescens 'Pendula' - riippahernepuu

 
Nyt saa jorinat tältä erää riittää. Kodinhoitohuoneessa odottaa vino pino pyykkiä silittämistä. Niin mielelläni kuin pohtisin puutarha-asioita, on noita kodin huoltohommiakin välillä tehtävä. Suljen siis tietokoneeni ja siirryn multitaskaukseen. Eli silittämisen lomassa aion jatkaa parin puutarhaan liittyvän asian suunnittelua omassa päässäni.

Pääsiäinen on vietetty. Seuraavaksi kohti vappua.
Kivoja kevätpäiviä kaikille!


lauantai 27. huhtikuuta 2024

Selvisimme takatalviviikosta

Kimalainen kevätkirjotähdessä la 27.4.24
 

Olihan viikko! Siitä kuitenkin selvittiin, vaikka tiistainen lumikaaos vei kevättä odottavan puutarhaihmisen sietokyvyn äärirajoille. Eihän se yli 20-senttinen lumikerros lähtenyt yössä eikä kahdessa. Varsinkin, kun öisin on ollut pakkasta ja päivälläkin mittari on kivunnut nippanappa pariin kolmeen asteeseen. Napapiirimäisestä tuulesta puhumattakaan.

Crocus species 'Blue Pearl'


Valkoinen maisema mistä tahansa ikkunasta ulos katsoessa ärsytti, harmitti ja suretti. Suretti niin kasvien kuin pikkulintujenkin puolesta. Kaivoin kaapeistani pähkinät, mantelit, rusinat ja kaiken mahdollisen, mitä voi linnuille syöttää. Niitä sitten murskasin ja sekoitin ja kävin sirottelemassa pariin lintujen suosimaan paikkaan. Ruuhkaa riitti tungokseen asti. 

Runsaslukuisen mustarastasjoukon llisäksi pähkinöistä nautiskeli kottaraiset, punarinnat, peipposet, viherpeipot, vihervarpuset, pari närheä sini- ja talitiaisista puhumattakaan. Sepelkyyhkykin yritti joukkoon mukaan.

Peuran syömät tulppaanit 26.4.

Perjantaiaamuna huomasin peuran kiertäneen pihan ikävine seurauksineen. Olopihan Syreenipenkin tulppuja on lyhennetty tehokkaasti. Tulppaanin lehtiä peura oli ilmeisesti sylkenyt suupielistään penkistä poistuessaan. Tai sitten se on varsinainen lörppähuuli, joka ahnehtii syötävää enemmän kuin ehtii niellä.

Kiireissäni kiersin yläpihan nähdäkseni, mistä peura on tullut ja missä se on käynyt. Puiston puoleltahan se oli tontillemme tullut. Hölmöyksissäni olin jättänyt talon puistopäädyn verkon auki kellarissa käydessäni. Peura oli nätisti kulkenut verkon aukosta, vaikka olisihan se päässyt verkon yli hyppäämäänkin. Olen huomannut, että kulkiessaan illan tai aamun rauhassa, ne eivät välttämättä hyppää verkon yli. Tähän ei tietenkään parane luottaa.

Syyllisen sorkanjäljet ja tulppaanin lehdenpätkiä.


Olin suunnitellut tekeväni Tricogarden-ruiskutuksen, kunhan lumi sulaa laajemmilta alueilta. Olisi näköjään kannattanut käydä suihkimassa kaikki hangesta pilkistävät piipotkin. Jonkinverran peura oli myös kaivanut tulppuistutuksia esiin lumesta.

Lauantaina kiersin pihan tarkemmin. Lumikin oli alkanut sulaa tehokkaammin. Löysin peuranjälkiä ja syötyjä tulppuja myös alapihalta. Myös Vasenrinteen vuorenkilvistä oli napsittu kaikki nuput ja avautuneet kukat. Seuraavaksi kiersin suihkuttamassa Tricogardenia istutuksille. Suihkin sitä myös tuijiin ja lehdettömiin pensaisiin, jotta hajua oli mahdollisimman paljon. Sateita on luvassa, joten Tricogarden-kierros on uusittava.

Anemone nemorosa - Valkovuokko


Puutarhakierroksella oli mukava todeta, että kylmyydestä ja lumesta huolimatta monet kasvit ovat heränneet tavalliseen tapaan. Myös ennen lunta nousseet näyttävät jatkavan siitä, mihin takatalvi niiden kevättouhut pysäytti.

Marjapensaiden alle vuosien myötä ilmestynyt valkovuokkoryhmä on noussut nuppuilemaan. Taidan nähdä niitä kukkivina äitienpäivänä.

