Kasvihuoneen satoa

Kriikunat odottavat poimijaa

Yöt ovat alkaneet viiletä huomattavasti. Tänäänkin oli aamukahdeksalta +5 astetta ja aika holadnalta se tuntui. Päivisin aurinko on edelleen lämmittänyt kesäiseen malliin, joten pukeutuminen aamutuimaan lähtiessä on hieman hankalaa, kun pitää vetää lämmintä päälle ja sitten pitkin päivää joutuu ylimpiä alituiseen riisumaan.

Tästä taas tomaattia aamuiselle voileivälle

Oman puutarhan satoa on tullut nautittua jos jonkinlaisessa muodossa. Aamusella on kiva käydä ensitöikseen keräämässä omenasato ja sitten toiseen koriin kypsyneet tomaatit kasvarista. Luulenko kenties, mutta kyllä nuo itse kasvatetut tomaatit ovat herkullisempia kuin kaupasta ostetut. Niissä on paljon ohuempi kuori ja tuhti tomaatin maku. Ukkokulta viritti kasvariin lisälämmittimen, joka on näköjään edesauttanut tomskujen kypsymistä. Kovin montaa yötä ei lämmitintä enää tarvitse pitää päällä, sillä valtaosa tomaateista on kohta napsittu parempiin suihin.

Ukkokullan chilit kypsyvät

Myös chilit alkavat mukavasti punertua. Sen sijaan paprikat ovat pääosin vielä aivan vihreitä. Eilen törmäsin netissä chilikeskusteluun, jossa kehotettiin ottamaan osa taimista huoneenlämpöön ja koittamaan niiden talvettamista sisällä. Näin on mahdollista saada satoa seuraavana kesänä varhemmin, kun aikaa ei kulu siemenestä kasvattamiseen.

Viimeisiä kurkkuja kypsymässä

Kasvihuoneviljely ei ollut aivan niin helppoa, kuin voisi kuvitella. Teimme ainakin sen virheen, että istutimme taimia aivan liian tiheään. Niitä piti sitten ryhtyä harventamaan, jotta sato saisi paremmin valoa, eikä kasvustot kaatuisi käytävälle. Meidän pienessä kasvarissa (5.4 m2) viljelyn taloudellisesta hyödystä ei kannata edes puhua, mutta aika hauskaa tuo kasvun seuraaminen on ja vielä hauskempaa hakea itse kasvatettua syötävää. Kurkku ja tomaatti lienevät niitä, joita laitan ensi vuonnakin. Toinen puolisko on varattu Ukkokullalle, joten luultavasti siellä on chiliä, chiliä ja chiliä.

Paprika piilosilla

Kesäkurpitsa ja erilaiset kurpitsalajit ovat minusta suositeltavia kasvimaalle istutettavia. Ne ovat helppoja ja runsassatoisia. Kunhan vaan jaksaa niille vettä kantaa. Tänä vuonna meillä oli vain pienikokoista keltaista kesäkurpitsaa ja koristekurpitsoita, joista osa mätäni, kun pääsivät liian pitkään virumaan kosketuksissa kosteaan maahan.

Koristekurpitsa pullistuu

Tänään piti aloittaa kukkasipulien istuttaminen, mutta se siirtyy eteenpäin. Sain naapurilta neljä syyskimikkiä ja lähdin niitä istuttamaan. Löysin niille sopivan paikan, mutta ensin piti kaivaa pois pari jalohortensiaa, jotka ansaitsivat valoisamman tilan. Siitä syntyi jälleen tutunoloinen "siirrä-kasvi-toiseen-paikkaan" -piirileikki. Jotta voisi istuttaa syyskimikit aiotulle paikalle, on siis ensin kaivettava jalohortensiat ylös ja siirrettävä niille suunniteltuun uuteen paikkaan, josta taasen pitää kaivaa jotain muuta pois ja siirrettävä toiseen paikkaan. 

Puutarha alkaa olla täynnä kaikenlaista ja uusia kasveja varten pitäisi kaivaa uusia kukkapenkkejä. Vähitellen alkaa olla siinä mielessä takki tyhjä, ettei enää tälle syksylle jaksa uusia juttuja ideoida. Vaikka kuinka yritän listata, minne mitäkin istutan, tulee välillä täydellisiä muistikatkoja, enkä laisinkaan saa päähäni, onko mahdollisesti lapion osoittamassa paikassa jotain aiemmin siihen laitettua, joka kenties ilmestyisi mullan päälle keväällä. Jos siis saisi omalla paikallaan rauhassa kevääseen saakka asustella.

Mikälie kantosieni

 
Selkä vähän vihoittelee, joten tarjoan sille nyt parin päivän vapautusta kaivuhommista. Huomenna lähden iltasella ystäväni kanssa kohti Tukholmaa. Sellainen tavanomainen syysristeily, jossa vietetään päivä Tukholmassa, ja käydään ehkä nauttimassa kahvit kera prinsessakakun.

Muutama kerrosrivinousu 7-veikasta lasten koossa.

Loppupäivän taidankin pilkkoa omenoita ja jos aikaa jää, kutoa tietenkin sukkaa. Nautinnollisia syyspäiviä teille kaikille!