perjantai 16. elokuuta 2013

Juuson broileripäivä


Juuso ei yksittäisestä sadekuurosta ole millänsäkään, mutta kun sataa pidempään ja luonto kastuu, se ei enää välitäkään makoilla pihamaalla. Tänään juoksimme kilpaa sisälle, kun taivaalle purjehtinut musta pilvenmöhkäle alkoi pommittaa meitä puolikkaan ämpärin kokoisilla vesipisaroilla. Olihan Juusolla kyllä toinenkin syy viettää tänään aikaa sisällä. Nimittäin perinteinen broileriperjantai. Sillä aikaa, kun minä siivosin kotia, laittoi Ukkokulta meille ruokaa: uunibroileria, höyrytettyjä porkkanoita ja parsakaalia sekä salaattia. Tokihan meidän karvakuono haistoi herkkunsa ja vihdoin siirtyessämme ruokapöytään, katti pyöri ahkerasti jaloissani aina välillä naukaisten - kuin muistuttaakseen olevansa yhä läsnä. Tiedän, ettei se tulikuumaa kanaa syö, joten annoin kissan annoksen rauhassa jäähtyä pöydällä. Kyllä oli kissa taas onnellinen saadessaan vihdoin oman ruokakuppinsa täynnä vielä vähän lämmintä broileria.


Vaihdoin myös Pojan entisen huoneen sänkyyn puhtaat lakanat. Poika käy ahkerasti saunomassa isänsä kanssa ja yleensä jää löylyjen päätteeksi yhden yön vieraaksi. Juuso ei olekaan aikoihin tullut kanssani vaihtamaan lakanoita, mutta tänään se sukelsi vikkelästi patjan ja aluslakanan väliin ja sitten minun piti mukamas etsiä sitä. Juuso on isokokoinen kissa, mutta ilmeisesti hän pitää olemustaan hoikkana ja sirona. Ainakin sen perusteella näin luulisin, kun hän niin iloisesti asettuu piilopaikkoihinsa vain puoliksi, jättäen takapään häntineen näkyville. Mikäs siinä, kivahan kissan kanssa on piilosta leikkiä ja etsiä kuhmuraisen lakanan alta siellä lymyävää kattia. Sen jälkeen yleensä aluslakanan saa ihan rauhassa laittaa paikoilleen. Juuso odottaa kiltisti, kunnes otan esille pussilakanan työntääkseni sinne peiton. Usein Juuso menee itse peiton perässä pussilakanan sisään, mutta tänään se tykkäsi peitosta niin kovasti, ettei edes päästy pussilakanavaiheeseen. Jätin kissan nukkumaan ja palasin keittiöön jotakin hommaamaan. Vaan eipä kulunut aikaakaan, kun Juuso tuli jatkamaan kuppiinsa jättämien broileripalojen syömistä.


Pitkään Juuso onkin nukkunut sisällä lähinnä olohuoneen pöydän alla tai tuulikaapin matolla. Illalla se on komentanut minut nukkumaan ja ryöminyt viereeni. Siinä se aikansa pyörii ja etsii hyvää paikkaa, kunnes kellahtaa likimain joka kerran ihan samaan paikkaan. Olisiko nyt kuitenkin alkanut seuraavan nukkumapaikkaryppään etsiminen, sillä tyhjennettyään herkkulounaansa, Juuso palasi takaisin perähuoneen sängylle, jonne olin jo ehtinyt laittaa pussilakanan ja päiväpeitteen. Siellä se on nyt nukkunut varhaisiltapäivästä saakka. Mikäs on nukkuessa, kun vatsa on täynnä hyvää ruokaa ja alla pehmoinen peti. Muutenkin on mukavan rauhallista, kun ei vedä kynnyksen alta, eikä kukaan työnnä jalkojaan aivan viereen, kuten olohuoneen pöydän alla.


