torstai 8. syyskuuta 2022

Ahkerointia puutarhassa

Malus domestica Punakaneli

Hoitokissan karkumatka kaikkine sivujuonteineen imi energian ja tahdonvoiman viikkojen ajaksi. Kun voipunut seikkailija vihdoin löytyi, sain taas itseni paneutumaan puutarhatöihin. Kuivuus ja tekemättömyys toki näkyy mielestäni kaikkialla, mutta pala palalta hissukseen edeten otan puutarhan jälleen haltuuni.

Uudistimme kasvimaata loppukesästä 2019. Vanhat lavakaulukset korvattiin uusilla. Pohjan alle laitettiin maanrakennuskangas, koska sieltä tunki jatkuvasti puunjuuria. Pinnaksi laitettiin kivituhka. Reunustin silloin kasvimaan mustalla muovinauhalla, joka alkoi jo toisena kesänä kallistella ja päästää multaa kivituhkalle. Lisäksi muovi ei vaan kestä kovin pitkään, vaan alkaa vähitellen hapertua. Nyt otin muovinauhat pois ja laitoin tilalle Pikkupuutarhassakin käyttämääni metallireunusta. Uusi reunus ruostuu ajan kanssa, jolloin se ei pistä niin kirkkaana silmään.

Meillä on ollut muutama varsin kylmä yö. Maanantai-aamuna keittiön mittari näytti +0.4 eli yöllä on todennäköisesti mennyt pakkasen puolelle. Ryhdyin tyhjentämään kasvihuonetta, koska en usko tomaattien siellä enää kypsyvän. Paljon ei enää raakileita olekaan. Golden Sunrisen jätin vielä paikoilleen, samoin vesimelonit. Viimeiset paprikatkin keräsin ja pikkelöin ne edellisten tapaan. Tuotantonsa lopettaneet kurkut poistin jo viikko sitten.

Lavakauluksista sato on jo valtaosin kerätty. Pari isoa kurpitsaa toin terassille. Aion valmistaa niistä lähipäivinä syötävää. Luultavasti laitan kurpitsalohkot muiden juuresten kanssa uuniin. Keväällä kylvämäni kiinansipulit siirsin maahan, jossa ne toivon mukaan jatkavat eloaan. Samoin muutaman persiljan siirsin pois lavakaluksesta. Kaksivuotisena se nousee hyvällä tuurilla taas ensi keväänä. Viimeiset mangoldit korjasin syötäväksi ja tillit pakastettaviksi.

Kehä- ja samettikukat saavat jatkaa vielä kukkimistaan.

Daucus carota - Koristeporkkana

Vuosi sitten  koristeporkkanat kasvoivat ja kukkivat valtoimenaan. Tänä vuonna nousi joitakin siementaimia. Myös lavakauluksista, joihin ne ovat levittäytyneet. Muutamia tanakoita koristeporkkanoita siirsin lavakauluksista maahan. Jospa ne jaksaisivat siellä kasvaa ja kukkia paremmin tulevinakin kesinä.

Graphosoma lineatum - Pyjamalude


Mennyt  kesä on ollut kunnon ötökkäkesä. Leppäkerttuja meillä on näkynyt tavallista vähemmän. Samoin perhosia. Sen sijaan kaikenlaista muuta lentävää ja mönkivää on ollut pilvin pimein. Olen joskus marmattanut, kun pyjamaluteet eivät meillä vieraile. Nyt sekin asia on korjaantunut.

Tarhakalliokielon toukat heinäkuun lopussa

Heinäkuussa seurasin netin puutarharyhmissä keskustelua, jossa taivasteltiin tarhakalliokielon lehtiä syöviä toukkia. Eipä mennyt kauaakaan, kun näin samanlaisia toukkia omissa kalliokieloissa. Yksi hujaus vain, niin kasveissa oli pelkät rangat jäljellä. Viereiset rhodot eivät kelvanneet. Jokaisella kasvilla tuntuu olevan omat tuholaisensa, mikä on puutarhurin kannalta hyvä. Harvemmin on niin huono tuuri, että kaikki eri ötökät tulevat juhlimaan samanaikaisesti.


