Katsaus pihamaan kukkijoihin

Elokuunasteri - Aster amellus

Eilen päätin aloittaa syyssipulien istuttamisen, vaikka kaikki tilaamani pussukat eivät ole vielä edes tulleet. Ensin kuitenkin kävelin katselemassa, mitä puutarhassa kukkii ja kasvaa näin syyskuun loppupuolella. Aika mukavasti sieltä vielä kukkijoita löytyy, mutta luvatut kylmenevät yöt luultavasti tekevät siitä pian lopun.

Elokuun asteri on kova leviämään, joten sen istuttamisessa kannattaa miettiä sijoitusta tarkoin. Toisaalta se on kyllä aika helppo kaivaa pois. Taidan nyt verrata kaikkia kasveja jätti- ja japanintatariin, joita olen epätoivoisesti koittanut hävittää ja aika laihoin tuloksin.

Hopeatäpläpeippi - Lamium maculatum

Hopeatäpläpeippi on osoittautunut erittäin kiitolliseksi kukkijaksi. Siinä on ollut oikeastaan koko kesän kukkia. Pidän myös sen vaaleankirjavasta lehdistöstä ja kasvin erinomaisesta maanpeitto-ominaisuudesta.

Jättimaksaruoho

Jättimaksaruohoon ihastun vuosi vuodelta enemmän. Se on kaunis nuppuisena ja paranee vain aukaistuaan kukat. Näyttää myös olevan varsin sitkeä kasvi ja kukinto kestää tavattoman pitkään.

Kärhö Multi Blue

Kärhö Multi Blue päätti ottaa kukintakilpailun Rouge Cardinalin kanssa. Alkuun Multi Blue joutui kisaamaan valosta ja tilasta krassin kanssa, mutta kiskottuani krassit pois, yltyi kärhö kukkimaan. Ja minä kun luulin, etten millään saa kärhöjä sopeutumaan pihalleni. 

Kärhö Rouge Cardinal

Rouge Cardinalissa on yhä runsaasti nuppuja ja eri vaiheissa olevia kukkia. Se on kukkinut taukoamatta heinäkuun lopulta saakka. Olen kovasti tykästynyt häneen.

Kevätpikkusydän - Dicentra eximia

Kevätpikkusydän kukki Kurgaanissa kesällä komeasti. Sen lehdet alkavat olla jo ihan keltaisia, mutta muutaman kukan sekin vielä lämpimien syyspäivien iloksi pukkasi.

Kaunopunahattu - Echinacea purpurea

Punahattu on kyllä eräs tämän kesän lempikukistani. Niitä pitää saada lisää ja myös valkoisena. Pysyy tanakasti pystyssä ilman mitään tuentaa ja kukkii todella pitkään. Aivan ihana tuttavuus.

Ritausma

Ruusupensaideni kukinta on tänä kesänä ollut aika laimeaa. Vaan ovathan he vielä kovin nuoria. Osan istutin viime kesänä, osan vasta tänä kesänä. Ritausma innostui tekemään nuppuja vasta loppukesästä, joten mahtaako kaikki edes ehtiä avautumaan. Etenkin, kun on jo kylmää luvassa.

Syyshohdekukka - Helenium autumnale

Syyshohdekukka on myös puutarhani tämän kesän uutuuksia. Itse siemenestä kasvatettuja. Montaa niitä ei vielä ole, mutta toivon mukaan pörhistyvät ja lisääntyvät. Sopivat hyvin punahattujen seuraan.

Syysleimu - Phlox paniculata 'Europa'

Syysleimujen kukinta alkaa olla tältä kesältä ohi. Tämä Europa on vielä voimissaan, mutta monet elokuussa kukkineet värit ovat jo tyystin ruskettuneita. Tavallisesti en ole kovinkaan paljon syysleimuja tukenut, mutta kesän rankkasateet runtelivat leimujani niin kovilla kourilla, etteivät ne enää sateiden jälkeen omin neuvoin jaksaneet pystyssä pysyä.

