Vapaapäivän taimikylvöjä

Tänään oli tarkoitus käyttää vapaapäivä omenapuita leikkaamalla ja kenties myös tuija-aidalle olisin näyttänyt vähän saksia. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, sillä ulkona sataa vettä oikein kunnolla. Pikkaisen harmittaa tehtävämuutos, mutta minkäs säälle teet. Tietysti ulkona oleminen on pukeutumiskysymys, mutta työskentely kastelevassa sateessa ei ole mikään nautinto. Jätän siis tällä kertaa väliin.

Ryhdyinpä sitten kylvämään siemeniä multaan. Punatähkää, Punahattua punaisena ja valkoisena, Maurinmalvaa, Salkoruusua ja löysinpä vielä muutaman Syrikän siemenkin. Niitä en saanut viime keväänä itämään, josko nyt olisi parempi tuuri.

Laitoin myös vähän tomaattia; Ailsa Craigia, Tigerellaa ja pientä keltaisenväristä päärynätomaattia. Ehkä niillä ei vielä ole kiire, mutta aloitinpa kuitenkin.

Kylvöjä tehdessäni mietin, että olisi pitänyt olla kaukoviisaampi ja säästää enemmän kaikenlaisia elintarvikepakkauksia. Jonkin verran laitoin talven aikana talteen mm. viinirypälerasioita, mutta en riittävästi. Koulimisvaiheeseen minulla on kyllä kellarissa muovisia pikkupurkkeja ja noita turveruukkuja. Siemenkylvössä käy minusta monenlaiset purkit. Aiemmin olen pyöritellyt sanomalehdistä taimipotteja, mutta lehtipotit noiden turveruukkujen ohella tuppaavat kuivumaan liian nopeasti. Silloin ei parane laisinkaan laiskotella kylvösten suihkuttelemisessa ja kastelemisessa.

Väsäsin myös laminoituja taimilappuja. Ehkä sitä samassa ajassa kirjoittelisi kertakäyttölusikoihin tekstejä. Tietokone oli kuitenkin jo auki laskujen maksamista varten ja siinä ohessa naputtelin ja tulostin tekstit, leikkasin laput ja laitoin ne laminointitaskuihin, sitten taskut laminointilaitteen läpi ja lopuksi lappujen leikkaus toisistaan irti. Mietin jopa siemenpussien laminoimista, mutta ehkä teen sen vasta, kun pussit ovat ihan tyhjiä ja luultavasti vain perennoille, joiden tiedot haluan säilyttää.

Puisiin taimikyltteihin en enää panosta, sillä niille kävi jo yhden kesän aikana huonosti. Teksti kyllä pysyi, mutta itse puu tummeni ja paikoin jopa mätäni käyttökelvottomaksi.

Rentoakankaali pilkistää tuijan alta.

Kun tuo valoisien taimikasvatuspaikkojen määrä täällä sisätiloissa on niin suppea, mietin, olisiko parempi kylvää ja kasvattaa perennoja vaikka kesän aikana ulkosalla. Oletteko kokeilleet ja millaisilla tuloksilla? Jos kasvattaisi sisällä vain kesäkukkaset ja hyötykasvit kesää ja kasvaria varten? Niin kivaa, kuin taimikasvatus onkin, alkaa se aina loppukeväästä tympiä. Ei enää millään jaksaisi katsella epämääräisiä purkkeja jokaisella mahdollisella valoisalla paikalla. Hiukan ennen taimien kasvariin ja ulos siirtämistä tuntuu, kuin koti olisi täynnä liian pitkään passattaviksi jääneitä vieraita. 

Ehkä ei ihan näin maaliskuun ensimmäisinä päivinä kannattaisi tuskailla lumen paljoudella omassa pihassa. Kun kuitenkin harva se päivä näkee ihania kevätkuvia naapurikunnan pihamailta ja jopa oman kotikunnan eteläosista, alkaa vähitellen tuntua siltä, kuin omalle pihalle olisi iskenyt ikirouta. Lumi ja jää sulaa hurjaa vauhtia, vaan ei meikäläisen mieleen riittävän nopeasti.

Kohta on lähdettävä Juuson kanssa lenkille, vaikkakin ulkona sataa edelleen ihan kunnolla. Tiedän, että Juuson pitää saada haistella kaikki naapurikissa Leevin jalanjäljet ja jokainen tuttu männynrunko metsikössä, joten Juuson rituaalien läpikäyntiä odotellessani voin taas edistää kevättä ja hakata pihamaan jäätä rikki. Varsinkin, kun vesisade on sitä pehmentänyt.

 Kaikkihan varmaan jo tietävät, että maaliskuuhun ja siten myös kevääseen on viikonvaihteen aikana siirrytty. Vielä on matkaa pihahommiin, joten nautitaan lepohetkistä vaikkapa mukavasti rötkötellen - Juuson tapaan.