perjantai 22. heinäkuuta 2016

Vietävän rusakko, minkä teit!



Esittelin eilen kylässä käyneelle ystävälle liljojani. Tai piti esittelemäni. Vaan niin olivat kadonneet nuput ja osa jo avautuneista kukistakin. Yön aikana, sillä edellispäivänä kuljin kuvaamassa kukkiani ja silloin kaikki oli vielä tallessa.




Valkoisesta myskimalvastakin oli kadonnut latvat nuppuryppäineen. Kaikki nämä tuhot Kiemurapenkissä. Pihamme läpi kulkee säännöllisesti isokokoinen rusakko. Ainakin yksi, mutta kuka tietää, vaikka öiseen aikaan se toisi koko perheensä puutarhaani ruokailemaan.


Ristihuuli pirulainen oli pomppinut myös Päivänliljapenkkiin napostelemaan Rouge Cardinal -kärhön alaosassa olevat lukuisat nuput ja osan juuri avautuneista kukista. Kärhöön oli sentään jäänyt osa nupuista syömättä, joten suojasin penkin päädyn verkolla. Kaipa tuolla metsänrajassa käy nyt vilkas supatus siitä, kuinka mukavan meheviä nuppuja pihallani olisi tarjolla. 

Kuva netistä, ei tietoja kuvaajasta

Ystäväni päivitteli, miten pikkuinen pupujussukka on saattanut ylettyä syömään korkeiden liljojen nuppuja. Mahtaako kaupunkilaisihmiset tajutakaan, miten iso eläin täysikokoinen rusakko itse asiassa onkaan? Ja miten korkealle se ylettyy nousematta edes pitkien takajalkojensa varaan. Mikä sekin onnistuu rusakolta helposti. 

Rusakko painaa 2,5–7 kg ja sen ruumis on 55–68 cm. Meidän Juuso on melko isokokoinen kissa, mutta kyllä se koossa jää rusakolle kirkkaasti kakkoseksi.


Täytyy vissiin ryhtyä kouluttamaan Juusosta kunnon jäniskissaa. Tosin sen suhteen ei paljon taida koulutuskaan auttaa. Juuso kun mieluummin nukkuu kunnon yöunet mamman kainalossa sen sijaan, että kulkisi pihamaalla rusakoita vahtimassa.

Tiikerililja Sweet Surrender

Alapihalla Sweet Surrenderin nuput ovat vihdoin avautuneet. Pitäisiköhän käydä suojaamassa nekin, ettei rusakko käy napostelemassa niitä viikonloppuvisiitillään. Vietävän elukka sentään!

Nauttikaa kukkasistanne. Mukavaa viikonloppua kaikille!

63 kommenttia:

  1. Voi rusakko. Inhottavaa on aina, kun kasvit ovat kadonneet parempiin suihin. Suurimmat rusakot näyttävät minusta aina pieniltä kenguruilta. Ehkä joidenkin kasvien suojaaminen saattaisi olla hyvä idea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas jännä kuulla, että sinustakin rusakot muistuttavat kengurua. Itse nimittäin ajattelen ihan samoin. Tuon tutuksi käyneen rusakon loikkiessa pihan poikki, tulee laulettua sitä vanhaa rallatusta: "Katso kenguru loikkaa....". Saisi kyllä loikkia jonnekin pitkän matkan taakse rouskuttamaan luonnon antimia, ei minun kukkiani.

      Poista
  2. No mutta....mitä se jänö sun kukkiais käy syömässä. Luulisi, että luonnosta löytyy parempia ruohoja. Harmillista :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin luulisi, mutta pihan poikki kulkee sen vakioreitti, joten ehkä se ei viitsi poiketa tutulta polulta.

      Poista
  3. Harmillista, että rusakko naposteli nuput liljoistasi. Onneksi tuo Sweet surrender -lilja kukkii upeasti. Kannattaa varmaan suojata sekin varmuuden vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eka kerta, kun rusakko on liljoja syönyt. Krookukset menevät harva se kevät sen napaan, mutta että pitikin tulla nyt. Murr..