Pulsatilla vulgaris - Tarhakylmänkukka

Vasenrinteen tarhakylmänkukat kurkkivat kuivien lehtien väleistä tuttuine karvaisine versoineen. Ennen lumikaaosta löysin ainakin yhden nuoremman tarhakylmänkukan Pikkupuutarhan Harkkopenkistä. Lauantain kierroksella unohdin sen tilanteen tarkastaa. Toivottavasti se on siellä elossa ja hyvissä voimissa. Kavereineen.

Fritillaria meleagris - Kirjopikarililja

Kirjopikarililjoja pukkaa mullasta kivasti. Nuppujakin on jo näkyvissä. En onneksi löytänyt yhtään liljakukkoa, mutta tarkkana on syytä olla. Löysinhän ensimmäisen jo ennen lumikaaosta, vaikka silloin kirjopikarililjatkin olivat vielä mullan sisällä.

Fritillaria imp. Rubra - Keisarinpikarililja

Keisarinpikarililjoja olen seurannut takatalviviikon aikana lähinnä ikkunasta. Alapihan Rubrat ovat enimmäkseen maanneet pitkin pituuttaan lumessa.Niistä on näkynyt vain kohoumat lumessa. Pelkäsin tämän viimeisimmän lumisateen nujertavan niiden sinnikkyyden kokonaan. Saapa nähdä, jaksavatko suoristaa selkänsä ja kukkia. Yksi on jo niin tehnyt, mutta muut varret ovat kenossa mikä mihinkin suuntaan.

Corydalis solida 'Beth Evans' - Pystykiurunkannus

Olopihan Bettit alkavat jo avata nuppujaan, vaikka osa niistä on vielä lumessa. Muutaman lilakukkaisenkin jo löysin nupulla, mutta unohdin kuvata. Talon toisella puolella Bettit ovat edelleen hangen sisällä. Toivon niiden vapautuvan valkoisesta ikeestä lähipäivinä.

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö


Normaalistikaan ei tässä vaiheessa ole tarvetta kurkkia kärhöjen silmuja. Alppikärhöt ovat kuitenkin kevään ja alkukesän kukkijoita. Niinpä silmäilin ohi mennessäni Purple Dreamin tilanteen ja hänhän on jo hyvin hereillä. Muut alppikärhöt leikkasin syksyllä alas runsaan risuuntumisen vuoksi. Eivät siis kuki, minkä tiesinkin.

Lauantaina vietin pidemmän tovin kellarissa. Siirsin tomaatit, kurkut ja paprikat isoihin istutusaltaisiin. Niihin, joissa ne viettävät kesän kasvihuoneessa. Multaa meni useampi säkki, mutta sitä on nyt varaparkkipaikalla iso kasa lisää pressun alla. Laitoin jokaiseen astiaan annoksen kanankakkarakeita lannoitteeksi. 

Järjestettyäni istutusastiat kasvilamppujen alle ja siivottuani töiden jäljet, siirryin ulos kiertämään puutarhaa Tricogarden-suihkupullon ja kameran kanssa. Niinpä kellarikasvattamon kasvitilanteen kirjaaminen ja kuvaaminen jäi seuraavaan päivään.

Ukkokulta laittoi talven kellarissa viettäneet sadevesitynnyrit paikoilleen. Pianhan taas kasteluvettä tarvitaan.

Retiisi Cherry Belle

Pihakierroksella tsekkasin myös kasvihuoneen tilanteen. Kylvin 12.4. retiisejä ja pioniunikoita kukkalaatikoihin kasvihuoneen hyllylle. Retiisit ovat jo osittain itäneet ja kaipaavat paikoin harventamista. Pioniunikoista ei näy vielä mitään.

Tuoksuherneet ja talvikylvökset ovat viettäneet kasvihuoneessa niinikään kaksi viikkoa. Taimipotit ovat muovilaatikoissa, joiden päällä on tuplaharsot. Hyvin ovat pärjänneet. Osa talvikylvöksistä kaipaa jo koulimista.

Kasvarin mittari näytti mukavia lukemia. Pakkasta ei ainakaan edellisenä yönä ole ollut, eikä sellaista ole lähiöiksi luvattukaan. Siihen en kuitenkaan luottaisi.

Crocus 'King of the Striped'

Lauantain auringonpaiste ja +11℃ lämpötila tuntui niin hyvältä. Samanlaista toivon lisää niin tänne omalle pihalle kuin kaikkien teidän muidenkin puutarhaihmisten pihoille.

Loista kevätaurinko,
lämmitä jo maa,
kevään ensi kukista,
niin paljon voimaa saa.

Toipumista takatalvesta ja oikein mukavaa viikonloppua kaikille!


