tiistai 8. tammikuuta 2013

Jouluvalot pois ja lukemaan


Tänään päivä valkeni harmaana ja taivaalta satoi hiljakseen lunta. Eilisen miltei kymmenen asteen pakkanen oli lauhtunut yhteen pakkasasteeseen. Päivällä tein yhdet lumityöt, jotta kolattavaa ei ehtisi kertyä niin kovin paljon ja toisaalta myös saadakseni hyötyliikuntaa mukavassa talvisäässä. Iltapäivällä lumisade sakeni, mutta määrällisesti sitä ei kuitenkaan ole metritolkulla edelleenkään tullut. Huomiselle onkin luvattu plusasteita, joten mahdollisesti on taas saapaskeli tiedossa.

 
Sain lapselta joululahjaksi lahjakortin Otavan kirjakauppaan ja sepä vasta olikin mieluinen lahja. Hän on jo monena vuotena saanut työnantajaltaan samanlaisen lahjakortin, mutta ei ehdi töiltään ja opiskeluiltaan harrastaa lukemista, joten äiti on saanut olla onnellisena sijaiskäyttäjänä. Eilen päätin lähteä tuhlaamaan eli hyppäsin bussin kyytin ja matkustin Helsinkiin. Kirjakaupassa pyörin varmaan tunnin osaamatta päättää, mitä ostaisin. 

Olen varsinainen kirjafriikki ja kun ympärillä oli niin paljon ihania kirjoja, muodostui valitseminen ongelmalliseksi ja aikaavieväksi. Kaikkea mieleistä kun ei sillä lahjakortillakaan ollut mahdollista ostaa. Huomasin myös, että kustantajan omassa kaupassa kirjat maksavat useamman euron enemmän kuin esimerkiksi muissa kirjakaupoissa. Viidestä seitsemään euroa hintaerona on oikeastaan aika mittava. Lisäksi kaupassa ei ollut kirja-alea eikä juuri mitään tarjouksiakaan. 

Onneksi Otavan ja Liken valikoimista sentään löytyy paljon haluttavia vaihtoehtoja. Myyjät varmaan jo ihmettelivät, kun pörräsin vuoroin tietokirjojen, vuoroin romaanien ja pokkarien välissä nostellen milloin minkäkin opuksen käsiini ja vaihtaen sen sitten johonkin toiseen. Olin myös ehtinyt varata kirjastosta jo useammankin syksyn uutuuden - ja lukeakin osan, joten eipä niitä kannattanut sitten enää kaupasta ostaa. Loputa päädyin Juha Itkosen Hetken hohtavaan valoon, Pirjo Hassisen Savonia-palkinnon saaneeseen Populaan ja Arne Dahlin Jälkijäristys -pokkariin sekä Jouko Rikkisen Värien puutarhaan. Ja täytyy sanoa, että olen kovasti tyytyväinen valintoihini.


Puutarhakirjoissa ei ollut kovin suurta valikoimaa ja niitäkin vähiä pyörittelin käsissäni aika pitkään. Mieli olisi tehnyt hyötypuutarhaa käsittelevää kirjaa, mutta lopulta päädyin kuitenkin tuohon Rikkisen väri-iloitteluun. Käytännön ihmisenä tuppaan yleensä tekemään päätökseni pohjaten järkisyihin ja hankintojen hyödyllisyyteen. En yhtään epäile, etteikö Värien puutarha tarjoaisi käytännöllisiä ja hyödyllisiä vinkkejä, mutta tällä kertaa ostopäätös tapahtui ihan pelkästään noiden upeiden kuvien perusteella. Kuvat ovat kerrassaan upeita ja niin teksti kuin kuvatkin ovat Jouko Rikkisen omaa käsialaa.


