Juusolla kaikki hyvin

Ei ollut Juusolla mitään vakavaa vaivaa. Ehkä se vain jännitti vatsallaan tämänpäiväistä hampaiden rassausta ja rokotusta. Hammaskiven poistoa varten Juuso rauhoitettiin ja nytpä se onkin tavanomaista hiljaisempi. Takajalat ovat jo löytäneet jäntevyytensä, mutta silmät vielä lurpsahtelevat ja Juuso saattaa unohtua pitkäksi aikaa nököttämään silmät puoli ummessa. Omaan tuoliinsa se ei halua jäädä millään. Sanoin jo sille, ettei sen tarvitse näyttää yhtään urheammalta kuin on. Hammaslääkärireissun jälkeen on lupa köllötellä, mutta hän nyt ei vaan halua.

Olen käyttänyt Juusoa vuosikausia oman kylän eläinlääkärillä, joka on opiskellut ulkomailla ja on erikoistunut koirien hampaisiin. Tällaisia eläinlääkäreitä ei kuulemma Suomessa kovin montaa ole ja niinpä hänellä mitä ilmeisimmin riittää asiakkaita. Taksat ovat myös huikeita ja uuden toimitilan myötä hinnat tuntuvat entisestään kohoneen.

En laisinkaan vähättele eläinlääkärin ammattitaitoa, erikoistumiseen menevää aikaa ja rahallista panostusta tai asianmukaisten tilojen vaatimuksia. Monilla on jo nykyisin lemmikilleen hankittu vakuutus ja etenkin kalliiden rotukoirien hampaiden kanssa varmasti tarvitaan osaamista. Monet kylän ihmiset ovat kuitenkin todenneet, etteivät enää viitsi mennä lemmikkiensä kanssa tälle eläinlääkärille, koska oli käynnin syy mikä tahansa, aina katsotaan ensiksi hampaita. Ja uskokaa pois, siinä sitten sataset vilahtavat niin, ettei kulmasta ehdi kiinni pitää.

Juuson hampaiden hoidon lähtöhinta tällä lääkärillä olisi ollut 311 euroa. Koska Juusolla on ikää kohta 13 vuotta, olisi ennnen hampaiden hoitoa pitänyt otattaa verikokeet ja röntgenkuvat. Se olisi vaatinut oman käyntinsä, maksullisen tietenkin, eikä se labratutkimuskaan mitään ilmaista ole. Juusolta on tällä eläinlääkäriasemalla poistettu kahdesti hampaita. Perushammashoito + 45 minuutin hammaspoisto olisi maksanut alk. 699 euroa. Rokotus vajaan satasen lisää. Lopullinen summa olisi selvinnyt vasta toimenpiteiden ja hoidon jälkeen. Ymmärrätte varmaan, että ihan huvikseni pyysin arvion toiselta eläinlääkäriltä.

Toinen eläinlääkäriasema on hieman pidemmällä, naapurikylässä. Silti ihan järkevän ajomatkan päässä. Ajan sinne sai helposti. Eläinlääkäri on ammattitaitoinen ja kuulin hänestä pelkkää hyvää. On hoitanut tuttujen hevosia, koiria, kissoja ja kaneja vuosikausia. Hän arvioi Juuson hammashoidon hinnaksi 150 euroa, joka sisältäisi myös rokotuksen. Vein tänään Juuson tälle naapurikylän eläinlääkäriasemalle. Vastaanotto oli ystävällinen ja asianmukainen. Eläinlääkäri teki Juusolle samanlaisen yleistarkastuksen, kuten aina on ollut tapana. Kyseli ruokailutottumukset, ulkoilut, madotukset yms. Sitten Juuso sai rauhoittavan piikin ja pääsi omaan kantokoppaansa odottamaan toimenpidettä. Mamma käskettiin tunniksi kahville.

