Hyvin on hoitunut kastelu

Tulipa 'Persian Pearl'

 

Ennen pääsiäistä manasin kuivuutta ja kaikkialla leijuvaa pölyä. Nyt on sekin asia hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Ainakin hetkeksi. Molempina pääsiäispyhinä eli sunnuntaina ja maanantaina vettä on tullut aamuvarhaisesta alkaen. Maanantaina sateen voima heikkeni puolen päivän aikaan. Sen jälkeen näytti jo, ettei enää sataisi. Ulkona kuitenkin hiukset kastuivat ylenmääräisestä kosteudesta.

Sade 20.4.2025

Sade 21.4.2025

Vanhan sanonnan mukaan keväällä sataa suoraan laariin. Sillä tarkoitettiin parempaa satoa eli hyvää viljelysten kannalta. En ole vielä lavakauluksiin mitään kylvänyt, eikä paljas multa siis kaipaa kastelua. Kaikki puut, pensaat ja muut kasvini kyllä kiittävät saamastaan kastelusta. Kuten koko ympäröivä luontokin.

Voimalla maahan tullut sade on lakoonnuttanut kasveja. Yläpihan keisarinpikarililja rötköttää pitkin pituuttaan. Puhumattakaan kirjokevättähdistä ja idänsinililjoista, joiden pystytukkainen kampaustyyli muuttui parissa päivässä pitkin päätä roikkuvaksi sileäksi malliksi.

Toiveestani Ukkokulta viritti ennen pääsiäistä talon kumpaankin päätyyn sadevesitynnyrit. Hyvä, että hän laittoi samantien myös ylivuotoputket. Sunnuntai-iltana 220-litraiset tynnyrit olivat jo piripinnassa. Juuri nyt ei ole mitään kasteltavaa, mutta siellähän se vesi säilyy. Kunnes uutta tulee tilalle. Seuraava sade on ennustettu ensi perjantaiksi. Määrällisesti paljon näitä päiviä vähemmän. 

Mikä muuten estää minua kastelemasta kellarin taimia sadevedelllä? Ei mikään. Hyvä, että huomasin.

Lamprocapnos spectabilis - Särkynytsydän

Kunnon kastelu on virkistänyt kasveja. Moni on kasvanut mittaa parissa päivässä huomattavasti. Myös uusia nuppuja on ilmestynyt ja vanhoja auennut. Sadepisarat näyttävät kauniilta timanteilta lehdillä.

Tulipa 'Sun Lover'

Todennäköisesti en pääse riemuitsemaan tulppaanien värikkäällä ilotulituksella. Joitakin tulppuja on säästynyt peuroilta. Pikkupuutarhan Kivipenkissä muutamassa 'Sun Lover'issa nuput ovat jo valmiina avautumaan. 

Tarkastin Sun Lovereiden istutusvuoden erillisestä Syyssipulilistasta, koska en löytänyt tietoa Kasviluettelosta. Yhdistin pari viikkoa sitten Syyssipulilistan Kasviluetteloon, koska totesin hyödyllisemmäksi kaikkien löytyvän yhdestä ja samasta listasta. Täytyy vielä fiksata Kasviluetteloa, jotta se olisi ajan tasalla.   

Syyssipuliistan mukaan 'Sun Lover'it laitoin viime syksynä.

Matteuccia struthiopetris - Kotkansiipi

Kotkansiipi on hauska kevään mittari. Muutama päivä sitten kaikki kotkansiivet näyttivät olevan edelleen ikiunessa. Sunnuntaina niihin olikin ilmestynyt vihertäviä koukkuja. Sieltä ne vähitellen käärivät lehtensä hitaasti rullautuen auki.

Muutaman kotkansiiven toin aikanaan vanhempieni lohjalaiselta pihalta. Suurin osa kotkansiivistä on tullut ihan itsestään aiemmin puiston tilalla olleesta metsiköstä. Kotkansiipi osaa lisääntyä ihan itsekseen, mutta riesaksi en ole sitä kokenut. Ne kasvavat tontimme puistopäädyssä, jota kutsun Metsäpuutarhaksi. Jollainen se ei enää ole.

Euphorbia dulcis 'Chamelleon' - Metsätyräkki

Päivänliljapenkin reippaasti kasvavaa Metsätyräkkiä katsellessani muistin Liisan (Liisan kasvit -blogista) maininneen eräässä kommentissa "Minulla on meneillään joku ihme fiksaatio näihin tummiin kukkiin!" Koskeeko fiksaatio kukkia vai myös kasvien lehtiä? Itselläni nimittäin on jatkuvasti lisääntyvä himo tummiin lehtiin.

