#KesäkukkaLOVE#

Riippuva pelargonia

Sanna Kukkala -blogista haastoi bloggareita esittelemään kesäkukkasuosikkejaan. Hieno idea, sillä useimmat varmasti tuntevat orvokit ja petuniat sekä pelargoniat, mutta josko tämän asian esille nostaminen toisi uusia innostuksen kohteita valikoimiimme. Sannan rauhalliseen tyylikkyyteen kesäkukkavalikoimissa en taida millään yltää, mutta eihän tässä mistään kilpailusta ole kysekään.

Pelargonia Pink Inspire

Oma kesäkukkavalikoimani tuntuu toistuvan hyvin samankaltaisena kesästä toiseen. Joka kesä päätän, että ensi vuonna laitan jotain muuta, mutta sitten innostus perennojen kanssa touhuamiseen vie mennessään ja kesäkukat jäävät kerta toisensa jälkeen vähemmälle.

Pelargonia Pink Inspire - edelleen

Useimmiten teen ruukkukohtaisia istutussuunnitelmia ennen kauppaan lähtemistä. Kaupassa lumoudun näkemästäni ja suunnitelma alkaa muuttaa muotoaan. Harvemmin jaksan juosta kaupasta toiseen jonkun tietyn kukan perässä, joten jollen parista ensimmäisestä myymälästä löydä etsimääni, ostan jotain tilalle. Siinä se etukäteissuunnitelma viimeistään romuttuu.

Tien puoleinen osa talosta on hyvin varjoisa, joten siellä ei kovin moni kukkiva kasvi menesty. Varjoisuuden vuoksi sisäänkäynnin läheisyydessä eri vihreän sävyt ovat vallalla, joten kesäkukilla haluan sinne hiukan muutakin väriä. Ahkeraliisa on osoittautunut parhaaksi vaihtoehdoksi. Tänä vuonna ostin pinkkiä ruusuliisaa, joka on ihanan runsas ja pirteä. Kesän edistyessä huomaan sen kukinnan ehtyneen, joten ehkä ensi vuonna palaan takaisin valkoiseen ahkeraliisaan, joka jaksaa kukkia runsaana koko kesän.

Sisäänkäynnin amppeleissa minulla on yleensä ollut jotain riippuvaa begoniaa, jotka myös tuntuvat viihtyvän varjoisemmalla puolella erinomaisesti. Keväällä ostin sekä lähikaupasta että puutarhamessuilta mukuloita, jotka kuvan mukaan piti olla hennon keltaisia. Valkoisia ovat, mutta oikeastaan nämä sopivat meidän väreihin paremmin.

Isoissa porttiruukuissa olen vuosien aikana kokeillut monenlaista kukkaa. Usein laitan näihin ruukkuihin kevään ensimmäisiä orvokeita, jotka sitten myöhemmin siirrän muualle ja istutan varsinaiset kesäkukat. Viime vuonna porttiruukuissa oli sekä tavallista että riippuvaa pelargoniaa. Kauniita, mutta eivät kestäneet jatkuvia sateita. Petuniat ja erityisesti tällainen pienikukkaisempi surfinia on osoittautunut tässä paikassa parhaaksi. 

Surfinia näyttää pärjäävän hyvin niin sateessa kuin auringossakin, eikä ihan joka päivä tarvitse käydä nyppimässä. Valuu mukavasti korkeassa ruukussa yli laitojen. Laitoin mukaan murattia ja maahumalaa. Muratti yrittää sinnitellä, mutta maahumala mellastaa niin voimallisesti, että sitä olen jo käynyt kitkemässä pois. Ei siis maahumalaa enää ensi kesänä.

Kehäkukka, tuoksuherne ja krassi ovat sellaisia must-kesäkukkia, joita pitää kylvää johonkin koloon ihan joka kesä. Tuoksuherneen yleensä esikasvatan. Niin myös tänä keväänä, mutta ne eivät ole lähteneet kunnolla kasvuun. Muutama pieni taimi on kasvimaan kupeessa. Epäilen, ehtivätkö edes kukkimaan. Krassin kylvin toukokuun helteissä ja laiskottelin kastelussa. Ei krassin krassia, mistä saan syyttää omaa laiskuuttani. Ensimmäiset kehäkukat aloitelevat kukintaansa parhaillaan.