      Poista
  4. No jopas on ilkeä rusakko!!! Yleensähän ne syövät omenapuita yms, en ole koskaan kuullut että liljan kukkia ja nuppuja. Olipa pirulainen, sietäisi joutua pataan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Netistä luin rusakoista ja tykkäävät kuulemma kovasti myös puutarhan antimista. Jopa perunoita käyvät kuopimassa pelloista. Aika pirulaisia totisesti.

      Poista
  5. Voi ei! Mikä ihme niitä kiehtoo kuvissa ja nupuissa,luulis olevan karvasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa ne pulleat lilja- ja kärhönuput maistuvat rusaskolle kuin parsa tai horta ihmisen suussa. Pentele vie, sanon.

      Poista
  6. "Pihamme" rusakko on tehnyt enemmäm talvituhoja kuin kesätöitä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rusakko kuulemma viihtyy hyvin myös puutarhoissa ja pihoissa. Metsäjänis on arempi. Monesti olen tuon rusakon nähnyt, mutta aiemmin se on tyytynyt napostelemaan vain keväisin krookuksia. Nyt se on tehnyt uuden aluevaltauksen. Harmillista.

      Poista
  7. Voi itku, harmittaa puolestasi. Nuo on tosiaan isoja, minä näen koko päivä noita pupujusseja täälläkin ja miltei pelottaa...Kaikesta huolimatta oikein ihanaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmittaa totisesti. Toisaalta noille luontokappaleille ei oikein mitään mahda, joten eiköhän tämäkin harmitus tästä laimene. Onneksi ei sentään napsinut kaikkia kärhönuppuja, eikä noita tiikerililjoja. Kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että jäi tämän kesän ainoaksi naposteluksi.

      Poista
  8. Voihan rusakko! Sä voisit lähettää rusakon/rusakot tänne...meijän pihassa sais syödä ihan vapaasti =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa syödä meilläkin, kunhan ei koske kukkiin ja hyötykasveihin. Luulisi, että juuri nyt luonnostakin löytyy syötävää.

      Poista
  9. No voi harmi. Eivät kuulu rusakot meidänkään puutarhamme suosikkieläimiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syötävää riittää täällä ympäristössä, joten ei tarvitsisi tulla puutarhaan napsimaan.

      Poista
  10. Kyllä noista pupeleista on meille ainakin harmia tullut. Yhtenä talvena oli järsinyt koko melko suuren omenapuun. Sitä ei enää peitelty, kun tuumattiin sen jo mukamas vanhaksi. :( :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin järsivät hedelmäpuita, mutta parin laajan vahingon jälkeen olen suojannut vanhatkin omppupuut joka syksy.

      Poista
  11. No voipa harmi sentään :(. Tuollaiset lilja-ahmatit saisivat loikkia ihan muille maille. Murrrr

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä, että juuri nyt tuli ruokailulle, kun on kuitenkin vuosikausia tästä pihan läpi kulkenut. Vain krookuksia se on keväisin syönyt, ei muita.

      Poista
  12. Olipa todella harmittava yövieras ja tihutyön tekijä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä yksilö tuntuu varsin kesyltä ja se liikkuu useimmiten aamukuuden aikaan.