Mikä lie tämä kirkkaanvihreä toukka muutama päivä sitten purppuraheisiangervon lehdellä? LuontoPortti on erinomainen paikka etsiä tunnistusta löytämilleen ötököille (myös linnuille ja kasveille ym.). Kuukausi sitten kävin hakemassa nimeä grillipeitettä pystysuoraan ylös kiipeävälle isolle toukalle. Se osoittautui puuntuhoojan toukaksi. Petyin lievästi, sillä toivoin nähneeni jonkun hienon perhosen toukan.

Kesäkukille varattu Vapaapenkki muutti tarkoitustaan. Istutin siihen kaksi uutta pensasta. Purppuraheisiangervon viereen istutin syyshortensia Sundae Fraisen ja sen vasemmalle puolelle syyshortensia Strawberry Blossomin. Niiden kasvimaan puoleisella sivulla kasvakoon toistaiseksi ruoho- ja kiinansipulit sekä persiljat. Katsojan puolelle laitan todennäköisesti sipulikukkia. Aikanaan pensaat kasvavat, jolloin tyven kasvillisuus vähenee.

Hydrangea paniculata Vanilla Fraise


Lapiohommat aloitettuani kaivoin herukkarivistöstä yhden punaherukan kokonaan pois. Jäljelle jäi kaksi isoa punaherukkaa, joiden sato riittää meille mainiosti. Poistettu punaherukka on  kasvanut muita väljemmin. Niinpä siirsin tilaan kaksi mustaherukkaa toisaalta. Nyt marjapensaat on paremmin keskitetty omaan ryhmäänsä.

Mustaherukoiden entisen paikan läheisyyteen istutin purppuraheisiangervo Diabolon ja syyshortensia Vanilla Fraisen. Totesin, että aina on tilaa yhdelle tai useammalle syyshortensialle. Niitä löytyykin puutarhastamme nyt  10 kpl eli kaksi Grandifloraa, yksi vanhempi ja kaksi uutta Vanilla Fraisea, Vim's Red sekä vuosi sitten istutettu Moonlight ja nyt istutetut Sundae Fraise ja Strawberry Blossom sekä Mustilanhortensia. Lisäksi safiirihortensia, Pink Annabelle ja pallohortensiat, joita en laskenut mukaan.

Keskellä koristeomena Musta Rudolf

Saapa nähdä, millainen ruskasyksy tästä on tulossa. Hiukan näkyy jo värittymistä. Koivunlehdet ovat jo pitkän aikaa leijailleet keltaisina nurmikolle, mikä kyllä johtuu kuivuudesta. Yleensä puiston puoleisen raja-aitamme päällä kasvavat villiviinit ovat olleet hienoja syysasussaan. Musta Rudolfin tummahipiäinen olemus on hieno koko kesäkauden ja sitä se on naapurikasvien syksyisin punastelevassa seurassakin.

Acer ginnala - Mongolianvaahtera

Kunnan syksyllä 2018 lähelle rajaamme istuttamat mongolianvaahterat ovat kasvaneet kivasti kokoa. Paitsi kolmesta se yksi, joka taistelee olemassaolon oikeutuksestaan sinnikkäästi. Muutama päivä sitten kävin kävellen kirjastossa. Paluumatkalla bongasin valtavan mongolianvaahteran, jota en syystä tai toisesta ole aiemmin huomannut. Puu oli täynnä vaaleanpunaisia neniä, joita onneksi meidän aidanvierustan mongolianvaahteratkin jo tekevät.

Viini Zilga

Yhdistimme viikonloppuna Ukkokullan kanssa voimamme kiipeällä kumpikin omille tikkaillemme. Minä kriikunaan kurkotellen, Ukkokulta pergolan rypälesatoa poimimaan. Osa rypäleistä on yhä raakoja, joten ne saivat jäädä paikoilleen. Joko kypsyvät tai sitten eivät.

Rypäleitä tuli täysi ämpärillinen. Zilga on hyvän makuinen, mutta pienikokoisen kivellisen rypäleen syöminen on tylsää. Pieniä kiviä on hampaanvälit ja kielenalusta kurkkua myöten täynnä. Rypäleitä pitäisi syödä vaikka alapihan portailla istuen, jotta voisi sylkeä kiviä pitkin pusikkoa. Keitin kaikki maijalla mehuksi, jonka pakastin. Tarkoitus on tehdä ainakin osasta mehua hyytelöä, mutta se jää myöhemmäksi. Kotona ei ollut ollenkaan hyytelösokeria.