Metsätyräkkiä sain vuosia sitten Saaripalstan Sailalta. Muistan olleeni kahden vaiheilla, otanko vai enkö. Hyvä, että otin. Pidän kovasti Metsätyräkistä. Siitäkin huolimatta, että se on alkanut tekemään siementaimia aika vallattomasti. Ne on pieninä helppo kitkeä. Eivätkä oikeastaan kovin paljon häiritse muiden kasvien joukossa. Tuovat kivasti väriä. Sitä tummaa!

Crataegus 'Paul's Secret' - Ruusuorapihlaja

Jokaiseen kevääseen kuuluu jännitys ja pelko, mitkä kasvit ovat menehtyneet talven aikana. Näin huhtikuun lopussa tarkkaa tietoa ei vielä edes ole, kun moni laji herää normaalistikin myöhemmin. 

Vuosi sitten minua harmitti suuresti edellisenä kesänä istuttamani japaninkirsikka 'Royal Burgundy'n menehtyminen. Metsästin uutta japaninkirsikkaa monen monesta puutarhaliikkeestä, mutta kaikkialla sain eioota vastaukseksi. Kirsikoilla oli ollut huono talvi laajemminkin. Yhdestä kauempana sijaitsevasta puutarhasta löysin japaninkirsikan. Hinta oli kirpaisevan korkea. Jäi ostamatta. 

Koska halusin jotain tummalehtistä, istutin sitten koristeomena 'Royalty'n. Vaikka sellainen minulla oli jo ennestään. Ei kuitenkaan juuri tuossa paikassa.

Malus purpurea 'Royalty' - Koristeomenapuu

Ilokseni kaikki koristeomput, niin vanhat kuin viime vuonna istutetut 'Royalty' ja 'Aamurusko' ovat selvinneet talvesta. Samoin ihanainen ruusuorapihlajani, josta tykkään valtavasti.

Caragana arborescens 'Pendula' - riippahernepuu

 
Nyt saa jorinat tältä erää riittää. Kodinhoitohuoneessa odottaa vino pino pyykkiä silittämistä. Niin mielelläni kuin pohtisin puutarha-asioita, on noita kodin huoltohommiakin välillä tehtävä. Suljen siis tietokoneeni ja siirryn multitaskaukseen. Eli silittämisen lomassa aion jatkaa parin puutarhaan liittyvän asian suunnittelua omassa päässäni.

Pääsiäinen on vietetty. Seuraavaksi kohti vappua.
Kivoja kevätpäiviä kaikille!

Nyt näitä ilmestyy!

Jihuu, nyt näitä hartaasti odotettuja piippoja ilmestyy kirjaimellisesti kuin sieniä sateella. Toistuvilla takatalvilla kiusattu puutarhaihminen suorastaan repeää liitoksistaan ahmiessaan kauneutta. Huiman hienot säät herättävät luonnon kasvamaan ja kukkimaan. Joku saattaa nyt sanoa, että "älä nuolaise ennen kuin tipahtaa". Taatusti nielaisen eli riemuitsen täysillä. Tulkoon huomenna taivaalta vaikka ukkoja ja akkoja, otan kaiken ilon irti näistä upeista kevätpäivistä.

Iris reticulata 'Rejoice' tai 'Pauline'

Olen joskus ajatellut, että krookukset edustavat sipulikukkien varhaisimpia herääjiä. Istutuspaikalla on tietenkin iso merkitys, mutta kevätkurjenmiekkoihin tutustuttuani olen todennut niiden heräävät kilpaa krookusten kanssa. Siksi pyrinkin istuttamaan iriksiä syksyisin lisää.

Viime syksynä istutin alapihan Kurgaaniin useampia erilaisia kevätkurjenmiekkoja. Tärkeä älynväläys jäi uupumaan, kun en merkannut, mitä istutin mihinkin. Nyt niitä sitten pulpahtelee pintaan, enkä ole varma, mikä on mikin.

Iris reticulata 'Harmony' tai 'Alida' Clairette

Meidän puutarhabloggareiden ikioma lady Attenborough eli Saaripalstan Saila luultavasti osaa ensivilkaisulla nimetä yläkuvan tumman lilan ja tämän alemman kuvan taivaansinisen. Onneksi istutuskirjanpitoni sentään kertoo vaihtoehdot, ettei ihan aakkosten alusta tarvitse lähteä nimiä miettimään.