Keväällä tein saman, minkä näköjään moni muukin eli kylvin suoraan yhteen viljelylaatikkoon erilaisia unikoita ja pioniunikoita. Nyt sieltä putkahtelee monenlaista väriä ja muotoa. Yksi kukka ei kauaa kestä, joten näitä ei voi esimerkiksi maljakkoon kerätä. Ovat kuitenkin niin ihania ja joka aamu löytää uusia yllätyksiä. Ensi kesänä kylvän värejä harkitummin joidenkin perennojen joukkoon.

Kurkkuyrtti on myös mukava kesäkukka. Olen poiminut sen kukkia ja pakastanut jääkuutioiden joukkoon. Hauskoja esimerkiksi jonkun juoman koristeena. Kurkkuyrtti saattaa kylväytyä myös itsestään ja tänäkin vuonna löysin yhden taimen ihan toisaalta. Siinä mielessä mielenkiintoista, kun viime vuonna en kylvänyt ainuttakaan kurkkuyrttiä.

Clematis Nelly Moser

Yhä enemmän olen alkanut suosia perennoja kesäkukkaistutuksina ja -istutuksissa. Yhteen isoon ruukkuun laitoin tänä keväänä edullisen kärhön, Nelly Moserin. Se kukki jo juhannuksen tienoilla yhden kukan voimin ja nyt siinä on avautumassa useampi yhtä aikaa. Kärhö on vankistunut ja kasvanut mittaa. 

Kesän aikana on aikaa miettiä sopivaa sijoituspaikkaa ja syksyllä on hyvät istutusmahdollisuudet ruukuissa vahvistuneille perennoille. Nelly Moserin juurella kasvaa kaunokaista, joka niinikään pääsee puutarhaan syksyn tullen.

Rosa Sommerwind (kuva alaoikealla kuvattu illalla)

Muutama kesä sitten ostin kesäkukkaruukkuun pari maanpeiteruusu Sommerwindiä. Ne kukkivat innokkaasti koko kesän ruukussa ja syksyn tullen istutin ruusut maahan. Siellä ne ovat viihtyneet hyvin ja kukkivat parhaillaan todella runsaasti.

Samettikukka Vanilla F1

Tänä kesänä panostus kesäkukkiin on ollut vähän vaisunlaista. Kellarissa talvehtineiden, siemenestä kasvatetut pelaguiden piti muodostaa runko suunnitelmille, mutta mihin lie ajatus kadonnut. Samettikukka Vanillaa sentään muistan joka kevät kylvää ikkunalautaruukkuihin ja nyt se kukkii innokkaana leikkimökin kupeessa. Alunperin tarkoitus oli laittaa sitä kasvimaalle, mutta enemmän iloitsen siitä yläpihalla.

Kruunuvuokko

Ehkä kesäkukiksi voidaan lukea myös kruunuvuokot, jotka eivät juurikaan meillä talvehdi. Niiden pieniä mukuloita tulee joka kesäksi hankittua. Tänä vuonna laitoin mukulat suoraan maahan, mutta ehkä ruukkuistutus olisi parempi, koska siten mukulat on helpompi kerätä talveksi taas kellariin. Mix-pussukasta löytyi tänä vuonna näköjään ainoastaan punaisia kukkia.

Daalia

Samoin daaliat kuuluvat minusta sarjaan kesäkukat, sillä eivät nekään ulkona meillä talvehdi. Meidän kellarimme ei ole paras mahdollinen juurakoiden talvettamiseen, sillä liian lämpimässä useimmat pehmenivät ja kasvuun lähti vain muutama, joista tämä yksi ruukkuun istutettu alkaa jo kukkimaan. Daalioita on toki hyvin monenlaisia, mutta toistaiseksi en ole niihin kovin hyvin syttynyt. 

Tarhasarjalilja Peach Dwarf

Lopetettakoon tämä sekalaisen kesäkukkaseurakunnan postaus vielä yhteen kasviin, joka vietti viime kesän ruukussa. Kyse on matalakasvuisesta tarjasarjalilja Peach Dwarfista, jonka siirsin syksyllä maahan. Sieltä ne ilmestyivät jaloangervojen ja kevätkaihonkukkien kainalosta.

Väri saattaa olla monen inhokki, mutta minusta näyttävät aika kauniilta vihreiden lehtien keskeltä pilkottaessaan. Ja katsokaa noita nuppuja. Herkullisia. Melkein tekisi mieli maistaa, mutta taidan jättää avautumaan.