      Poista
  13. Voi vihvilä! Rusakon takajalat on muuten sen näköiset, että noilla yltää..
    Meillä ei rusakoita ole, mutta jänikset syövät mm. punapietaryrtin, myskimalvan ja viimeksi meksikonhanhikin nuppuja. Voihan se olla, että liljatuholaiseni on myös jänis eikä peura, tosin peurojen ruokalistalla liljat ovat myös, sen tiedän pohjoisamerikkalaisilta sivustoilta. Perhanan pihulaiset, kaikki tyynni.
    Juuso on kyllä paljon parempi mamman kainalossa. Eihän mamma saisi unta laisinkaan, jos pitäisi miettiä, missä Juuso on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutama vuosi sitten alapihalla lepäili peura ja se jätti kulkiessaan aika selvät sorkanjäljet. Kuvasinkin niitä jälkiä ja paikkaa, jossa peura oli makaillut ja josta se lähti liikkeelle. Olen kyllä melko varma, että kyseessä on se yksi ja sama rusakko, jonka näen harva se aamu lehteä postilaatikolta hakiessani. Sillä on tietty reitti, jota se kulkee säännönmukaisesti ja sen reitin varrelle osuvat nyt syödyt liljat kuin myös kärhö Rouge Cardinal. Taisi olla juuri niitä toukokuun hellepäiviä, kun istuttiin aamupalalla pihalla ja rusakko seisahtui olopihalle ympärilleen katselemaan. Juuso makasi kukkapenkissä, eikä tehnyt elettäkään rusakon pois ajamiseksi. Aikansa rusakko töllisteli ja jatkoi sitten matkaa portaita pitkin alapihalle ja sieltä eteenpäin.
      Ei taitaisi tulla uni silmään, jos Juuso kulkisi yöreissuillaan. Varsinkin täällä, jossa yksi naapuri on uhannut listiä kaikki vapaana liikkuvat kissat.

      Poista
  14. Voih! =( Otan osaa! Meidän pihassa myöskin on ihan taistelua että saa kasvamaan yleensä mitään, kun ilkeä fasaanikukko kiskoo kukkasipulit maasta ja hakkaa ne rikki, tuollaiset suuret rusakot popsivat kaikkea mahdolista ja tappavaa tahtia, kotiloetanat tuhoavat minkä ehtivät ja harakat syövät sadon... Huoh. Meillä tuntuu välillä siltä että koko pihan ympärillä ja päällä pitäisi olla verkko...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fasaanit onneksi täältä puuttuu. Yhden ainoan kerran muutama vuosi sitten fasaanikukko tepateli talvisella pihamaalla. Mistä lienee tänne eksynyt. Peuroja meidän nurkilla on paljon, mutta tällä alueella talot ovat niin tiheässä ja peuroille riittää metsää, joten harvemmin ne pihaan eksyvät. Rusakoita ja jäniksiä riittää.

      Poista
  15. Voihan turkanen, minkä ikävän tempun kutsumaton vieras teki. Tuli mieleen, että voisikohan syyllinen olla sama peura, joka kävi herkuttelemassa lähes kaikki kuunliljojen nuput ja kukat meidän pihalta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskin oli peura, sillä se olisi varmaan jättänyt selkeämmät sorkanjäljet alapihalle. Kuten teki muutama vuosi sitten pihassamme vieraillessaan. Sen sijaan rusakot ovat tavallinen näky. Yhteen rusakkoon törmään likimain joka aamu lehteä postilaatikolta hakiessani. Se on käynyt niin kesyksi, ettei juurikaan säiky ja saattaa jäädä ihan lähelle töllistelemään. Sen reitti kulkee naapurista meidän yläpihalle ja rappuja pitkin alas juuri liljojen ja kärhön vieritse. Aiemmin rusakko on syönyt krookuksen nuput, mutta kesätuhoilta on tähän saakka vältytty. Vietävän elukka.

      Poista
  16. Niin tuttu tunne ja harmittaa puolestasi!! Nostan kohta itsekin kädet pystyyn rusakoiden edessä. Ennen jotenkuten pysyttelivät alapihalla kun koiran tuoksut ilmeisesti pitivät ne kurissa, nyt meno on ihan villiä. Kuunliljat, liljan nuput, kaikki mahdolliset. Kohta tulevat varmaan jääkaapillekin... ja peuroja riittää myös. Taidan siirtyä parvekekasvatukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peuroja tämän alueen metsissä liikkuu todella paljon. Meidän nurkilla ne harvemmin eksyvät pihaan, mutta tien varsilla niitä näkee, lähtee sitten mihin suuntaan tahansa. Jäniksiä ja rusakoita on runsaasti. Talvella niiden muodostamat polut on hyvin tallattu ja reitin saattaa polusta päätellä. Tämä rusakkovintiö on tuttu näky sekä meidän, että naapurin pihassa.