Iris reticulata 'Katharine Hodgkin'

Oikearinteen Katharinet ovat kukkineet jo jonkin aikaa. Nyt myös Kurgaanin Katharinet aloittavat. Nämä olen istuttanut 2019, kun taas Oikearinteen Katharinet 2021. En tiedä, miten nopeasti ja tehokkaasti kevätkurjenmiekat lisääntyvät. Kurgaani ei taida olla iriksille mieluisin paikka, koska nämä näyttävät lisääntymisen sijasta taantuvan. Ja nyt menin samaiseen paikkaan jopa istuttamaan iriksiä lisää. Pitääpä syksyllä miettiä asiaa uudemman kerran.

Pörriäinen krookuksessa.

Maanantaina ja tiistaina aurinkoinen ja lämmin sää on hellinyt ihmisiä ja eläimiä. Lämpömittarin lukemat kipusivat +15 asteeseen. Ainakin meidän etelän puolen mittarissa. Ulkona ilma on täynnä lintujen ääriä. Joutsenia ja kurkia kulkee taivaalla kohti mieluisia kesälomapaikkoja. Sepelkyyhkyt huhuilevat kuin viimeistä päivää. Ne tykkäävät myös tallustellal meikäläisen kukkapenkeissä, mikä ei haittaa minua ollenkaan.

Pörriäiset ja perhosetkin ovat heränneet. Puutarhassa leijaili keltaisia perhosia, joista en onnistunut saamaan kuvaa. Ohi lensi myös tummasävyinen perhonen. Se saattoi olla nokkosperhonen, mutta perhosen vikkelyyden vuoksi tunnistus jäi tekemättä.

Poistin viikonloppuna suurimman osan jänisverkoista. Ei ehkä vielä kovin turvallista jänisten vierailujen kannalta, mutta tässä vaiheessa verkkoja poistaessa ei tarvitse kovin paljon varoa maasta nousevien piippojen tallomista ja puiden ja pensaiden silmujen vahingoittamista.

Piippojen päällä on edelleen verkkoja, enkä niitä kaikkia kuvaamisen hetkeksi jaksa aina pois edes ottaa. Jänisten lisäksi kukkivia sipulikasveja on suojattava myös peuroilta. Pari iltaa sitten häädin taas yhden sorkkajalan pois pikkupuutarhasta. Olen suihkuttanut Tricogardenia ympäri puutarhaa. Sateen jälkeen suihkutuskierros on tehtävä uudelleen. Tricogardenin hinta on noussut huomattavan paljon. Viime syksynä purkki maksoi 19,90 €. Nyt 29 €.

Sipulikasvien lisäksi moni muukin kasvi heräilee. Yllätyin löytäessäni Kiemurapenkin pionien punaiset piipot. Tämän pionin nimittäin siirsin loppukesästä, joten arvelin sen miettivän heräämistään muita pioneja kauemmin. 

Corydalis solida 'Beth Evans' - Pystykiurunkannus

Ihanat Bethit eivät turhia kursaile. Lehtiryppäiden ohella nuputkin avautuvat. Eikä vain nämä olopihan Allaspenkin lämpimässä paikassa asuvat, vaan monessa muussakin paikassa. Sitä lilakukkaista luonnonkantaa puutarhassani on kasvanut vuosia. Ihan uuden pystykiurunkannuskuumeen sain OmaPiha-lehden tilaajalahjan, pinkin Beth Evansin myötä muutama vuosi sitten. Sen jälkeen olen ostanut uusia pystykiurunkannuksia, jos vain olen niitä jossain nähnyt. Olen myös jakanut olemassa olevia kasvustoja onnistuneesti.

Fritillaria imp. Rubra - Keisarinpikarililja

Keisarinpikarililjatkin ovat hyvässä kasvussa. Tosin tätä kuvaa katsoessani täytyy todeta, että unohdin tsekata yläpihan Syreenipenkin keltaiset keisarit. Olen istuttanut ne ikuisuuksia sitten. Joka kevät ne ovat uskollisesti nousseet. Viimeistään voimakas haju paljastaa niiden heränneen. No, nykyisin en mitään haista, joten keisarien löytämiseen on käytettävä muita aisteja. Toivon siis keltaistenkin vielä nousevan. Ne kun ovat kukkineet kahtena keväänä. Saivat varmaan tarpeeseen kukattomista ruususenunistaan.