Ja vaikka tänään luvattiin aurinkoista poutapäivää, sai sellaista odottaa pitkälle iltapäivään. Aamulla aurinko pilkisteli sen verran lupaavaan malliin, että ehdin pyöräyttää pesukoneellisen ja ripustaa froteepyyhkeet narulle. Siellä ne nyt roikkuvat täynnänsä päivän mittaan tulleiden kuurosateiden vettä. Seuraavan kerran vesisadetta toivoessani taidankin sadetanssin sijasta laittaa narulle muutaman paksuhkon pyyhkeen. Niillä on selvästi vettä imevä vaikutus. Ihan taivaan täydeltä pitääkin sitten sitä vettä imeä. 


Ja jos tässä jokunen aika sitten ehdin jo todeta luonnon kaipaavan vettä, ei sellaiseen nyt ole tarvetta. Alapihan nurmikon lupaavasti alkanut nurmettuminen on rankkasateiden myötä muuttunut jälleen tutummaksi sammalikoksi. Mukavasti siellä vesi hyllyy kävellessä. Hiukan jo aloin ympärilleni katselemaan, etten vain johonkin yllättäen syntyneeseen suonsilmäkkeeseen hupsahtaisi. En sentään, on tuota elomassaa ilmeisesti sen verran ja suon syntyminenkin lienee useamman vuoden projekti.

Nyt on koti siivottu ja pää edelleen räkää täynnä. Perjantai on minusta viikon mukavin päivä ja perjantai-ilta tuon mukavan päivän kohokohta. Eilisestä puutarhalehdestä on vielä pari artikkelia lukematta ja niistähän lähden tästä kohta nautiskelemaan, flunssan kera tosin, mutta eiköhän sekin kohtapuoliin ole selätetty. Jollekin jo tänään mainitsin, että kunnon flunssan jälkeen on taas vähän aikaa todella tyytyväinen terveeseen oloon. Pienet ilot ne usein ovat niitä parhaita.

Mukavaa viikonvaihdetta teille kaikille - 
toivotaan myös vähän auringonpaistetta joukkoomme!

9 kommenttia:

  1. Se on totta, että kun särky ja kuume lakkaa, on todella iloinen ihan vain siitä.
    Juuso on niin ihana :-) Ransukin tulee lakanoiden vaihtoleikkiin, sitä pitää tökkiä kun se menee litteäksi piiloon lakanan alle.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. On kyllä komea kissa tuo Juuso. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  3. Herkkupäivä siellä teillä.
    Ilmankos Juuso on niin komia kissa.
    Mukavaa viikonloppua sinne teille♥

    VastaaPoista
  4. Meilläkin kissat, kaikki nekin jotka jo ovat kissataivaassa, ovat olleet innokkaina mukana petauspuuhissa.
    Lempikissani Aku oli näissä petaushommissa aina erittäin innokas ja monesti piti homma jättää kesken ja odotella milloin kissa lähtisi muuanne.
    Juusolle rapsutukset meiltä kaikilta täältä......

    VastaaPoista
  5. Tuon tyytyväisempi ei kissa voi olla :)

    VastaaPoista
  6. Onnellinen Juuso:) Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  7. Juuso on kerrassaan hellyttävä kisu! totta pienet ilot parhaita iloja. mukavaa aurinkoista viikonvaihdetta Sinulle myös:))

    VastaaPoista
  8. Voihan Juuso, tosi hassu kisuli. Meillä Nipsun lempiherkkua on kuivatettu broilerifile, sitä saa purra ihan tosissaan. Lakanahommissa mulla on joskus parikin apulaista. Koitahan ottaa iisisti, että paranet kunnolla :)

    VastaaPoista
  9. Teidän Juusolla on samat aatteet ja harrastukset kuin Leevillä. Leevikin luulee olevansa sutjakka poika, vaikka on kaikkea muuta:) Se on kyllä kaunis kissa tuo Juuso.

    Meillä oli aamulla kaunista ja sitten puolen päivän jälkeen alkoi sataa ja sitä jatkuu. Saatiin Leevin kanssa haravoitua aamulla omenat pois puun alta, tai minä haravoin ja Leevi roikkui haravassa, kiipeili omenapuussa ja syöksyili omenoiden perässä--

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!