Prunus domestica subsp. insititia - Kriikuna

Kriikunasato on todella runsas. Aloitin keräämisen Pikkupuutarhan kriikunapuusta, jonka olemme aikeissa kaataa yltiöpäisen juuruvesatuotannon vuoksi. Myös hedelmien poimiminen vaatii kommervenkkeja, sillä ahtaassa paikassa ei tahdo millään saada tikkaita järkevästi pystyyn. Osa hedelmistä jäikin yläoksille lintujen syötäväksi. Alapihan kahdesta puusta kriikunat on vielä keräämättä.

Osa kriikunoista oli niin kypsiä, että putosivat pelkästä katseesta. Hetken harkitsin etelämaalaista oliivienkeruutapaa, jossa puun alle levitetään verkko tai kangas. Sitten ravistellaan puuta, jolloin kypsät oliivit putoavat verkon päälle helposti kerättäviksi.

En kuitenkaan toteuttanut verkko-/kangaskikkaa, vaan tyydyin keikkumaan tikkailla. Laitoin pienikokoisen ämpärin s-koukulla kiinni tikkaisiin tai oksaan, jolloin sain molemmat kädet käyttööni. Välillä piti kavuta tikkaat alas tyhjentämään täyteen käynyt ämpäri isompaan.

Annoin naapurille pienemmän ämpärillisen kriikunoita. Isomman keitin mehuksi. Pienen erän höyrytin ja pyöritin sosemyllyllä soseeksi. Myllyn pyörittäminen ei käynyt yhtä sutjakasti, kuin esimerkiksi omenia soseuttaessa. Kiviä oli nimittäin niin paljon, että mylly meni jatkuvasti jumiin. Lisää kriikunasosetta on tarkoitus tehdä, kunhan ehdin hakemaan kaupasta sokeria.

Aster novi-belgii - Syysasteri


Pikkupuutarhan syysastereista ensimmäiset ovat avanneet nuppunsa. Kaikki eivät taida tänäkään syksynä ehtiä kukkimaan. Ja monet syysasterit ovat aivan lurpallaan kuivuuden vuoksi. Sateita meidän alueelle ei näy edes pitkän aikavälin ennusteissa.

Aster novi-belgii 'Patricia Ballard' - Syysasteri


Syysasteri Patricia Ballard olisi hieno vaaleanpunainen kukkapilvi täydessä kukassaan. Vaan ei ilmeisesti kuki tänäkään kesänä. Olen harkinnut tämän poistamista penkistä, koska se valtaa hurjalla vauhdilla tilaa muilta kasveilta. Jos kukkisi joka vuosi, saattaisin antaa sille yhden tai kaksikin uutta mahdollisuutta. Vihreää on puutarhassani muutenkin riittävästi, joten pelkästään sen vuoksi en näe järkeväksi myöntää kasville olemassaololupaa. Ainakaan nykyisessä paikassaan.

Rosa rugosa Sävel


Leikkasin jokin aika sitten mm. Sävelestä ja neilikkaruususta kuihtuneet kukinnot pois. Pensaat innostuivat kasvattamaan uusia nuppuja, joita avautuu tasaiseen tahtiin. Sävel on ilahduttavan aktiivinen kukkija myöhäiseen syksyyn saakka.

Rosa F.J. Grootendorst - Neilikkaruusu


Samanlainen kukkatehdas näyttää olevan neilikkaruusu. Leikkasin koko puskan keväällä radikaalisti. Siitä se vain yltyi kasvamaan ja kukkimaan. On taas ihan entisissä mitoissaan, joten aion jatkossakin leikata sitä rohkeasti.

Rosa rugosa Ritausma


Myös Ritausman leikkasin keväällä melko matalaksi. Se oli kasvattanut pitkiä hujoppioksia, jotka vankasta olemuksestaan huolimatta vaativat tukemista. Ehkä voimakkaasta leikkaamisesta johtuen kukinta on painottunut loppukesään. Kuivuuden vuoksi Ritausman kukat eivät mene heti ruskeiksi tai peräti mätäne nuppuisina. Kukatkin ovat nyt enemmän vaaleanpunaisia kuin valkoisia.

Rosa Sommerwind - Maanpeiteruusu


Ruusujen kukkiminen painottuu enemmän loppukesään. Sommerwind, jonka luulin jo kuolleen, aikoo ottaa alkukesän verikurjenpolven alla lojumisen takaisin pukkaamalla jatkuvasti uusia kukkia.

