Pysykää poissa - peurat!

Syyssahramien hyvästit

Alkukevään sipulikukkatuhojen jälkeen peuroista ei ole ollut ongelmaa. Ehkä metsissä riitti syötävää. Ehkä pitkien valoisien päivien pihoille houkuttelemien ihmisten mellastus sai peurat pysymään kauempana. Parina myöhäisiltana olopihan liiketunnistinvalo on taas syttynyt. Siinä vaiheessa, kun valon huomaa ja ehtii ikkunaan, ei yleensä enää mitään liikettä missään näe. Varsinkaan pilkkopimeässä ja varjoisten paikkojen kattamassa pihassa.

Peuranjälkiä omenapuun alla

Parina päivänä ehdin kiertää tontin päivänvalossa. Silloin oli helppo nähdä märkään multaan painuneet sorkanjäljet. Peura tai peurat ovat tulleet tien yli vastapäisestä metsästä, kulkeneet talon päädyn kautta olopihalle ja sieltä rinteeseen. Ilmeisesti eläin on yrittänyt jatkaa matkaansa alapihalta puistoalueelle ja sieltä jonnekin etäämmäs. Se on systemaattisesti kiertänyt aidan viertä, jolloin jäljet ovat painuneet syvälle multaan niin Syyspenkissä kuin hedelmäpuiden allakin. Jälkiä seuraten tulkitsin peuran nousseen Vasenrinteen kautta talon toiseen päätyyn ja sieltä takaisin tielle.

Aitaesteitä peurojen reitillä

Olen verkottanut kaikki tärkeimmät puut ja pensaat niin jänisten kuin peurojenkin varalta. Joillakin pensailla verkot voisivat olla korkeampia, mutta silmämääräisesti katsoen en löytänyt tuhoja. Monet ikivihreät perennatkin näyttivät koskemattomilta. Eikä niiden pintaosuuden peuran suihin katoaminen pitkään harmittaisi, kunhan kasvien juuret on tallessa.

En halua peurojen mellastavan pihassani sen enempää syksyllä kuin keväälläkään. Pysykööt poissa ihan ympäri vuoden. Tontin alapuoli on aidattu, mutta yläosa ei. Jos aitaisimmekin, pitäisi hommata myös kaksi porttia, koska meillä on kaksi tonttiliittymää. Varsinainen sisäänkäynti kahdella autopaikalla ja varaparkkipaikka vieraille. Tein nyt, kuten keväällä. Viritin talon kumpaankin päätyyn tilapäiset verkkoaidat siten, että peurat eivät pääse olopihan kautta rinteeseen ja alapihalle. Sisäänkäynnin puolella sijaitsevan Pikkupuutarhan olen myös verkottanut. Sisäänkäynnin puolen käytäviä reunustavia tai talon päätyjen istutuksia ei voi aidata.

 
Verkkoviritelmät ovat rumia ja hankaloittavat jonkin verran kulkua pihamaalla. Kellariin kulku käy pihan kautta, mutta sinnekin voi kiertää talon toiselta puolelta. Onneksi näin talviaikaan emme kovin paljon olopihan puolella tai pihalla ylipäätään kuljeksi. Eikä talven pimeydessä verkkoja muutenkaan pahemmin näe, joten saavat nyt torjua mahdollisuuksien mukaan sorkkaeläinten vierailuja. 

Keväällä ostin Trico Garden -peurakarkotetta, jonka käyttö jäi aika vähäiseksi. Siitä olen kuullut rohkaisevia kommentteja. Trico Gardenin käyttöön en nyt näe riittävästi tarvetta, vaan säästän sen kevääksi sipuli- ja muiden kasvien suojelemiseen.