Kirjojen suhteen olen kyllä varsinainen hömelö. Miten ihana onkaan pyöritellä uutta kirjaa käsissään, availla kansilehtiä ja lukea kirjailijan esittelyä kunnes sitten on aika ryhtyä lukemaan itse tekstiä. Hyvä kirja tempaa mukaansa ja sitä saattaa olla vaikeaa laskea iltasella yöpöydälle päästäkseen nukkumaan. Ei, pitää lukea vielä yksi luku ja kenties toinenkin, kunnes uni painaa silmissä ja tietoisuus seuraavan aamun herätyksestä kolottaa takaraivossa ja lukeminen on keskeytettävä alkaakseen jälleen viimeistään seuraavana iltana. Hyvä kirja myös herättää paljon ajatuksia ja tunteita sekä innostuksen tutustua jonkin uuden kirjailijatuttavuuden muuhun tuotantoon. Hyvä kirja on sujuvaa ja rikasta kieltä, virheetöntä kielioppia ja taidokkaasti rakennettuja lauseita. Hyvä kirja voi myös sisältää mielenkiintoista tietoa ja kartuttaa elämänviisautta.

Kirjahyllyt eivät tunnu olevan tänä päivänä sisustuksissa muotia. Meillä kirjahylly on aina ollut ja luultavasti tulee olemaan jatkossakin. Siinä suhteessa on vallan yksi lysti, onko se muotia tahi ei. Lukeminen on meidän perheessä tärkeä harrastus ja siihen on olennaisesti liittynyt myös joidenkin kirjojen hankinta omaan hyllyyn. 

Nykyisin ihmisillä on aina niin julmettu kiire, että ehkei kaikilla ole lainkaan aikaa lukemiseen. Varmasti myös netti ja muu media vie aiempaa suuremman osan vapaa-ajasta. Kirjastossa on kuitenkin aina paljon ihmisiä, vanhempia lapsineen ja nuoriakin. Tilastot myös osoittavat, ettei elektroninen kirja ole Suomessa ollut mikään myyntimenestys vaan edelleen halutaan mennä kirjakauppaan tai kirjastoon hakemaan painettu sana omiin käsiin. Kirjat ovat kalliita, mutta uutuuskirjan hinta tippuu hyvinkin nopeasti murto-osaan. Kovin moni suomalainen kirjailija tuskin elää leveästi jos ollenkaan pelkästään omalla kirjoitustyöllään. Suomessa kirjan myyntisesonki ajoittuukin enimmäkseen isänpäivään ja jouluun, jolloin pakettiin laitetaan syyskauden uutuudet. 

Kuulun kahteen kirjakerhoon, kumpaankin olen kuulunut noin 30 vuotta. Toivoisin, että kirjakerhoissa uutuudet tulisivat nopeammin valikoimiin ja että ylipäätään valikoima olisi laajempi. Kuukaudenkirja on ilman postimaksuja kohtalaisen edullinen, mutta postimaksut nostavat hinnan likellä kauppojen tarjoushintoja. Muut kirjakerhojen valikoimiin kuuluvat kirjat ovatkin sitten lähes tulkoon samoissa hinnoissa kauppojen kanssa. Ennen kirjakerhoissa oli jäsenetuja, joiden vuoksi niistä kirjoja kannatti ostaa, mutta vähitellen edut ovat supistuneet ja nyt olenkin jo miettinyt, kannattaako kirjakerhossa enää ollakaan. Toisaalta kuukausittain postissa tuleva jäsenlehti antaa kuitenkin lisätietoa tarjolla olevista lukumahdollisuuksista. Toki sitäkin puollta voisi olla runsaasti enemmän.