Maksaruohojen pikkuiset ruususuut punertavat innokkaasti niin Hortensiapenkissä kuin kummassakin rinteessä. Myös isomaksaruohojen ruusukkeet tunkevat itseään mullasta.

Euphorbia dulcis 'Chameleon'  - Metsätyräkki

Metsätyräkin punaisia versoja ei voi olla huomaamatta. Nämä ovat vuosien myötä lisääntyneet paljon, mutta ei laisinkaan liikaa. Olen jo jonkun verran metsätyräkkejä jakanut uusiin paikkoihin ja projekti jatkuu.

Puschkinia scilloides - Posliinihyasintti

Posliinihyasintista olen aina tykännyt. Olen toivonut omalle pihalle samanlaista näkymää, johon törmään keväisin naapurikunnan keskustassa. Siellä posliinihyasintteja kasvaa yhdessä paikassa tiheänä mattona. Vastaavan pehkon saaminen omaan pihaan ei ole edistynyt kovinkaan hyvin. Keväällä on helppo tehdä päätöksiä, jotka tuppaavat syksyyn mennessä unohtumaan.

Eniten posliinihyasintteja kasvaa alapihan ruusukolmiossa. Mitään hyasinttimattoa ne eivät ole muodostaneet. Viime syksynä muistin posliinihyasintit ja istutin niitä etupihan Bermudaan. Siellä penkki on vasta vapautunut lumesta ja jäästä, joten piippojen nousu tapahtuu siellä jälkijunassa. Aika näyttää, kuinka käy.

Pulsatilla vulgaris - Tarhakylmänkukka

Alapihan portaiden vierellä kasvava tarhakylmänkukka se vasta yllätyksen järjestikin. Maanantaina se oli vielä täysin lumen alla. Levitin portaille kolattua lunta viime päivinä aktiivisesti ja sainkin portaat kulkukuntoon. Sivuilla lumi piti pintansa, vaikka paikka on hyvin aurinkoinen. Tiistaina nostin tarhakylmänkukan päältä ison lumipaakun. Ja kas, siellä ne versot ovat valmiina ponnistamaan ylös. Nyt vain päivittäin katsomaan, miten tarhakylmänkukan taival kehittyy.

Scilla forbesii - Kevätkirjotähti

Kevätkirjotähtiä ja idänsinililjoja meillä on joka paikassa. Niitä nousee istutusalueiden lisäksi poluilta ja kivilaattojen välistä. Nurmikosta puhumattakaan. Ensimmäiset kevätkirjotähdet avautuivat Vasenrinteen lämmössä ja valossa. Sinistä väriä näkyy jo runsaasti monissa paikoissa, joten kukkameri on pian läsnä.

Prunus padus - Tuomi

Tonttimme rajalla, kunnan puolella kasvaa isokokoinen tuomi. Siinä on jo isot silmut.

Mahonia

Mahoniat ovat saaneet tänä talvena siipeensä, vähän enemmänkin. Suojasin ne kevätauringolta jokavuotiseen tapaan. Ahavoitumista on runsaasti. Kokemuksesta tiedän, ettei ole aihetta suureen murheeseen. Näin on käynyt ainakin kerran aiemminkin. Kunhan ehdin, leikkaan kokonaan kuivuneita osia pois. Mahonia toipuu yleensä hyvin.

Vapaa-aika on kulunut pihamaalla. Siivoamista riittää, kun koivun- ja männynoksia ja kaikenlaista sälää on talven aikana tullut puutarhaan paljon. Istutusalueita ei haravoi, mutta napsin isompia roskia, kuivuneita korsia ja meillä joka paikassa lenteleviä vaahteranlehtiä pois. Muutamaan penkkiin olen ripotellut multaa naamioimaan maatuvia lehtiä. 

Enemmän aikaa on mennyt käytävien siivoamiseen, talvitavaroiden kellariin kantamiseen ja vastaavasti kesäkamppeiden esille tuomiseen. Kropasta löytyy taas uusia lihaksia. Illalla uni tulee kutsumatta. 

Tekemistä on vaikka kuinka paljon. Tiedän asioiden etenevän, vaikka kaikkea ei yhtenä päivänä valmiiksi saisikaan. On vain niin kiva touhuta puutarhassa ja pihalla, aistia kevään ääniä ja pysähtyä nauttimaan.