Rosa rugosa Therese Bugnet'

Teresanruusu sen sijaan on nyt tavallista laiskempi kukinnassa. Alkukesästä se oli jatkuvasti täynnä uusia nuppuja ja auenneita kukkia. Leikkasin kuihtuneet pois, mutta uusia nuppuja ei ole ilmaantunut. Korkeiden versojen keskellä yksi tuoreempi verso muita matalampana ehti kukkia pitkään ennen kuin sen huomasin.

Echinacea - Punahattu

Punahatut ovat saaneet ihan omassa rauhassaan kukkia, eivätkä perhoset ole sen luokse saapuneet. Takana kasvava nuokkuluppio työnsi kukintonsa punahattujen päälle, kunnes leikkasin kaikki kuihtuneet pois. Vasemmassa reunassa näkyy särkyneensydämen ruskeiksi menneet oksat, jotka nekin olisi pitänyt leikata ajat sitten näkymien kohentamiseksi. Aina ohi kulkiessani muistan asian, mutta paluumatka ei sitten osukaan tähän kohtaan. Niin leikkaaminen on siirtynyt ja siirtynyt.

Cobaea scandens - Kelloköynnös


Kelloköynnös ryhtyi avamaan nuppujaan vauhdilla. Yksi kukka ei pitkään paikallaan ole, vaan putoaa maahan lähes kuihtumattomana. Moni suree köynnöksen myöhäistä kukintaa. Toki olisi kiva katsella hienoja kukkia vaikka läpi koko kesän. Minulle merkitsee lähes yhtä paljon ellei enemmän kelloköynnöksen kyky kasvaa nopeasti vihertämään haluttuja paikkoja. Kasvista on tullut jokakesäinen koriste pergolan sisäänkäynnin molemmin puolin.

Auringonlasku 6.9.

Tiistai-iltana katselin olohuoneen sohvalla uutisia. Tavanomaiseen tapaan katse harhautui ikkunasta näkyvään taivaanrantaan. Monena iltana aurinko on laskiessaan värjännyt taivaalle pastellisävyjä. Tiistaina taivas suorastaan hehkui punaista väriä. Siltä istumalta nappasin kameran ja lähdin ulos tähtäilemään hienoja värejä. Asia oli huomattu laajemminkin, sillä luin aamulla lehdestä monen muun ihastelleen punaista taivasta auringon laskiessa.


Hämärä laskeutuu illalla yhä aiemmin. Nyt on sopiva aika aloittaa kynttilöiden sytyttäminen. Ensimmäiset patteritoimiset laitoin jo ajastimella syttymään pihalle. Meidän nurkilla valoa tarvitaan parhaillaan siksikin, ettei kunta ole saanut katuvaloja toimimaan. En kaipaa mainosvalojen tulvaa, jota ei meidän kylällä edes ole. Sen sijaan katuvalot helpottavat liikkumista pimeän aikaan ja tuovat turvaa.

Helenium autumnale - Syyshohdekukka

Valoisia syyskuun päiviä kaikille!

 


33 kommenttia:

  1. Meillä oli viime yönä peräti -3,7 astetta pakkasen puolella keittiöpuutarhassa olevassa mittarissa. Huh. Minäkin ryhdyn lähipäivinä tyhjentämään kasvihuonetta, tomaatteja on vielä kerätty kulhoihin ihan runsaita määriä, mutta uudet raakileet eivät tämän jälkeen enää kasvarissa kypsy (lämmitystä en käytä enää syksyllä). Sait hienosti satoa taas jalostettua eri muodoissa.
    Kiva uudistus Vapaapenkissä. Aika ajoin on uudistuksia tehtävä eri syistä ja samalla saa aluetta siistittyä.
    Viime päivät ovat olleet tosi kylmiä ja vielä ainakin ensi yö jatkuu todennäköisesti hallayönä meidän tontilla. Harmi menettää hortensioiden upeat kukinnot.
    Hyvää loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, teillä onkin ollut ihan kunnon pakkasyö. Hallaa on ollut täälläkin. Ilmeisesti myös pakkasta, sillä eilen aamulla auton ikkunat oli kevyessä jäässä. Kylmyys tuli minusta kuukauden etuajassa. Ystävän pihalla daaliat olivat menneet aivan mustiksi. Omani ovat edelleen virkeitä.
      Ihmeen hyvin tomaatit kasvarissa kypsyivät. Teilläkin ilmeisesti loppui kuin seinään syksyn saapuessa kertaheitolla.