Ulkomailla reissatessamme olen kiinnittänyt huomiota ihmisten tapaan lukea julkisissa liikennevälineissä. Esimerkiksi Budapestissä ollessamme metrolla matkaajat pitivät itsensä yhdellä kädellä pystyssä ja toisessa kädessä oli yleensä avonainen kirja. Metron pysähtyessä jatkettiin sujuvasti asemahallin liukuportaille nenä edelleen kiinni kirjassa. Torinossa ja monessa muussa Euroopan kaupungissa on asemahalleissa ja pysäkkien tuntumassa pieniä lehtikioskeja, joissa myydään myös edullisia pokkareita. Suomi taitaakin olla niitä harvoja maita, jossa edelleen ostetaan enemmän kovakantisia kirjoja kuin pokkareita. Nykyisin onneksi uutuuksistakin ilmestyy pokkari kohtalaisen nopeasti. Tosin hinta voisi olla huomattavasti edullisempi. Vanhoja pokkareita saa jo viidellä eurolla, mutta viime vuonna ilmestyneen kirjan pokkariversion hinta on edelleen kympistä ylöspäin.


Tänään otin myös yhtä lukuunottamatta ulkona olevat jouluvalot pois. Lumisateessa käärin johtoja ja irroittelin ajastimia. Sitten kannoin kaikki sisälle sulamaan, jotta voisin pakata ne hyvin odottamaan ensi joulua. Siinä varaston pallilla valonauhoja kääriessäni mietin, tapahtuuko johdoille jonkinlainen pullistuminen paketista pois otettaessa. Koittakaapa vaan itse tunkea jonkin aikaa esillä ollut valonauha samaan pakettiin, jossa sen kaupasta ostitte. Jos vielä itse valonauhan saattekin pakettiin sopimaan, ei muuntajalle jää enää laisinkaan tilaa. 

Kerrankin oli riittävästi aikaa ja tarmoa käyttää jouluvalojen pakkaamiseen, jotta sain ne siedettävästi käärittyä. Löytyvät sitten tulevan joulun alla huomattavasti paremmin, kuin jos olisin tunkenut isoon säilytyslaatikkoon ja tupannut kellarin hyllylle. Laitoin jopa laatikon kylkeen lapun, jonka avulla sisältö paljastuu etsijälle ensisilmäyksellä.

Jäljelle jääneen jouluvalon laitoin terassilla seisovaan isoon kynttilälyhtyyn ja ajastin niin, että se valaisee sisäänkäyntiä auringonlaskun jälkeen iltamyöhäiseen, mutta sammuu yöksi, eikä enää syty myöskään aamusella. Kun tämän valon on aika lähteä kellariin, onkin päivä varmasti jo paljon tätä nykyistä pidempi.

 
.

24 kommenttia:

  1. Oon ihan samaa mieltä kirjojen tärkeydestä. Mikään kokemus ei mulla voita kirjan lukemista, ei telkkari eikä sosiaaliset mediat. Ostan nykyisin omaksi vain tietokirjoja, puutarhaa, käsitöitä sekä matkoja pääosin. Muut kirjat haen kirjastosta, mainoksia seuraan sen verran että tiedän mitä kirjaa varaan. Kirjahylly kuuluu meille ja siinä on vain kirjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, kirjastoa meilläkin nykyisin etupäässä suositaan. Onneksi oman kylän kirjaston on varsin tasokas ja uutuudet tulevat myös nopeasti. Tietokirjoissa onkin sitten huonompi tilanne ja lisäksi niitä mielellään tutkailee eri tavoin, joten siksi ostaminen on perustellumpaa.

      Poista
  2. Eilen just survoin kaksi jouluvaloa laatikoihinsa, niin ihmettelin ihan samaa. Ajattelin jo, että laitanko ne muovipussiin, mutta sain sopimaan pakkauksiinsa. Ja sitä että vaikka kuinka siististi ja järjestyksessä ne ottaa alas paikoiltaan, ne ovat sen tuhannessa solmussa sitten kun niitä yrittää pakata.
    Mullakin avautui "uusi" maailma silloin kun opin lukemaan kirjoa, joskus toisella luokalla :) Kirjastosta yleensä lainaan, enää en osta paljoakaan kirjoja. Nuorempana ostin kyllä ja olin kirjakerhoissa. Sitten elämä muuttui ja kirjat pölyttyivät. Muutaman itselle tärkeän kirjan olen säilyttänyt. Täytyykin tälläviikolla käydä kirjastossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emilie, ystäväni tuskailee joka joulu solmussa olevien jouluvalojen kanssa - kuten minäkin, ja sen muistaessani päätin nyt käyttää vähän enemmän aikaa valojen varastoinnissa. Onpa sitten loppuvuodesta helpompaa.
      Kirjasto on minunkin ystäväni. Harvoin tulemme ajatelleeksi, miten hieno kirjastosysteemi meillä Suomessa on.

