 |
| Valamonruusun kiulukat |
De Quervain kävi meillä pitkällä vierailulla. Oli varsinainen hapannaama, eikä tykännyt yhtään mistään. Entä kuka tämä De Quervain oikein on? Ranskalainen kesäturisti vai menneisyydestä yllättäen putkahtanut sukulainen? Ei suinkaan. Hän oli sveitsiläinen lääkäri, jonka kuvasi v. 1895 nimeään kantavan yleisen jännetuppitulehduksen.
De Quervainin tauti on siis peukalon pitkän loitontajan ja lyhyen ojentajan ahtauttava jännetuppitulehdus. Sen sain pääsiäisenä ikkunoiden pesusta, enkä sitten meinannut vieraasta päästä millään eroon. Kuvitelkaa itse, millaista on elää oikeakätisenä ilman toimivaa oikeaa kättä. Peukaloa ei voinut käyttää mihinkään. Sitä särki öisin ja päivisin ja kaiken aikaa piti olla tarkkana, ettei kipeä peukalo osu mihinkään. Kylmägeeliä kului rutkasti ja kylmähaude seikkaili alituiseen pakastimen ja peukalon väliä. Peukalo vietti valtaosan kesästä tuettuna liikkumattomaksi. Muutaman kerran unohdin muuttuneeni vasenkätiseksi ja erehdyin yrittämään hampaiden pesua entiseen tapaan oikealla kädellä. Sattui niin vietävästi, että kyyneleet roiskuivat silmistä kylppärin peiliin.
Sain vaivaan kortisonipiikin huhtikuun lopussa ja toisen juhannusviikolla. Hetken kipu vähän helpotti, mutta äitiyi pian entistä kiukkuisemmaksi. Minäkin taisin olla jo aika lailla kiukkuinen, kun kipu oli kaiken aikaa läsnä ja rajoitti normaalia elämää melkoisesti. Meidän terveyskeskus menee aina keskikesällä kiinni ja sen vuoksi yritin sinnitellä kipeän käden kanssa viikkoja eteenpäin. Lopulta terveyskeskuksen auettua elokuun toisella viikolla menin samalle lääkärille ja penäsin jotain vaikuttavampaa tekoa kivun helpottamiseksi. Vaikkapa lähetettä ortopedille. Lääkäri ei ollut innostunut ajatuksesta, josta tuli sellainen tunne, että taas säästetään. Kuulin nimittäin toisaalta, ettei kortisonipiikkejä vaivaani kannata kahta enempää laittaa ja että ahtautunut kohta olisi hyvin helposti hoidettavissa pienellä leikkauksella. Sovimme kolmannesta kortisonipiikistä ja soittoajasta parin viikon päähän. Mikäli kipu ei siihen mennessä olisi helpottanut, lääkäri laittaisi lähetteen ortopedille.
Ilmeisesti De Quervain oli kyllästynyt minuun ja kotimme palvelutasoon, sillä muutamassa päivässä kipu helpotti. Saattaahan olla niinkin, että tällä kolmannella kerralla kortisoni osui tismalleen oikeaan paikkaan. Kerran eräs lääkäri sanoi, etteivät kaikki lääkärit edes näitä piikkejä anna, koska on hyvin tarkkaa saada kortisoni osumaan oikeaan kohtaan.
Runsaan kuukauden ajan olen ollut vähän varpaillani oikean käden kanssa. Kipu ja peukalon varominen on jämähtänyt takaraivoon niin tanakasti, että piti ikäänkuin uudelleen opetella oikean käden käyttö. Vihdoin olen uskaltanut kaivaa käsityötkin esiin ja muutama sukka on valmistunut. Uusia lankoja en sentään uskalla kaupassa hiplata, vaan pyrin käyttämään omia varastojani.
Sietämätön kipu on poissa ja peukalo tekee yhteistyötä kanssani ongelmitta. Hiukan arveluttaa ryhtyä tietyörempan pölyttämien ikkunoiden pesuun, mutta ehkä etenen muutama ikkuna kerrallaan, enkä edes haaveile kaikkien kirkastamisesta yhden päivän urakalla. On se vaan juhlaa olla taas kaksikätinen.