      Poista
  2. Meillä kävi myös pakkanen ja vei osan kukista. Harmittaa kun ei huomattu peittää mitään olisi kiva ollut vielä niitä ihailla ja ostamani syysvuokko harmittaa eniten se myös sai jonkinverran pakkasta. Nyt ollaan peitetty se joka yö lehtien keräys pussilla. Kurkut paleltuivat osittain vaikka olivat hupun alla. Kurpitsasta olisin vielä ottanut mutta kun ei.
    Minäkin olen aloittanut ottamaan puutarhaa taas haltuuni. Puoleentoista kuukauteen en ole kerkinyt tekemään mitään penkkien kanssa. Istutuksiakin olisi vielä jonkinverran.
    Kauniisti sinun ruususi kukkivat vielä samoin meillä ruusut kukkivat vielä mukavasti. Mukavia päiviä toivotellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti syysvuokon juurakko on suojassa ja jatkaa juurtumista, jotta saat nauttia siitä tulevina vuosina. Se on minusta yksi hienoimpia loppukesän kukkijoita. Luulin omani kuolleen talven melskeissä, mutta hengissä onneksi edelleen on. Ei vaan ehdi kukkia.
      Kurkku on niin vetinen vihannes, että se taitaa kärsiä ensimmäisten joukossa.
      Toivotaan, ettei kylmät yöt tämän pahemmiksi mene. Olisi vielä hetken aikaa kiva touhuta lämpimämmissä merkeissä puutarhassa.

      Poista
  3. Meilläkin on kerätty satoa ja taas satoa ja kerättäisiin varmasti vieläkin ellei pakkanen olisi käynyt täälläkin. Harmittaa eniten syysvuokko sekin sai hieman pakkasta nyt ollaan peitetty se joka yö lehtien keräys pussilla. Kurkut paleltuivat osittain vaikka olivat hupun alla. Kurpitsasta olisin vielä ottanut mutta kun ei. Minäkin olen aloittanut ottamaan puutarhaa taas haltuuni . Puoleentoista kuukauteen en ole kerkinyt tehdä mitään hommia .. Istutuksiakin pitäisi kerkiä vielä tehdä jonkinverran. Sinulla ruusut kukkivat vielä mukavasti samoin meillä. Mukavia hetkiä sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Roskakorista löytyi ensimmäinen kommenttisi. Palautin sen julkaistuna.

      Poista
  4. Aamulla herätessä ilmalämpöpumpun mittari näytti -2 astetta. Daaliat, ruukuissa olevia kesädaalioita lukuun ottamatta olivat kaikki palelluttaneet vartensa ja nostinkin ne tänään saman tien ylös.
    Todella upeita kuvia kauniisti punertavasta taivaanrannasta ja ruusuista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, miten kylmää teilläkin on ollut. Soisin, ettei näin aikaisin olisi yöpakkasia. Onneksi päivät ovat mukavan aurinkoisia, mikä houkuttelee pihatöihin.
      Auringonlasku on värittänyt taivaan monena iltana kauniiksi. Keskiviikkona taivas oli kuin liekeissä.

      Poista
  5. Tämä kuivuus alkaa olla pian sietämätöntä. Jonkin verran on vielä tankeissa vettä mutta sitten kun loppuu niin en tiedä mitä tehdä... Porakaivosta en millään haluaisi kastella, täytynee pumpata lammikon vettä sitten ensiavuksi nuumahtaneille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkialla on aivan uskomattoman kuivaa. Minäkään en ensimmäiseksi haluaisi käyttää kaivovettä, vaikka se ei mitään maksakaan. Tai maksaa sentään pumpun käyttämän sähkön verran (ei onneksi paljoa). Kuivuus on kestänyt viikkokaupalla, joten ihan pienellä määrällä kasvit eivät edes pärjää.

      Poista
  6. Kiitos Suvi! Samoin sinulle lämpimiä ja värikkäitä syyspäiviä.

    VastaaPoista
  7. Tuo tiistai-illan taivas oli niin kaunis! Ihastelin sitä mm. Suurpellon Muhevaisen kohdilla bussin ikkunasta.
    Kävin äsken kurkkasemassa etupihan kelloköynnöstäni, toinen kukkanuppu on auennut. Jospa viikonlopun lämpö avaisi enemmänkin nuppuja. Kelloköynnös on kyllä ihana ja juuri loppukesän ja alkusyksyn kaunistus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ollutkin upea auringonlasku. Koko maailma oli hehkuvan punainen.
      Sen verran on päivisin lämmintä, että kelloköynnöksesi vielä avaa nuppunsa. Toivotaan niin. Kelloköynnös ei ainakaan minulla ole ollut niitä kylmänarimpia kesäkasveja.