PS.
Ystävät, monenlaisten kiireiden vuoksi en ole ehtinyt kommentoida postauksianne. Teen sen, kunhan pääsen taas normaaliin päiväjärjestykseen.

 

perjantai 27. toukokuuta 2022

Ilmaista kasteluvettä

Tulipa Pink Impression
 

Syksyisen kattorempan ohessa myös rännit uusittiin. Samassa yhteydessä talon syöksyputkiin talon kolmelle nurkalle asennettiin "rännirosvot" sadeveden keräämistä varten. Asiaan on pitänyt paneutua tarkemmin, mutta mihin lie kaikki aika katoaa? Kun viikonvaihteeksi luvattiin vesisadetta, heräsin ruususenunestani. Käytössämme on porakaivo puutarhan kasteluun, mutta ilman muuta kannattaa hyödyntää taivaalta tuleva sadevesi.

Pohdimme erilaisia saaviratkaisuja veden keräämiseksi. Ihan pieni ämpäri ei tietenkään riitä, vaan astiaan pitäisi mahtua vettä enemmän. Päätimme hankkia ensin yhden saavin kokeillaksemme ja harjoitellaksemme vedenkeruuta käytännössä. Sattumalta näin mainokseksessa 220 litran sadevesitynnyrin, jonka sitten Ukkokulta kävi Biltemasta hakemassa.


Tynnyrin korkeus on 107 cm ja läpimitta 72 cm. Pakettiin sisältyy kansi, jossa on reikä rännirosvoon liitettävälle letkulle.


Tynnyrissä on koroke, jossa on sisennys ämpäriä varten. Näin tynnyrin alareunassa olevan hanan alle on helppo laittaa ämpäri tai kastelukannu, mikäli ei halua ammentaa vettä suoraan tynnyristä. Tai liittää hanaan letku, jolla juoksuttaa vettä muualle.

Sadeveden kerääminen tynnyriin tuli kokeilluksi käytännössä heti helatorstaina. Olin itse koko päivän poissa kotoa, jolloin tynnyriprojekti jäi Ukkokullalle. Vettä satoi päivän mittaan välillä runsaastikin, jolloin tynnyri oli täyttynyt. 

Ensin Ukkokulta oli tyhjentänyt 19 ämpärillistä vettä pihan kahteen muuhun kasteluvesitynnyriin ja lisäksi täyttänyt kaikki kastelukannut. Lopulta hän liitti tynnyrin alahanaan letkun johtaakseen ylimääräisen veden istutusalueille. Muuten vesi olisi tynnyrin täyttyessä valunut yli äyräiden.

Sadeveden keräämistä on mietittävä vielä uudemman kerran. Joko letku on irroitettava ja rännirosvo suljettava tynnyrin täytyttyä, jotta ylimääräinen vesi ohjautuu salaojaviemäriin. Tai sitten rännirosvoon on laitettava jonkinlainen pikaliitin johon saisi nopeasti vaihdettua pidemmän letkun veden ohjaamiseksi istutusalueille tai hiukan etäämpänä olevaan toiseen astiaan.

Tällä hetkellä sadevesitynnyri on vain yhden rännirosvon alla. Mittojen perusteella ostetun kaltainen sadevesitynnyri mahtuu myös kahteen muuhun paikkaan. Yhden rännirosvon alla on istutuksia, joita minun pitäisi vähän raivata mahdollista tynnyriä varten. Se ei ole ongelma. Enemmänkin se, haluanko katsella mustaa mötikkää juuri siinä paikassa?

Sadevettä on luvassa lisääkin, mikäli ikkunanäkymiin on luottamista.
 
Huomasin myös tekemäni suunnittelumokan rännirosvojen asettelussa. Yksi rännirosvoista olisi kannattanut laittaa ihan toiselle talonurkalle. Kasteltavaa riittää talon molemmilla puolilla ja vettä tulee sateella tasapuolisesti pulputen jokaisesta rännistä. Jätettäköön rännirosvojen mahdolliset asettelumuutokset tulevaisuuteen. Kunhan ensin opettelemme hyödyntämään järkevästi nykyiset olosuhteet.

Glaucidium palmatum - Sinikämmen
 

Siirsin vuosi sitten sinikämmenen uuteen  paikkaan. Pelkäsin, ettei se selviä siirrosta, viime kesän äärimmäisestä kuivuudesta ja ankarasta kevättalvesta. Hui hai, pelkoni osoittautui turhaksi. Sinikämmen  nousi entistä runsaampana ja kukkii parhaillaan  kauniisti. Tällaiset onnistumiset ovat mannaa sielulle ja silmille.

Mukavaa viikonloppua kaikille!