      Poista
  3. Jo joulu on vietetty, ja nyt kakki joulu valot on otettu pois odottamaan seravaa
    joulua.Meilläkin satoi tänään koko päivä lunta,tietää taasen huomenna lumitöitä
    ei se mitää, on hyvää hyöty liikuntaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irma, lumityöt kannattaakin ottaa hyötyliikuntana. Silloin niiden tekeminen ei tunnu niin raskaalta eikä tylsältä.

      Poista
  4. Kouluikäisenä olin varsinainen lukutoukka, luin aina ja kaikkea. Nykyään luen vähemmän, mutta aina välillä täytyy saada uppoutua romaanin maailmaan. Tänä vuonna en millään henno luopua kynttelikön tuomasta tunnelmavalosta, olkoon nyt vielä vähän aikaa tuossa. Makuuhuoneessakin on vielä koristeena ledvalot verhon takana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saraheinä, ihmettelen, miten tänä vuonna ei tuntunut miltään kerätä jouluvaloja pois. On ollut vuosia, jolloin joku jouluun liittyvä esine tai jouluvalo on vaan tuntunut hyvältä pitää esillä.
      Nykyisin valoja on niin monenlaisia, että niitä voi hyvällä tahdolla pitää kotia valaisemassa miltei ympäri vuoden.

      Poista
  5. Kyllä se niin on,että ei hyvää kirjaa korvaa elokuva tai telkkari. Meillä onneksi minun lisäkseni lukevat molemmat lapset päivittäin ja kirjastossa tulee vierailtua säännöllisesti.Tänäänkin lähti iso pino erilaisia puutarhakirjoja hyllystä mukaani muutaman romaanin kera :)
    Kirjojen lukeminen on selvästi kehittänyt esim. nuorimmaisen luetun ymmärtämistä kouluhommissa ja on niitä ainoampia hetkiä kun hän vilkkaana ipanana rauhoittuu paikoilleen.

    Pitkillä kävelylenkeillä olen kuunnellut muutaman kirjan puhelimen kautta,mutta toivoisin kirjastoomme hiukan uudenaikasempia versioita,jotta niitä ei tarvitsisi itse ensin tietokoneella "editoida" puhelimeen sopivaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, lapsesi ovat varmasti sinulta oppineet lukemisen mallin. Jotenkin on surullista huomata, miten monissa perheissä lukemiseen ei edes kannusteta. Nippanappa Aku Ankka luetaan ja siihen se jää.
      Päätin kerran kuunnella dekkarin äänikirjana. Se oli jaettu kolmeen cd:hen, mutta ikinä en päässyt edes ensimmäistä loppuun nukahtamatta. Kerran heräsin vaihtamaan toisen cd:n ja sen jälkeen olin totaalisesti pihalla koko dekkarista. Ainakin toimi hyvin unilääkkeenä.

      Poista
  6. Minullakin on tuo Värien puutarha ja se on aivan ihastuttava teos. Pitääkin kaivaa se esille tuolta kirjahyllystä! Ja muutama muukin puutarhakirja tammikuun lukemisiksi.

    Ihan nauraa pärskäytin ääneen, kun luin noista jouluvalojen tunkemisesta alkuperäislootaansa. Aivan samanlaisia ajatuksia on ollut itsellänikin, kun tosiaan sille muuntajalle ei enää ikinä löydy paikkaa laatikosta. Siksi mulla on kaikki yhdessä kopassa sikin sokin, kun en jaksanut taistella johtojen kanssa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intianminttu, aikanaan teltan ja makuupussin pakkaaminen oli vähän samaa sukua noiden jouluvalojen ahtamisen kanssa.