Eranthis cicilica - Talventähti

 Nautinnollisia kevätpäiviä ihan kaikille!

 

Kotipihan kuntosalissa

Scilla forbesii - Kirjokevättähti

 

Jos oli pääsiäisenä hieno sää, niin samaa on piisannut pyhien jälkeenkin. Hivenen viileämpää ja roimasti tuulisempaa, mutta se ei ole pihaputsaajaa liiemmin haitannut. Mitä nyt kuivat vaahteranlehdet juoksevat käytävillä haravaa karkuun nopeammin kuin haravaa pitelijä perässä ehtii.

Omphalodes verna - Kevätkaihonkukka

Pihasta alkaa olla lumet kaikonneet muutamaa varjoisempaa kolauskasaa lukuunottamatta. Mullasta nousee ylös tuttuja kavereita osan poksahdellessa samantien kukkimaan. Paikoin on jo hyvin kuivaa, kun sadetta ei ole tullut missään olomuodossa sitten sen maalis- huhtikuun vaihteen lumipyryn. Auringonpaiste ja tuulisuus lisäävät kuivuuden vaikutusta, joten jännityksellä odotan, millainen kasvukausi tästä kaikkinensa syntyy.

Aglais urticae - Nokkosperhonen

Nokkosperhosia on lennellyt ahkerasti. Samanaikaisesti niitä on useampi pienellä alalla. Mistähän ne ravintonsa ottavat, kun krookuksille ne eivät pysähdy? Sitruunaperhosiakin on jonkun verran, mutta vikkelinä otuksina niitä on vaikea kuvaan ikuistaa. Myös leppäkerttuja on runsaasti. Siinä yksi syy, miksi en kovin tarmokkaasti istutusalueita siivoa. Kuivien lehtien alle kurkistamalla saattaa löytää monen monta esiin mönkivää leppäkerttua.

Tulppaanit

Tekemistä on pihassa niin paljon, että ulos lähtiessä on paras tehdä itselleen työlista. Tokihan sitä tekemättömät työt tietää, mutta listan laatimalla on helpompi priorisoida tehtäviä ja välttää sinne tänne haahuilua, kun ei osaa päättää aloituskohdetta.

Torstaina saapui tilaamani lavallinen Biolanin Mustaamultaa. Kuljetusfirma laski lavan haarukkatrukilla kivituhkapäällysteiselle varaparkkipaikalle. Siihen se jämähti keskelle, sillä painavaa lastia ei niin vain trukilla liikutella pehmeällä maaperällä. En ollut kotona, mutta Ukkokulta hyväksyi laskupaikan. 65 säkin siirtäminen ei ajallisesti kauaa kestänyt. Selkä vain ei tykkää moisesta punttisalihommasta.

Lamprocapnos spectabilis, syn. Dicentra spectabilis - Särkynytsydän

Viime vuoden multasatsista oli vielä jokunen säkki tallella. Valtaosa niistä kellarissa, jonne raahasin ne jo syksyllä. Kevään taimikoulinnassa on huomattvasti mukavampi ottaa valmiiksi sulaa multaa kuin rahdata aluksi jäinen multasäkki lämpiämään. Lauantain aloitinkin siirtämällä hyvässä kasvussa olevat tomaatit isoihin astioihin, joissa ne jatkavat eloaan myöhemmin kasvihuoneessa. 

Aika monta tomaattia jäi taas yli, vaikka tänä vuonna kylvin mielestäni siemeniä maltillisesti. Jotenkin on niin paljon turvallisempaa kylvää muutama ylimääräinen, kuin heittäytyä tismalleen tietyn määrän varaan. Eiköhän tomaatintaimille löydy ottajia.

Käytännössä lähes koko puutarha on siivottu eli haravoitu, oksia ja muuta sälää kerätty, kuivia perennanvarsia leikattu ja katemultaa istutusalueille levitetty. Myös vaahteravauvojen kitkeminen on aloitettu. Nepä vasta ovat vikkeliä. Kun yhtä kumartuu pois nappaamaan, huomaa vieressä viisi muuta. Ja seuraavalla kerralla samalla paikalla jälleen vähintään viisi on käärinyt heleän vihreän lehtensä esille. Tässä vaiheessa pikkuiset vaahteravauvat irtoavat lähes henkäisemällä. Vaan viikko pari lisää, niiden juuri on kasvanut pitkäksi ja tarttunut tiukasti maahan. Silloin saattaa kaksikin kättä olla liian vähän kitkemiseen.