PS.
Kuvien sukat olen kutonut syyskuun aikana 7-veikan yksivärisistä ja kirjavista langoista.
Ihania sukkia! Oletpa ahkerasti neulonut sukkia, toivottavasti peukalo pysyy terveenä:)
VastaaPoistaTotisesti toivon itsekin, että peukalo ei enää kipeydy.
PoistaKutominen on mukavaa ja nyt pimeiden iltojen vuoksi siihenkin on taas aikaa.
Hyvä, että kipu o loppunu ja oot voinu ruveta tikkuamahan. Yhtäkää klasia en oo viälä pessy. Vois sitäki jo alootella, mutta mulla tapaa jäärä seki iha viimme tinkahan. Hianoja sukkia ja tiätty, nua violetit on kaikkista hianoommat, mummiälestä :)
VastaaPoistaTotisesti hyvä, että käsi parantui. Oli ihan uskomattoman kipeä ja oikeakätisenä sen lepuuttaminen vaati erityistä paneutumista.
PoistaHarvemmin meillä ikkunoita tarvitsee kevättä ja syksyä useammin pestä. Nyt tieremppa on tuottanut niin paljon pölyä, että ikkunat ovat aivan harmaat ja aurinkoisina päivinä ei kehtaa niiden suuntaan edes vilkaista. Jonain päivänä ryhdyn toimeen.
Kauniita sukkia. Noissa valkopohjaisissa raidallisessa on kiva varsi, samoin kuin viimeisen kuvan punaisissa. Toivottavasti jännetupintulehdus pysyy poissa. Aivoille kyllä tekee hyvää, jos joutuu välillä tekemään asioita toisella tavalla tai väärällä kädellä, mutta ei se mielelle herkkua ole. Ikkunat on muuten täälläkin pesemättä. Leppoisaa syyskuun loppua!
VastaaPoistaKiitos kehuista! Valkopohjaisten varsi on valepalmikkoa ja punaisten röyhelö muistaakseni Merja Ojanperän Juhannustanssi-sukista.
PoistaJännetupintulehdus vieraili kerran aiemminkin, mutta silloin se parani nopeasti. Toivottavasti ei ihan heti tule uudelleen.
Hiirtä olen opetellut käyttämään myös vasemmalla kädellä ihan vain huvikseni. Ei sekään taito selkäpiistä tule, mutta vähän harjoittelemalla sujuu.
Onneksi ikkunoiden pesulle ei ole mitään aikataulua. Enemmän sekin on korvien välissä - paitsi aurinkoisina päivinä suoraan silmissä.
Kauniita sukkia. Noissa valkopohjaisissa raidallisessa on kiva varsi, samoin kuin viimeisen kuvan punaisissa. Toivottavasti jännetupintulehdus pysyy poissa. Aivoille kyllä tekee hyvää, jos joutuu välillä tekemään asioita toisella tavalla tai väärällä kädellä, mutta ei se mielelle herkkua ole. Ikkunat on muuten täälläkin pesemättä. Leppoisaa syyskuun loppua!
VastaaPoistaKauniita sukkia, etenkin nuo alimmat on oikein söpöt. Toivottavasti peukalo pysyy terveenä. Kurjaa, kun julkisella puolella on niin vaikeaa saada kunnon hoitoa! Kuulostaa kannattavalta, että peset ikkunat pienissä erissä. Turha ottaa riskiä, että peukalo ottaa nokkiinsa. Olipa muuten hauska, mielenkiinnon herättävä otsikko tällä postauksella, oikea klikkiotsikko. :D
VastaaPoistaJännetupintulehdus on rasitusvamma, joten aion olla varovainen. Yleensä olen ollut julkisen puolen hoitoon tyytyväinen. Harvemmin on näin käynyt ja se johtuu ehkä alueemme suositun ja palkitun lääkärin siirtymisestä hallinnollisiin tehtäviin. Hänelle on nyt vaikeampi saada aikoja ja siksi tyydyin toiseen henkilöön.