      Poista
  17. No voi sun pentules, minulta hyvin pullea kesy pupu söi mangoldin ja punajuuren lehtiä. Minä en silloin ollut täällä, mutta naapuri kertoi pupun keskellä päivää istuskelleen hyvin tyytyväisenä kasvilavan vieressä ja ei lähtenyt pakosalle hätistelystä huolimatta. ( huuteli pupulle noin 50 metrin päästä )
    Eli otan syvästi osaa tihutöille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkasen kyllä harmittaa, kun syödyt nuput merkitsevät menetettyä kukintaa tältä kesää. Rusakko-pirulainen joutuu kohta pataan. Tosin minusta ei ole metsästäjäksi.

      Poista
  18. Vastaukset
    1. Nimenomaan. Ravistelen korvista, kunhan näen - ja jos kiinni saan.

      Poista
  19. Voi kurja! Nyt olisi saanut olla meidän Riku kylässä ja yövahdissa. Se on kova ajamaan rusakot pois. Lintujen ja oravien se antaa olla, mutta puput saavat kyytiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riku-Rusakkokoira olisikin ollut tarpeen. Rusakoilla on runsaasti tilaa naapurin takaisessa isossa metsässä. Tarvitseeko niiden väen väkisin tulla kukkia syömään.

      Poista
  20. Tosi Sweet tuo Sweet S. Mahtoivat olla todellisia herkkupaloja, kun söi onneton kaikki sun ihanuudet. Voi höh minkä tosiaan teki. Harmihan se on ja potuttaa varmasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sweet Surrenderiä ei sentään rusakko ole vielä syönyt, mutta tänään löysin jäänteet kukkamarkkkinoilta ostetusta tillipionista. Taitaa olla saman ristihuulen tekosia.

      Poista
  21. No voi minkä teki! Meilläkin mökkipihalla pomppii yksi ristihuuli. Onneksi on tyytynyt vain ruohoon. Parempi, että katti nukkuu mamman kainalossa kuin että olisi pihalla. Jäävät linnut rauhaan, tosin myös hiiret ja myyrät! Oletkin vastuullinen kissan omistaja, kun näkyy olevan kiinni pihalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvoin meidän pihassa rusakkotuhoja esiintyy, vaikka ne säännöllisesti tästä kulkevat. Onneksi niin.
      Näin tiheään rakennetulla alueella kissa on paras pitää kiinni. Ei tarvitse riidellä naapurien kanssa ja kissan elämä on turvattua.

      Poista
    2. Olisivatpa kaikki yhtä valveutuneita kissan omistajia kuin sinä! Tykkään kyllä kissoista.

      Poista
  22. Harmillisia nuo rusakot, tekevät paljon tuhoja. Meilläkin niitä on paljon ja talvella versinkin piti suojata pienemmät puut tosi hyvin. Kesäaikana ei tulleet pihalle, mutta näkyi loikkivan vähän väliä. Onneksi on jäänyt joitakin syömättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruskon reitti kulkee pihamaan läpi. Mikä lue aiheuttanut, että nyt jäi kukkapenkin ääreen ruokailemaan.

      Poista
  23. Luulis että kesällä olis syämistä muallaki, ku puutarhas. Onneksi ei ihan kaikkia syäny.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin luulin, mutta mikälie saanut nukkua napostelemaan. Onneksi ei tosiaan kaikkia syönyt.