Kurjenpolvi - Geranium

Kurjenpolvien pääkukinta on ohi mennyttä, mutta mukavasti siellä täällä pilkistää yksittäisiä kukkia. Miten minulle tulee aina näistä mieleen kurkkuyrtti. Kurjenpolvien ja kurkkuyrtin kukat muistuttavat paljon toisiaan.

Tuoksuvatukka - Rubus odoratus

Tuoksuvatukat ovat myös kukkineet hyvin pitkään. Lämpimänä kesäpäivänä nämä kukat olisivat täynnä pörrääviä kukkakärpäsiä ja mehiläisiä.

Maanpeiteruusu Sommerwind

Sommerwindit asustivat kesän terassin isoissa ruukuissa. Kuukausi sitten siirsin ne oikeaan rinteeseen talvehtimaan ja myös jatkamaan eloaan, mikäli uudessa paikassa viihtyvät. Ruukuissa ne eivät olisi kuitenkaan talvesta selvinneet. Hyvin ovat ruusut juurtuneet, koskapa kukkivat taukoamatta edelleen.

Maurinmalva - Malva sylvestris mauritiana

Maurinmalvaa täytyy kyllä kunnioittaa sitkeydestä. Tänä kesänä sille tuli mittaa likimain yhtä paljon kuin kasvattajalleen. Jossain vaiheessa näytti, että kukkiminen alkaa olla ohitse, vaan mitä vielä. Näinä syyskuisina päivinä se on oikein innostunut ja jopa näyttää siltä, kuin se olisi tehnyt uusia lehtiäkin. Pari kertaa olen ajatellut pätkäistä kukan kompostin täytteeksi, mutta sitten laitoinkin sille kunnon tuen ja se vain jatkaa kukkimistaan.

Kaunokainen - Bellis perennis

Keväällä löysin siemenpussivarastostani pussillisen Kaunokaisen siemeniä. Eivät olleet ihan tuoreita, joten laitoin multaan sillä ajatuksella, että tulee mitä tulee. Itivät melko heikosti ja siirsin itäneet taimet kesällä kasvilaatikon reunaan vahvistumaan. Jossain vaiheessa kesää tuumasin, että paras kai nuokin on jonnekin multaan tyrkätä jatkamaan vahvistusta, jotta saan kasvimaalaatikkoon tilaa. Kaunokaiset pääsivät naapurin aidan vieressä olevan kukkapenkin reunaan ja sielläpä ne innostuivat kasvamaan. Alkoivat tehdä nuppujakin ja ovat kukkineet koko kesän erittäin kiitollisesti.

Kevätkaihonkukka - Omphalodes verna

Kevätkaihonkukat rupsahtivat helteiden aikaan ihan ruskeiksi monissa paikoissa (minulla on sitä varmastikin liki jokaisessa puskassa). Se on kuitenkin sitkeä kasvi, eikä pienestä pelästy. Se tekee keväisen kukintansa jälkeen pitkin kesää kukan sinne ja tänne, mutta ilmeisesti sekin on tykästynyt lämpöiseen syyskuuhun ja päätti pukata pari kukkaa vielä tähänkin aikaan.

Japanin ihmekukka - Mirabilis jalaba

Japanin ihmekukkaan lienee yksi jos toinenkin puutarhamessukävijä törmännyt. Ostin muutaman porkkanamaisen mukulan messuilta jokunen vuosi sitten minäkin ja innolla odotin niitä "tuhansia" kukkia, joita siihen luvattiin tulevan. Kuvat ja lupaukset olivat kyllä aika liioiteltuja, mutta viime ja tänä kesänä olen kyllä oppinut pitämään tästä kasvista. Olen laittanut mukulat ruukkuihin, sillä ne eivät pääsääntöisesti talvehdi maassa. Kasville tulee mittaa reilusti yli metrin ja se kukkii runsaasti, joskin kukat ovat aika pieniä. Yleensä kukat avautuvat illalla ja tuoksuvat hyvälle. Suurin osa ostamistani mukuloista tuottaa keltaisia kukkia ja vain pieni osa valkoisia tai punaisia.