      Poista
  8. As I was reading your posting today with all of the work you described doing in your garden. I almost got tired! You made me think of just how much work I do and we all do to keep our gardens looking and "feeling" good. It is lots of work as we all know - but YES so worth it!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. A garden requires a lot of work to make it beautiful and interesting and neat. Sometimes all that work is tiring and boring. Gardening is a beloved hobby and a way of life. That's why I can work hard in the garden year after year.
      Beautiful autumn days to you!

      Poista
  9. Miten ihanaa, että kisu löytyi 🐈🐱!
    Sinulla onkin siellä syystyöt käynnissä, hienon näköistä 😍 upean näköinen tuo metallireunus kasvimaalla. Vapaapenkki hortensioilla on tosi hieno, mitä aiot istuttaa niiden alle? Kuivuus on ollut tuskastuttava juttu. Luonto tekee niin kuin lystää. Ihanat auringonlasku kuvat 🌄 Minä ihastelin puolestani tällä viikolla upeita auringonnousuja hetkisten. Onnellisia syyspäiviä Sinulle toivotellen 🍂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissan löytyminen on iloinen asia, jota jaksamme muistella vielä pitkään.
      Kuivuuden vuoksi puutarhainnostus on ollut kadoksissa. Eipä vieläkään ole sateita tullut, mutta katsoin parhaasi istuttaa ruukuissa olleet kasvit maahan juurtumaan. Ajattelin jättää hortensioiden alustan istuttamiset kevääseen. Tai sitten laitan sinne syyssipuleita näin alkuun.
      Toivokaamme, ettei kylmyys ihan vielä jähmetä meitä eikä puutarhojamme. Raikkaita syyspäiviä sinullekin!

      Poista
  10. Ihanasti satoa rypäleistä ja kriikunoista! Kaunista kukintaa vielä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kriikunasato on vaan lisääntynyt tämän postauksen jälkeen. Keräsin tänään kaksi ja puoli ämpärillistä. Riittää syötäväksi ja säilöttäväksi.

      Poista
  11. Runsaan sadon olette saaneet 💚Kesäisiä makuja on mukava sitten myöhemmin talven kylmyydessä maistella ja muistella lämmintä kesää.
    Kesä on kyllä ollut ötökkäinen ja kuiva. Istutukset kärsivät nytkin kuivuudesta. Olen ainoastaan ruukkukukkia kastellut nyt syyskuussa, vaikka selkeästi perennatkin vettä tarvisisivat nuokkuvista syreeni- ja syyshortensiapensaista puhumattakaan.
    Tsemppiä ja uutta intoa puutarhatöihin nyt, kun hätä kissasta on helpottanut 🤍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marja- ja hedelmäsato on tänä vuonna runsas, vaikka ötökät ovatkin kiusanneet. Sain juuri valmiiksi kriikunahilloa. Vielä on kriikunoita puolitoista ämpärillistä syötäväksi ja toisille annettavaksi.
      Tosi kuivaa edelleen. Monet kasvit lotkottavat surullisina maata kohden. Alkavalle viikolle on luvattu sadetta. Toivottavsti toteutuu.
      Kiitos, puutarhatyöt sujuvat taas, kun huoli kissasta ei paina.

      Poista
  12. Ihana kuulla että karkulainen löytyi vihdoinkin!!
    Meillä luumut ja ensimmäinen viinirypäleterttu ikinä taisivat paleltua viime viikolla, kun yhtenä aamuna mittari näytti -0,5 astetta. Osa kesäkukista oli menetettyjä, osa selvisi ihan hyvin.
    Ja aina puutarhaan mahtuu pari syyshortensiaa lisää, ovat vaan niin kertakaikkisen ihania tähän vuodenaikaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieli on keveä, kun huoli kissasta poistui. Kissan karkumatka kaikkine sivujuonteineen tulee jäämään vahvasti mieleen.
      Harmi, että luumut ja rypäleet pakastuivat niille sijoilleen. Mukavampi olisi ollut itse päättää, mitä niille tekee.
      Kummasti sitä kuvittelee, ettei mitään uutta enää mahdu. Varsinkaan pensaita. Hienosti taas löytyi paikka uusille hortensioille. Ei tee tiukkaakaan.