Trillium erectum - Punakolmilehti

Siistimisen ohessa tulee syynättyä penkkejä hyvinkin tarkkaan. Tähän aikaan vuodesta melkein mikä tahansa vihreä verso tuottaa iloista mieltä. Jotkut sitten aiheuttavat aivan erityisiä sydämensykähdyksiä, kuten nämä punakolmilehden vihreät kääryleet, jotka ovat terhakkaasti heräämässä mullan uumenista. 

Siirsin punakolmilehden loppukesästä vajaan metrin rhodosta oikealle. Aiemmin se oli jäädä rhodon jalkoihin, josta syystä kukkanuppuja oli vaikea huomata ja vielä vaikeampi ihailla ja kuvata. Halusin tarjota kaunottarelle enemmän tilaa, vaikka samalla pelkäsin menettäväni kasvin. Vielä ei tietenkään olla kuivilla vesillä kasvin selviytymisen suhteen, mutta aika hyvältä näyttää.

Ribes nigrum 'Pohjan Jätti' - Mustaherukka

Myös kaksi Pohjan Jätti -mustaherukkaani kokivat muuton viime kesänä. Ne asuivat muista marjapensaista hiukan erillään. Paikassa, joka ei minusta ollut niille paras mahdollinen. Vielä vähemmän paikka miellytti minua, koska ne hankaloittivat nurmikon leikkaamista.

Elossa ovat Pohjan Jätit uudessa paikassaan. Pukkaavat jo lehtisilmuja. Luultavasti tämän vuoden marjasato on vähäisempi, mutta jospa sitten jatkossa tuottavat paremmin.

Paeonia anomala - Kuolanpioni

Pikkupuutarhakin vapautui vihdoin lumista. Sinänsä jännä, että siellä lumi ja jää säilyy muita puutarhan osia pidempään, vaikka paikka on varsin aurinkoinen ja lämmin. Toisaalta pikkupuutarhaan myös kertyy lunta enemmän, vaikka sinne ei sitä kolata.

Muualla ei vielä pionin punaisia piippoja näy, mutta Pikkupuutarhan Kivipenkin kuolanpioni on aina hyvin aikainen.

Euphorbia dulcis - Metsätyräkki

Punaiset versot kuuluvat metsätyräkille. Olen saanut pienen taimen alun Saaripalstan Sailalta. Silloin kasvi oli minulle uusi ja outo. Sittemmin olen tykästynyt metsätyräkkiin, jonka alkuja olen laittanut myös Ruusupenkkiin. Vähitellen metsätyräkki on lisääntynyt, mutta ei todellakaan riesaksi asti.

Minulla oli aikaisemmin myös mantelityräkki, joka suuttui minulle siirrosta niin pahasti, että otti hatkat. Viime kesänä metsästin sitä monesta paikasta löytämättä. Oman taimeni ostin vuosia sitten kevätmessuilta Tommolan tilan standilta. Niinpä otin muutama viikko sitten yhteyttä Tommolaan tilaan ja heillähän on edelleen mantelityräkkiä. Heidän taimitarhalleen on meiltä sen verran pitkä matka, etten ihan lähiaikoina ole sinne saakka menossa. Onneksi he toimittavat taimia myös Matkahuollon kautta. Tilaus on tarkoitus tehdä pikimmiten.

Päivänpesän elämää -blogin Katja kysyi kommentissaan, olenko huomannut pörriäisten suosivan tietyn värisiä krookuksia? Viime päivien aurinkoisina päivinä olen tarkkaillut pörriäisiä ja todennut, että ne mönkivät liloissa ja valkoisissa krookuksissa. Sen sijaan keltaiset krookukset saavat paistatella ylhäisessä yksinäisyydessä ilman pörriäisten suosiollisia vierailuja. 

Mitään tieteellistä tutkimusta en asian tiimoilta ole tietenkään tehnyt. Varmaan seurantaa on syytä jatkaa. Tämä on kuitenkin tärkeä huomio tulevan syksyn sipulien kannalta. Krookukset ovat todella tärkeitä kukkijoita pörriäisille tässä vaiheessa, kun muiden kasvien kukintaa saa vielä odottaa. Uutisissa mainittiin, että tulevalle kasvukaudelle ennusteteaan pölyttäjien vähäisyyttä. Mitä vähemmän pölyttäjiä, sen vähemmän esimerkiksi marjoja ja hedelmiä.