Ahkeraliisa - Impatiens walleriana

Varjoisalle keittiön ikkunalle olen vuosien mittaan kokeillut milloin mitäkin kesäkukkaa. Huonoin tuloksin. Tänä keväänä palasin jälleen Ahkeraliisaan ja siinäkin nimenomaan valkoiseen väriin, joka syystä tai toisesta viihtyy meillä parhaiten. Helteilläkään en kastellut noita kukkalaatikoita kovin innokkaasti ja se lienee eräs salaisuus ahkeraliisan viihtymiselle. Vaikka se onkin vesivartinen kasvi ja kärsii helposti kuivuudesta, ei se varjoisella paikalla näytä olevan mikään vesisieppo. Kylmyydelle se on arka, joten takuuvarmasti tiedän, milloin on ollut kylmä yö. Ahkeraliisat ovat silloin menneen kesän kukkia.

Lobelia

Lobeliakin on osoittautunut ahkeraksi kukkijaksi ja nimenomaan auringossa. Helteillä se meinasi tyystin kuivua runsaasta kastelusta huolimatta, mutta helteiden hellitettyä se on jatkanut kesäistä eloaan eikä ollut moksiskaan edes rankkasateista.
 

Pelargonia

Pelaguiden suhteen olen nyt odottavalla kannalla. Korkeissa porttiruukuissa olevat pelaguut kukkivat edelleen kauniisti ja runsaasti, joten tuntuu ennenaikaiselta ryhtyä niitä kaivamaan pois ja purkittamaan talvettamista varten. Toisaalta, jos tulee pakkasöitä... Tämä on nyt kukkien ja kasvien kannalta tällaista jos-vaihetta.
 

Pelargonia

Pensashanhikki - Dasiphora fruticosa, syn. Potentilla fruticosa, syn. Dasiphora floribunda

Pensashanhikki on kasvi, joka on monen inhokki. Se on kuitenkin kestävä ja kiitollinen kasvi. Aikoinaan istutin sitä talon päädyssä olevaan rinteeseen nimenomaan sen kestävyyden ja sinnikkyyden vuoksi. No, lautarakentein tuettu rinne ei sitten kestänytkään. Hanhikki kylläkin. Ukkokulta muurasi rinteen tueksi harkkomuurin ja minä siirsin hanhikit pikkupuutarhan ja varaparkkipaikan väliin. Siellä ne parhaillaankin kukkivat hyvin innokkaasti ja tuovat aurinkoisen olon muuten aika värittömään nurkkaukseen. Eivät ole minunkaan lempipensaitani, mutta eivät inhokkejakaan ja saavat puolestani jatkaa eloaan omassa paikassaan.

Syyshortensia – Hydrangea paniculata Vanilla Fraise

Syyshortensiat ovat kyllä tämän kesän aikana vieneet sydämeni ihan täysin. Ensimmäisestä talvestaan hyvin selvinnyt Vanilla Fraise on ilahduttanut meitä upealla ja todella runsaalla kukinnallaan. Sen väri sen kun paranee syksyn myötä. Kerrassaan ihana. Pitäisiköhän hankkia toinenkin yksilö? Vaikka pikkupuutarhaan, että kaikki ohikulkijatkin pääsisivät siitä iloitsemaan.

Syyshortensia – Hydrangea paniculata Vim's Red

Eikä yhtään huonommaksi jää tämänkesäinen hankintani Vim's Red, joka pikkuruisesta koostaan huolimatta on aukaissut näyttävät kukkansa, joiden väri vain syvenee syksyn myötä.

Ai niin, sipuleista. Jääköön toiseen kertaan. Ulkona sataa vettä oikein kunnolla, joten vaihteeksi voi viettää iltaa sisällä. Tekemistä riittää toki täälläkin, kun aurinkoisten syyspäivien vuoksi on tullut aina vapaan hetken koittaessa riennettyä pihamaalle touhuamaan.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!