      Poista
  7. Minäkin olen sitä mieltä että kirjahylly on tärkeä juttu kotona, nimenomaan kirjoilla täytettynä ;)
    Hyvät romaanitkin voi lukea useampaan kertaan. Luontokirjoja ja puutarhakirjoja selailla sohvalle käpertyneenä :) Kirjoissa ei rahani ole koskaan hukassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirjo, olen samaa mieltä, että kirja on tietynlaista pääomaa. Ja kirjoja on hyvä olla erilaisia. Puutarhakirjoja on kiva lukea keväällä ja kesällä, kun on tarve löytää uusia ideoita. Romaanit tuntuvat mukavilta erityisesti syyspimeällä.

      Poista
  8. Meillä on kotona myös kirjakaappi. Ei tulisi mieleenikään viedä kirjoja kirppikselle. En ymmärrä ihmisiä, jotka luopuvat kirjoistaan! Tykkäisin lukea, mutta jostain syystä minun on kamalan vaikea löytää mieleisiäni kirjoja. Kirjoja, jotka vievät mennessään. Pitäisi olla romantiikkaa, muttei ennalta-arvattavaa lässytystä. Ei historiallista, ei liikaa maiseman kuvailua, voisi olla vähän huumoria ja tarinan pitäisi edetä. Kukapa keksisi, mikä olisi sopiva kirja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. My life, tänään haastateltiin Ylen Puheradiossa Helsingin kaupungin tulevaa kirjastotoimenjohtajaa (eipä vaan nimi jäänyt mieleen). Hän kertoi, että joissakin kirjastoissa on ihan henkilökohtaista ohjausta ja avustusta omanlaisensa kirjallisuuden ja kirjan löytymiseen. Olen sitäpaitsi antanut itselleni luvan jättää kirja kesken, jollei se kiinnosta. Väkisin on turha lukea.

      Poista
  9. Minulla on lukeminen jäänyt nykyään aika vähälle. Jossain vaiheessa elämää olin myös kirjakerhoissa jäsenenä ja luin paljonkin. Kirjat ovat tallessa, sillä joskus tulee varmasti aika jolloin voin niitä lukea:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maarit, elämässä on tosiaan monenlaisia vaiheita, eikä aina ole aikaa tai halua/kykyä paneutua lukemiseen. Se vaatii kuitenkin tietynlaista rauhaa niin ympärillä kuin omassakin sisimmässä.

      Poista
  10. Puutarhakirjat minuakin kiinnostaa, varsinkin kun on kuvia, mutta muut lukemiset ovat jääneet vähemmälle.
    Täälläkin joulua on siivottu pois.

    Täällä on vieläkin plussan puolella. ja huomiseksi on luvattu sadetta.
    Haikkea hyvää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sylvi, tänään on täälläkin satanut sekä lunta että jäätävää tihkua. Plussan puolelle ei sentään ole menty.

      Poista
  11. Lukeminen on tosi mukavaa ajanvietettä ja hyvä kirja on kuin ystävä. Puutarhakirjat ovat suosikkejani ja niitä minulle onkin kertynyt vuosien varrella melko paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kruunuvuokko, puutarhakirjoja on vaikea vastustaa, vaikka moni niiden sisältämä tieto löytyisi miltei helpommin netistä. Kirjaa ei kuitenkaan mikään voita!

      Poista
  12. Meillä on kirjoja kaikki nurkat täynnä, D!

    Puutarhakirjoista on ihan pakko suositella Riku Cajanderin parhaimpia perhoskaveja sekä luontopihaa, jos et ole niitä vielä lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, sittenpä viihtyisin sinun kodissasi. Kirjahyllyjen tutkiminen on mielenkiintoista, olivat ne sitten omia tai toisten.
      Kiitos vinkistä, tuota perhoskasvikirjaa olenkin selaillut, mutta luontopihaan täytyykin tutustua.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!