      Poista
  13. Olet pistänyt kunnolla tuulemaan, kasvimaallakin niin siistiä. Hortensiat sopivat hienosti vapaapenkkiin ja purppuraheisiangervon väriä vasten hortensiat nousevat upeasti esille.
    Kuivuudesta huolimatta olette saaneet hyvin viinirypäle- ja kriikunasatoa. On aina mukavampi kerätä satoa ämpärillisiä kuin muutamia kappaleita. Ruusujakaan kuivuus ei näytä vaivaavan.
    On kyllä todella erikoista, miten tänä kesänä sateet ovat totaalisesti kiertäneet jotkut paikat. Kaivoin eilen äitini kukkapenkkejä ja välillä sai melkein henkeään pidätellä mullan pölistessä silmille. Multa oli pölykuivaa vähintään 40 sentin syvyydelle asti. Ei ihme, jos kasvit nääntyvät. Toivottavasti asiaan tuli edes vähän helpotusta, sillä sekoitimme multaan biohiiltä ja reilusti kompostia.
    Meillä ei ole onneksi nyt satanut moneen päivään pisaraakaan vettä, joten maa on päässyt edes pikkuisen kuivahtamaan pinnasta. Toivottavasti keskiviikosta eteenpäin luvatut sateetkin kiertäisivät meidät ja keskittyisivät sinne missä sitä kosteutta kaivattaisiin.
    Mukavaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkän hiljaiselon jälkeen on kiva kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Murehdin aina liikaa tekemättömiä töitä. Turhaan, sillä töihin tarttuessaan huomaa asioiden etenevän oletettua nopeammin.
      Kunhan puskat kasvavat vähän enemmän, uskon syyshortensioiden olevan hyvä väripari purppuraheisiangervon kanssa.
      Onneksi kuivuus ei sentään kaikkia kasveja kärvistä. Ihmeen hyvä sato tuli rypäleistä ja vielä suurempi kriikunoista. Ruusut taasen - tai ainakin niiden kukat - taitavat tykätä paisteesta, vähemmän vesisateesta.
      Keskiviikoksi on luvattu sadetta. Sitä toivon ja odotan, sillä maa pöllyää ja pinta on peltistä.
      Sunnuntai tuli ja meni. Viikko alkoi kauniissa säässä. Mukavia päiviä sinulle!

      Poista
  14. Meillä Zilga on tuottanut runsaasti satoa, ihan kypsää ei vielä ole. Sadolle emme ole keksineet käyttöä. Mietin, pitäisikö sen silti antaa jatkaa eloaan vai poistaa turhana rivistöstä. 🤔

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Zilgaa ei loputtomiin jaksa syödä, kun jokaisessa pienessä rypäleessä on kivi. Pitäisi istua pihamaalla sylkemässä toisesta suupielestä niitä kiviä. Aion tehdä rypälemehusta hyytelöä, kunhan ehdin kauppaan ostamaan sokeria.
      Meillä Zilga kasvaa pergolan katossa. Vihreänä köynnöksenä ja riippuvien rypäleterttujen ansiosta se luo välimerellistä tunnelmaa. Siinä merkitys, jonka vuoksi saa olla, vaikka en ainuttakaan rypälettä söisi.

      Poista
  15. Siistin näköistä siellä on, kasvilavojen raivausta miullakin on nyt. Kovasti satoa on tuottanu kriikuna ja Zilka. Soseen teko onkin homma, kivien tautta! Meillä luumut vielä ei oo kypsiä ja Supaga ojukkaviinirypäle on tuottanu satoa hyvin kasvihuoneessa. Syvemmältä on meilläkin maa kuivoo ja syyssateita myöhemmällä toivotaan. Halloja ei vielä oo ollu ja kukatkin kukkivat. Neilikkaruusu tuntuu tykkeevän syksystä, on niin paljon kukkanuppuja mehtäalalla olevassa. Kauniit auringonlasku kuvat ootkin suanu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksy on aina siivouksen aikaa. Siistiä tulee, mutta runsaus ja vehreys on mennyttä. Seuraavaan kevääseen saakka.
      Kriikunoista tuli tolkuton määrä kiviä. Sosemylly meinasi mennä monta kertaa jumiin kivien vuoksi.
      Supagassa ei taida olla kovin paljon kiviä. Sitä on mukava napostella. Kiva kuulla, että sinunkin neilikkaruususi edelleen kukkivat.
      Viime viikkoina on ollut upeita auringonlaskuja. Tuona yhtenä iltana koko maailma näytti olevan tulessa.