Palatessani sovittuna aikana hakemaan kissaani, se oli heräilemässä omassa kopassaan. Eläinlääkäri sanoi poistaneensa hammaskiveä, mutta muuten Juuson hampaat ovat kuulemma ihan terveet, eikä mitään hampaita tarvitse poistaa. Sillä ei ole ientulehdusta, ei heiluvia hampaita, eikä mitään muutakaan syytä, miksi hampaita pitäisi ottaa pois, kuten toinen eläinlääkäri uumoili. Kaikenkaikkiaan Juuso todettiin virkeäksi, terveeksi ja hyvinvoivaksi lemmikiksi. Isokokoiseksi, mutta sopusuhtaiseksi ja jänteväksi. Painokin on jo vuosia pysynyt lähestulkoon samana, 100 gramman heitolla ylös tai alas. 

Parasta näin lemmikin omistajan kannalta oli tietenkin hoidon loppusumma. Tämä eläinlääkäri laskutti 120 euroa. Se siis sisälsi rokotusaineet, rauhoitteen ja herätteen, hammashoidon, tarvikkeet ja poliklinikkamaksun. Sain kotiinvietäväksi hoidetun ja terveen kissan ja tunsin säästäneeni useita satoja euroja.

Mielestäni hoidan kissaamme hyvin ja vastuullisesti. Jotkut maatiaiskissan omistajat eivät juurikaan hoidata lemmikkiensä hampaita, vaikka hammaskivi on varsin tavallinen vaiva kissalla kuin kissalla ja saattaa hoitamattomana tehdä kissan syömisestä ja elämisestä varsin tuskallista. Kertoessani eräälle koiran omistavalle ystävälleni Juuson hammashoidoista ja rokotuksista, hän tuhahti, että "laitatko tavalliseen kissaan niin paljon rahaa ja vaivaa!" No, olen laittanut ja tulen vastaisuudessakin niin tekemään. Haluan, että Juusolla on hyvä elämä, sillä olemassa olollaan se tuo meille niin paljon korvaamatonta iloa. Juuso on tavallinen maatiaiskissa, mutta se ei ole laisinkaan sen arvottomampi kuin jonkun toisen tuhansien eurojen arvoinen rotukoira. 

Tietenkin voidaan esittää kysymys, onko lemmikeistä jo tullut ihmisen korvikkeita. Niihin laitetaan ylenmäärin rahaa. Niitä ruokitaan, hoidetaan, pestään, puunataan, puetaan. Valtavilla summilla samalla, kun jossain päin maailmaa ihmislapset näkevät nälkää. Eläin on eläin, eikä se milloinkaan toista ihmistä täysin korvaa. Se kannattaisi aina pitää mielessä. Jossain on oltava raja, miten paljon on järkevää laittaa eläimeen rahaa. Jokainen on tietenkin valmis uhraamaan itselleen sopivaksi katsomansa summan, mutta luoko ympäristö paineita esimerkiksi tehdä lemmikkinsä vuoksi velkaa, jota ei enää pystykään hoitamaan? Onko lemmikistä tullut puuttuva ihmissuhde, jota sitten palvotaan epätoivoisinkin keinoin? Sehän harvemmin kykenee emäntänsä tai isäntänsä tekoja vastustamaan, vaikka nuo teot olisivat täysin järjettömiä.

Taisin karata pohtimaan syntyjä syviä. Asioita, joista helposti saa riidan aikaan, koska lemmikeistä puhuttaessa liikutaan pitkälti tunnemaailmassa. Olen jo useampana vuotena näin keväällä Juuson rokotuskutsun saapuessa pohtinut, missä menee oma tahtoni ja kykyni panostaa Juusoon. Tähän saakka olen kiikuttanut kissani samaan paikkaan rokotettavaksi ja lopputuloksena on aina ollut mittavat hammasoperaatiot ja valtava lasku. Nyt se loppui. Rahaa ei ole, mutta ei ole tahtoakaan. Ainakaan valtavien eläinlääkärilaskujen maksamiseen. Haluan hoidattaa Juuson asianmukaisesti, mutta järkevällä ja omaan talouteeni sopivalla summalla. 

Nyt Juuso on taas rokotettu ja hampaat hoidettu. Kissa on terveeksi todettu, kohtuuhintaan. Mammalla on hyvä mieli. Uskon, että myös Juusolla. Äsken se kävi jo syömässä ja sen jälkeen hyppäsi omaan tuoliinsa. Pesi itsensä ja paneutui nukkumaan. Siinä se kehrää. Tässä talossa kaikki siis hyvin.

Puutarhajuttuja sitten toisen kerran.