PoistaJoskus sanat menevät paikalleen. Kiitos, että otsikko ilahdutti.
No olipa tosi ikävä vierailija. Onneksi sentään lopulta häipyi piikin oikeaan kohtaan saatuaan.
VastaaPoistaTodella ihania sukkia ja niin kaunista kädenjälkeä.
Ikävä oli ja hyvä, kun viimein lähti.
PoistaKiitos kehuista. Miten mukavalta tuntuukaan taas kutoa. Näköjään yksinkertaisia asioita arvostaa vasta, kun ne on vaarassa menettää.
Mokomakin De Quervain! Toivottavasti ymmärtää olla nyt pysyvästi poissa. Sitä ei kenelläkään soisi. Minulla ei ole ihan sitä itseään ollut, mutta kyllä tuo hiiren käyttö pihasuunnitelmia piirtäessä, saa kaikenlaisia tuntemuksia aikaiseksi.
VastaaPoistaOikein ihanaa syksyä ja villasukkailtoja! Pese ikkuna kerrallaan, ja tuntemuksiasi kuunnellen, ettei tuo kutsumaton vieras tulisi enää uudestaan!
Samaa mieltä, De Quervain pysyköön poissa. Hiiren ahkera käyttö saa käden helposti jumittumaan. Siihen minulla on erikoismuotoiltu rannetuki. Oiva vekotin.
PoistaAion jakaa ikkunahomman pidemmälle aikavälille tai ylipuhua Ukkokullan. Jälkimmäinen suunnitelma vaatii varmasti vielä hiomista.
Kauniita sukkia olet kutonut mukava kuulla että käsi on parantunut. Mukavia syyspäiviä:)
VastaaPoistaKiitos Ritva! Iloitsen kovasti käden paranemisesta ja siitä, että kutominen taas sujuu.
PoistaKomea kokoelma sukkia noin lyhyessä ajassa! Käsityöihmiselle ja puutarhurille nuo käsiin iskevät taudit ovat karmeita. On lamaannuttavaa yrittää toimia ilman tuttuja käsiotteita ja pelätä koko ajan, että vaiva uusiutuu jälleen. Toivottavasti se on nyt sinulla nujerrettu!
VastaaPoistaOlet oikeassa. Kädettömyys oli tosi rasittavaa ja jatkuva kipu hermostutti lisää. Onneksi kesä meni muistakin syistä lepäämisen merkeissä, joten tuskin jää suuria traumoja. Koitan suojella peukaloani nyt ahkerammin, että De Quervain pysyisi poissa.
PoistaVoi jos tuollaisia vieraita voisi kieltää tulemasta, vaan eipä ne lupaa kysele. Sinnikäs olet, kun olet noin ahkerana kutonut ja kauniita sukkia.
VastaaPoistaJännetupintulehdus on pitkälti rasitusvamma, vaan mistäpä sitä tiesi varoa. Onneksi viimein lähti. Käden parannuttua olen iloinnut kutomisesta, vaikka yritänkin intoani hillitä kättä säästääkseni.
PoistaMukava kuulla että käden kipu on hellittänyt, voin vain kuvitella millaista olisi tehdä kaikkea mukavaa käsillä mutta kipu estää. Nyt vain varovaisesti vähän kerrallaan ja sinä osaat maltillisesti tehdä kehoa kuunnellen. Sinulla vieras Quervain, minulla Kienböck.
VastaaPoistaNiin kauniita sukkia kaikki, erityisen ihana on tuo valkopohjainen raitasukka.
Kävin netissä tutkimassa, mikä on Kienböckin tauti. Kuulostaa aika hankalalta. Miten olet selvinnyt sen kanssa? Tekemistä rajoittavat vaivat ovat hankalia, sillä kivun lisäksi ne vammauttavat ihmistä laajemminkin. Jännetupintulehdus kuulostaa tavalliselta vaivalta, mutta sen vuoksi voi joutua vaihtamaan ammattia. Sama pätee varmasti tuohon Kienböckin tautiin. Onneksi De Quervain lähti ja toivottavasti pysyykin poissa. Toivottavasti niin käy myös sinun vieraallesi.