Crocus crysanthus - Kultasahrami Romance

Aktiivisen ahkeroinnin ja raittiissa ilmassa oleskelun johdosta kroppa on jäykkä ja olo väsynyt. Siksi ajattelinkin tehdä sunnuntaina jotain kevyempää. Suunnittelin virittäväni kasvariin uudet narut hallaharsoja varten. Olen tarkoituksella siirtänyt sitä hommaa sellaiseen päivään, jolloin vaikkapa sataa. Kun sitä sadetta ei näy eikä kuulu, on paras ryhtyä toimeen.

Tomaattien ja kurkkujen muuttoaikaan on usein vielä viileitä öitä. Vaikka laitan silloin vähäksi aikaa lämmittimen kasvariin, tarvitsevat kasvit hatarassa kennokasvarissa lisää suojaa. Yleensä olen tehnyt kasvarin kummallekin sivulle tuplaharsoista "teltan", jonka suojassa tomaatit ja kurkut ovat alkutaipaleen hyvin pärjänneet. Jospa tänä keväänä kaikki olisi jo valmista, kun hyötykasvien muutto on ajankohtaista.

Eranthis hyemalis - Italiantalventähti

Parhaillaan on käsillä ajat, jolloin pihan kutsua on mahdoton vastustaa. Pikkuisen on huono omatunto, kun jopa viikkosiivous jäi väliin. Muutaman ikkunan sentään pesin. Kutominen on jäänyt niin vähiin, että yksi sukka huutaa paria itselleen. Illalla ei montaa sivua jaksa kirjaa lukea, kun silmät jo räpsyvät uhkaavasti kohti unten maita. 

Helleborus - Jouluruusu

 

Muu elämä haittaa piha- ja puutarhaelämää, mutta sehän on jo meille kaikille aiemmilta vuosilta tuttua. Ystävät, ilolla ja innolla kohti uusia puutarhakokemuksia!

Tikusta asiantynkää

Euphorbia dulcis 'Chamelleon' - Metsätyräkki

Kiersin isänpäiväviikonlopun lauantaina puutarhassa tutkimassa, löytyisikö jotain merkille pantavaa. Sain kyllä aikaa kulumaan ruskeita lehtiä käännellessä ja näkymiä ihmetellessä. Vaan mitään kummallista en löytänyt, en nähnyt. Ero keväisiin kierroksiin on huima, kun silloin jo yksittäisen päivän aikana tapahtuu vaikka mitä.

Metsätyräkki on tehnyt kivasti siementaimia. Keväällä siirsin joitakin pieniä taimia Ruusupenkkiin, jonne ne näyttävät kotiutuneen hyvin. Edelleen kaipaan mantelityräkkiä, joka ei vuoden takaisesta siirrosta selvinnyt. Koitin kesän aikana kuikuilla itselleni uutta manterlityräkkiä, mutta eipä näistä pääkaupunkiseudun myymälöistä sellaista löytynyt. Menehtyneen ostin Tommolan tilan kevätmessustandilta.

Helleborus - Jouluruusu

Kumarruin jokaisen jouluruusun äärelle katsomaan, josko näkyisi nuppuja. Ei näkynyt. Ei yhdessäkään. Uusia versoja on kyllä tulossa useimmille eli tähtään toiveeni ensi kevääseen.

Tanacetum parthenium - Reunuspäivänkakkara

Reunuspäivänkakkara on levinnyt parissa paikassa melkoisesti. Pikkupuutarhan Kivipenkissä se kukkikin loppukesästä ahkerasti. Ostin reunuspäivänkakkararuukun kesällä 2016 Kotkassa käydessäni eräästä kotipuutarhasta. 

Tanacetum parthenium - Reunuspäivänkakkara elokuussa

Reunuspäivänkakkara on minulla osoittautunut vaeltajaksi. Sen Kotkasta ostamani ruukun jaoin alapihan Kiemurapenkkiin ja Pikkupuutarhan Kivipenkkiin. Sen jälkeen taimia onkin ilmestynyt joka kesä ilman sen kummempia toimenpiteitä. Matalana kasvina se sopii istutusalueen reunalle, kuten nimestäkin voi päätellä.