      Poista
  24. Voi aargh, rusakko on todellakin löytänyt nyt hyvät ruokailuapajat. On vaikea ymmärtää, milloin ne saavat päähänsä iskeä kukkapenkkeihin - saattaa mennä pitkään niin, että mihinkään ei kosketa, ja sitten yhtäkkiä on popsittu nuppuja sieltä sun täältä.
    Itse odotan jännityksellä, iskevätkö kauriit taas syksyllä puutarhaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moneen vuoteen rusakot eivät ole meillä mitään syöneet. Jonkun kerran krookukset on napsittu ja yhden kirsikkapuun kalusivat kuoliaaksi. Oma vika, kun ei ajoissa suojattu.
      Kauriit ja peurat ovat täällä pihoissa harvinaisuuksia. Ympäristön metsissä niitä on paljon, mutta harvemmin eksyvät tiheään rakennetuille pihoille.

      Poista
  25. Voi pupu, minkäs teit!!! Nuo ryökäleet ovat kyllä ahmatteja ja tyhjentävät pihan nopeasti. Meilläkin rusakko käy pihassa lepäilemässä ja syö omenapuusta omenoita, lehtiä ja oksia. Niin söpö mutta ärsyttävä pikku tuholainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rusakoita ja jäniksiä on runsaasti. Talvella niiden polkuja menee pitkin pihaa kuin valtaväyliä. Onneksi on säästytty suuremmilta tuhoilta, mutta toki harmittavat nuo pienetkin napostelut.

      Poista
  26. Voi kurjuus! Mikähän nekin ajaa popsimaan juuri kukkia, nuppuja ja puutarhakasveja? Luulisi niille riittävän ravintoa luonnosta muualtakin. Toivottavasti pysyy vastedes poissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisi rusakko kaivata vaihtelua jokapäiväiseen ruokavalioonsa. Sen reitti kulkee juurikin Kiemurapenkin ja Päivänliljapenkin välistä, joten Houkutus lienee ollut vastustamaton. Toivottavasti lopettaa tihutyönsä.

      Poista
  27. Ehkä on hyvä että Juuso-söpöläinen pysyy kaukana rusakoista, tuollaiset roikaleet voi potkaista aika pahastikin. Inhottavia elukoita kun mikään ei säästy ahnailta suilta :(.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Juuso pysyköön yöt mamman kainalossa. Jos rusakko rupeaa enemmänkin kukkia syömään, täytyy lainata naapurin koiraa.

      Poista
  28. Voi miten ihana kuva Juusosta! <3 Rusakot ja kanit ovat kyllä aikamoisia tuholaisia, kun puutarhaan pääsevät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi täällä ei sentään niitä citykaneja vielä ole. Yhdestä rusakosta on jo riittävästi riesaa.
      Juuso siinä kuvassa vahtii piian pihakäyttäytymistä.

      Poista
  29. Minkä ihmeen takia täytyy tulla syömään kukkanuppuja, kun sopivampaa ruokaa olisi luonto pullollaan... Ehkä värikkäät nuput ovat niin houkuttelevia. Tyttäreni koira napsi penkistäni kukkanuppuja, ehkä vain siksi, että ne värikkäinä herättivät sen huomion.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, jospa tämä rusakko onkin esteetikko ja valitsee ruokansa myös sen ulkonäön mukaan.

      Poista
  30. Harmi juttu!
    Suloinen Juuso kissa!😍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmittihan se, mutta minkäs luontokappaleelle voit. Juuso sentään jättää mamman kukat rauhaan.

      Poista
  31. Voi miten kurjaa. Meillä liikkuu noita 7 ja tuhot kivoja. Nauravat vaan kun yrittää hätistää.

    VastaaPoista
  32. Voi kurjuus. Rusakko on melkoinen jötkäle, kaupunkilaisvieraani huudahti metsässä: Kenguru!
    Meillä onneksi jäniskissa pitää pikäkorvat pois pihasta. Vain talvisin ne uskaltautuvat tänne etsimään purtavaa.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!