PoistaKiitos mielenkiinnostaBetween. Tauti ansaittu oltuani aikoinaan 7v lihanleikkaajana, leikattu lyhentämällä kyynärluuta vapauttaen tilaa kämmenessä olevalle puolikuu-luulle, mikä oli melkein kuoliossa. Leikkaus helpotti kipuja ja olen pärjännyt. Oikeassa kädessä sama tauti, mutta ei onneksi ole vielä niin paha. Ranteen jäykistys olisi seuraava askel jos alkaa vaivaamaan. Kovaa rasitusta vaan olisi vältettävä jatkossa.
PoistaKylläpä sinua nyt koetellaan! Hyviä sukkia olet kuitenkin saanut aikaiseksi.
VastaaPoistaTurhan paljon on ollut vastoinkäymisiä lyhyen ajan sisällä, mutta onneksi kaikesta on selvitty.
PoistaAloin taas kutomaan, kun käsi parani. Vielä pitää olla varovainen käden kanssa, mutta eiköhän se vähitellen kestä enemmän rasitusta.
Ikävä on tuommonen vieras. En ollu ennen kuullukkaan moisesta. Kauniita sukkia ja tuommonen miärä, ihan huokailen tiällä. Eihän vieras pahhoo tuosta neulomisesta tykkee! Oikiikätiselle oikiin käin sairastaminen on hankala juttu. Toivottavasti piäset erroon siitä vieraasta.
VastaaPoistaIhan tavallinen vaiva, vaikka nimi kuulostaa hienolta aatelisherralta. Vieras on jo lähtenyt ja siksi voin taas harrastaa sukkien kutomista.
PoistaOlipas pitkäkestoinen vaiva! Onneksi nyt sentään alkaa helpottamaan :)
VastaaPoistaYllättävän kauan kesti, mutta saamani tiedon mukaan moni kärsii vielä pidempään. Hyvä, että kolmas piikki auttoi ja sain oikeakätisen elämäni takaisin.
PoistaLihashuollon ammattilaisena kehottaisin lisäksi kääntymään osaavan hierojan puoleen pyytäen erityisesti kyynärvarren kunnollista möyhentämistä. Siellä ne rannetta ja sormia liikuttavat lihakset ovat. Ei se ainakaa pahaa tee!
VastaaPoistaUpeita sukkia olet kutonut - noissa on niin lämmin ajatus mukana, jos lahjaksikin antaa!
Kiitos hyvästä vinkistä. En olekaan kevään jälkeen käynyt hierojalla. Niska-hartiaseutu menee helposti jumiin ja siihen olen hierojaa käyttänyt. Kylällä on useampikin ammattitaitoinen hieroja, mutta kysyn kyynärvarren hierontaa ensin tutulta hierojalta.
PoistaJoululahjojahan (ja muita merkkipäivälahjoja) minä nyt kudon, kun en saa näppejäni pysymään langoista erossa. Ja miksi pitäisikään.
Ihanan paljon kauniita sukkia! Täällä taas ei kudota ollenkaan, eikä tehdä muitakaan hommia, tenniskyynärpään vaiva on kestänyt huhtikuusta, eikä siedä rasitusta, mutta ei meinaa parantuakaan. Tosi raivostuttavia nämä nivelten ja lihasten vammat:( Kortisonipiikit sain aikoinaan jalkapohjan faskiitteihin, mutta nyt en vielä ole mennyt piikille... ehkä pitäisi. Onneksi sinä pääsit ikävästä vaivastasi, käsiä tarvitaan niin moneen...
VastaaPoistaOlet oikeassa, todella rasittavia vaivoja. Jatkuva kipu haittaa niin arkea kuin juhlaakin. Mene ihmeessä lääkäriin. Omalla kohdalla totesin siirtäneeni liian kauan lääkäriin menoa ja ehkä sillä oli vaikutusta vaivan pitkittymiseen.
PoistaOnneksi kolmas piikki auttoi ja käteni alkoi paranemaan. Yhä on pieni pelko, ettei kipu vain palaisi. Siksi yritän välttää käden ylikuormittumista. Kutominen on mukavaa ajankulua iltasella. Tuntuu ihan hölmöltä istua television ääressä tekemättä mitään. Siksi noita sukkia on taas alkanut valmistumaan.