      Poista
  16. Ihailen uutteruuttasi puutarhapuuhissa.

    VastaaPoista
  17. Syksyn merkit ne jo paljolti näkyvät. Täälläkin on ollut aamuyöt pienen pakkasen puolella. Muutaman yön tomaattini olivat harsojen alla mutta eilen päätin poimia kaikki tomatit pois, sekä punaiset, punertavat ja ihan vihreät. Vanha konsti on taas käytössä, pimeässä ja huoneen lämpimässä ainakin osa tomaateista saavat punaisen värin ja voin ainakin salaatiin ja osin myös lämpimiin ruokiin ne aikanaan kätkeä.
    Punaherukat joutuivat tänä vuonna lintujen suuhun ja se kyllä oli melkoinen yllätys. Toisaaltaan, isäni aikanaan käytti sanontaa: kyllä kaarneen pojatkin jotain suuhunsa tarvitsevat. Meillä on yksi iso punaherukkapansas, istutin sen vuonna 1982 ja se on kyllä kasvanut useasta harvennusleikkauksesta huolimatta todella komeaan mittaan. Herukka kasvaa kissatarhassa ja säästynyt rosvoukselta kissojen ansiosta, nyt kun Maija-kissa yksin hallitsee laajan tarhan niin ilmeisesti Maijan torjuntakeinot eivät enää tepsi ja linnut ovat käyneet röyhkeiksi. Ja onhan Maijakin jo ikäkissa, täytti kesällä kolmetoista vuotta ja mitä ilmeisemmin se myös osaa nauttia lämmöstä ja loikoilusta sisällä ja terassilla.
    Ahkeruus palkitaan ja olet saanut huolimatta kuivasta kesästä hyvän sadon niin vihanneksista kuin kaikenlaisista marjoista ja hedelmistä.
    Tuo hoitokissa Roopen katoaminen on todella vienyt itseltäsi "voimat" ja se uuvuttava epätietoisuus on tosi lamaannuttavaa. Vieläkin näin monien vuosien jälkeen tuo meidän Neppi-kissan kahdeksan viikon seikkailut ovat hyvässä muistissa ja ne monet ajot täältä kotoa kesäkotiin ja toivo kissan löytymisestä ja miten musertavan epätoivon oli palkkana monista epäonnisista yrityksistä saada kissa pois laajalta pellolta turvaan. Neppi oli väriltään valkoinen ja luonteeltaan arka ja täysin ns sisäkissa. Vaaroja oli paljon ja varsinkin lähimetsissä kettuja liikuskeli. Onneksi silloin ei vielä ilveksiä ollut näkösällä.
    Nyt on aika kerätä "kesän sato" ja nauttia menneen kesän antimista. Pitkä syys ja talvi on edessä. Nauttia myös siitä, että kaikki on kohta ns katon alla ja turvassa ja lämpimässä. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä vuonna syksy pääsi jotenkin yllättämään. Minusta tällaiset koleat yöt tulevat yleensä lokakuun alussa. Eilen katselin, kuinka vaahteratkin värittyvät jo syysruskaan.
      Aika hyvin tomaatit kypsyvät sisälläkin. Sinullakin on kohta kypsiä tomaatteja vanhojen ja hyviksi koettujen keinojen avulla.
      Maija-kissa on ehkä tehnyt lintujen kanssa yhteistyösopimuksen; hän saa lötkötellä rauhassa lintujen napsiessa herukat. Pienellä hoidolla herukkapensaat tuottavat marjaa iät ja ajat. Meidänkin herukat ovat jo vanhoja ja kookkaita.
      Uskon, että Nepin seikkailu viljapellossa oli teille raskas episodi. Huoli on varmasti ollut valtava lähtiessänne kesäkodista ilman kissaa. Onneksi tarina päättyi kaikkien kannalta hyvin.
      Pakastin ja jääkaappi alkavat olla pullollaan säilöttyä satoa. Vielä on hyvin aikaa kuvata loppukesän kukkijoita ja säilöä kauneutta otettavaksi esille talven pimeinä hetkinä.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!