Piippuköynnös tulee keväällä aika myöhään lehteen. Syksyllä köynnös onkin sitten viimeisten joukossa luopumassa jättikokoisista lehdistään. Muu piha on jo siistitty vastaanottamaan talvea, kun piippuköynnöksen maahan pudonneet lehdet vielä odottavat pääsyä kompostiin. Lehdet ovat pehmeitä ja ne maatuvat nopeasti. Tuuli riepottelee auringon kuivattamia lehtiä pitkin pihaa. Harmaaksi muuttuneet lehdet on vain pakko siivota pois. Muuten näyttää, kuin joku olisi levittänyt paikallislehden sivuja pitkin käytäviä.

Tähän aikaan vuodesta on enemmän aikaa ja energiaa tehdä kaikenlaista sisätiloissa. En koe itseäni erityisen taitavaksi kokkaajaksi, mutta yhtä sun toista saan ihan perusruokienkin lisäksi aikaan. Viime aikoina olen kokeillut kaikenlaisia uusia juttuja. Lehdethän ovat pullollaan ruokaohjeita. Niitä on kauppojen mainoslehtisissä ja tietenkin myös ruokablogeista saa hyviä vinkkejä.

Kurpitsaruoat ovat olleet meillä suosittuja. Spagettikurpitsan kumppaniksi olen tehnyt erilaisia kastikkeita. Nyt kaapissa odottaa myskikurpitsa, josta on tarkoitus valmistaa uunifeta-kurpitsapastaa. 

Isänpäiväksi kokeilin ensi kerran tartiflettea, joka on alppien perunaherkkua. No, tuleehan siihen myös pekonia ja erityisesti juustoa. Oli niin hyvää, ettei kuvaakaan ehtinyt syömisen tiimellyksessä ruoasta ottaa. Ainoa vaikeus tartifletten valmistuksessa oli oikeanlaisen juuston löytäminen. Replochon-juustoa en useita kauppoja koluttuani saanut, joten korvasin sen punahomejuustolla. Raclette-juusto olisi ehkä sopinut replochonin korvaajaksi paremmin, mutta eipä sitäkään ollut kaupoissa. 

Aion tehdä tartiflettea lähiaikoina uudelleen. Se on herkullisuuden lisäksi täyttävää, joten kaveriksi riittää vaikka salaatti. Minä paahdoin uunissa lisukkeeksi ruusu- ja parsakaalia.

Lukeminen on ympärivuotinen harrastukseni ja ajankuluni, mutta talvella tulee luettua tavallista enemmän. Lokakuussa luin kahdeksan kirjaa, joista kolme yli 400-sivuisia. Eikä ne muutkaan ohukaisia olleet. Laitoin muutamasta kiinnostavasta kirjasta varauksen kirjastoon. Kaisa Tammen Naisvankilan pomo -kirjan jonotusnumeroni oli 21., joten lopulta päätin käydä ostamassa kirjan itselleni.

Vankilan johtaja Kaisa Tammi on ollut syksyn mittaan useissa medioissa haastateltavana. Häneltä ilmestyi "Naisvankilan pomo" -kirja, joka ilman muuta on lisännyt kiinnostusta tähän persoonaan. Kaisa Tammi on pyrkinyt lähes koko uransa parantamaan naisvankien asemaa ja kohtelua. Hänellä on sana hallussaan ja rohkeutta nostaa esille epäkohtia hyvin miesvaltaisessa vankilamaailmassa.

Kaikkinensa hyvin mielenkiintoinen ja avartava lukukokemus. Tuli ahmittua kirjan sivuja yötä myöten.

Talvirenkaat on vaihdettu. Pari päivää mennään vielä plussalla, mutta sitten miinusmerkki näyttää olevan ennusteissa voittopuolisesti esillä varsinkin yö- ja aamuaikaan. Jouluhössötys on jo täysillä niin kaupoissa kuin televisiossakin. Jospa saisi itsensä hilattua kellariin tutkimaan valosarjojen kuntoa. Tuikku siellä, toinen täällä tuo piristystä pimeisiin iltoihin.

Koko vuosi on kuin piiri,
joka pyörii, pyörii, pyörii.
Kevät, kesä, syksy, talvi
vuorotellen hyörii.

PS. Blogger tökkii vaihteeksi sillä tavoin, etten pääse vastaamaan blogiini tulleisiin kommentteihin, enkä myöskään kommentoimaan teidän blogejanne. Toivottavasti tilanne korjaantuu pian.