Oi miten ison määrän kauniita sukkia olet tehnyt.Ikävät nuo tollaiset taudit hyvä että särky hellitti. Hyvää syksyä sinulle :)
VastaaPoistaKutominen on mukavaa touhua ja siksi noita sukkia taas valmistuu. Särky ja kipu oli rankkaa, mutta onneksi se vihdoin loppui. Toivottavasti pysyykin poissa.
PoistaMukavaa syksyä sinullekin!
Minua ei ajanut kutominen tähän blogiin vaan juurikin herra de Guervain. Kerran sen olen jo kokenut ja kortisonipiikin saanut. Mutta nyt näyttää siltä, että tulehdus uusiutuu alle 6kk piikin jälkeen (piikkihän auttoi itseäni tosi nopeasti vaivaan). Ajattelin kysäistä, että uusiutuiko sinulla vaiva koskaan? -JN-
VastaaPoistaTuon parin vuoden takaisen episodin jälkeen olin pitkään varovainen peukaloni kanssa, eikä tulehdus uusinut. Nyt on jälleen kipua samaisessa oikean käden peukalossa, kun olen enenevässä määrin kutonut puutarhatöiden lisäksi. Monissa pihan töissä peukalon ojentajat ja loitontajat joutuvat koetukselle. Täytyy siis vähentää ainakin kutomista ja käyttää kylmähaudetta ja -geeliä säännöllisesti, ettei tilanne pääse pahaksi. Mikäli kipu yltyy, en enää odota yhtä pitkään, kuin edellisellä kerralla.
PoistaToinen lääkäri sanoi minulle, että tällaiset vaivat uusiutuvat helposti. Varsinkin paikassa, joka tulee säännöllisesti rasitetuksi. Oikeakätisenä voi toki vähentää tekemistä, mutta ihan kädettömäksi ei voi heittäytyä. Toivottavasti saat avun tulehdukseen ja toivottavasti uusiminen loppuu.
Se on juuri se tunne, kun peukalo alkaa kipuilla tietyissä asennoissa, tai vain vihlasee vienosti, niin sitten sitä alkaa väkisinkin varomaan ja ajattelemaan. Itsehän en tietääkseni kättä/rannetta rasita muuta kuin toimistotyössä, mutta ärsyttävä vaiva kyllä. Saatan hyväksyä toisen piikin tiedostaen, että se on vain väliaikainen hoito ja leikkaus on edessä jonain päivänä. Tuntuu vain turhauttavalta tällaiset vaivat alle 40-vuotiaana. Itse en ole kylmägeelejä kokeillut ainoastaan ranne-peukalo -tukea pitänyt öisin, mutta ei se tunnu auttavan. Tsemppiä kumminkin sinulle tämän vaivan kanssa ja hyvää syksyä!
PoistaTodellakin ärsyttävä vaiva. Jatkuva kivun kuulosteleminen ja epävarmuudessa oleminen tuo myös elämään ylimääräistä riesaa. Lääkäri lohdutti toteamalla, että nivelvaivat ovat tekevän ihmisen vaivoja. Jollei mitään tee, ei tule kipujakaan. Jos moinen lausahdus ketään lohduttaa. Ranne-peukolo -tuki ainoastaan helpotti pahimpia kipuja, kun nukkuessa ei voinut niin helposti peukaloaan huonoon asentoon laittaa. Muuten tuesta ei kovin paljon iloa ollut.
PoistaSamoin sinulle jaksamista vaivan kanssa ja kaikesta huolimatta mukavaa syksyä!
Minulla juuri 20.11.20 leikattiin tuo oikuttelevan peukalon jännetuppi. Nyt odotellaan leikkauksen jälkeisten kipujen loppumista ja peukalon paranemista.Tuula
VastaaPoistaOnpa hyvä juttu, että leikkasivat. Toivottavasti vaiva otti ja lähti, eikä enää palaa. Pikaista paranemista sinulle!
Poista