Prunus Accolade - Koristekirsikka 'Kevätsuudelma'

Epämieluisten sorkkasankareiden jäljestyksen päätteeksi kiersin muuten vain katselemassa puutarhan marraskuista tilaa. Poikkeuksellisen lämmintä säätä on riittänyt ja aika runsaasti vettäkin olemme saaneet. Viime päivinä mittari on yöaikaan painunut miinuksen puolelle, josta huolimatta puutarhassa on mukavan vihreää. Kaipa sitä on totuttava näihin ilmastollisesti pohjoissaksalaisiin talviin.

Sorbus Dodong - Tuurenpihlaja

Suurin osa kasveista on siirtynyt kunnon talviunille. Jotkut kasvit taasen valmistautuvat selvästi jo näin loppuvuodesta tulevaan kevääseen. Koristekirsikka Kevätsuudelma on täynnä pullukoita silmuja ja tuurenpihlajatkin tarvitsevat vain runsaasti valoa ja lämpöä startatakseen uuteen kasvukauteen. Niitä katsellessani ajattelin, että suotta tässä ihmiset marmattavat pimeyttä. Otetaan vain mallia kasveista ja pullistetaan objektiivisesti mielemme täyteen kevään odotusta. Sieltä se vääjäämättä taas saapuu, aikanaan.

Euphorbia amygdaloides - Mantelityräkki

Mantelityräkkiä olen ennenkin kehunut. Pienestä taimesta on kasvanut melkoinen pehko, joka ei ole moksiskaan loppuvuoden säävaihteluista. Kasvi alkaa olla liian ahtaassa paikassa, joten keväällä se pitää ainakin jakaa. Tuskin koko kasvia muualle siirrän, koska se on viihtynyt hyvin syyshortensioiden edustalla. Ehkä annan mantelityräkin kuitenkin ennen jakamista kukkia tapansa mukaan limenvihreänä.

Fragaria x roxea 'Pink Panda' - Koristemansikka

Koristemansikkakin uhmaa talven saapumista. Tätä kuvaa katsellessa keksin, että voisin istuttaa muutaman Pink Pandan verson kuivaan ja aurinkoiseen rinteeseen. Siellähän ahomansikkakin viihtyy erinomaisesti. Nykyisin koristemansikka luikertelee päivänliljojen seassa pääsemättä täysin oikeuksiinsa. Näen jo silmissäni, miten somilta pinkit mansikankukat näyttävät maanpeiteruusu Fairyn kupeessa.

Viola odorata - Tuoksuorvokki

Lappalainen etelässä -blogin Nilalta saadut tuoksuorvokit ovat kotiutuneet täydellisesti. Ne ovat alkaneet levittäytyä istutusalueelleen ja ensi kesänä taitavat peittää loputkin multavälit. Ennen näiden sinisten tuoksuorvokkien saamista, ostin kaksi valkokukkaista tuoksuorvokkia puutarhamyymälästä. Niiden lehdet ovat kellastuneet ja kuihtuneet kokonaan, kun nämä siniset porskuttavat vihreinä ja kukkivatkin loppusyksyn koleudessa.

Sciurus vulgaris - Orava

Pikkujoulun kunniaksi viritin ikkunoille kynttelikköjä. Keittiön ikkunalaudalle kynttelikköä asettaessani huomasin oravan napostelevan siemeniä mökin katolla. Alhaalla olevien sälekaihdinten välistä oli hankala saada kunnon kuvaa, joten uskaltauduin hyvin hitaasti nostamaan kaihtimia. Orava havaitsi liikkeen ja jähmettyi paikalleen selkä minuun päin. Seisoin pitkän tovin sivuverhon takana odottamassa sen kääntyvän. Oravan koko turkki tärisi jännityksestä ja varmaan myös pelosta. Lopulta nappasin tämän kuvan ja laskin säleverhon alas. Turha kiusata luontokappaletta.

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

Puutarha-aiheet ovat näin loppvuoden päivinä vähissä. Luontoa tulee tarkkailtua ahkerasti, mutta värikästä ja mielenkiintoista kirjoitettavaa siitä ei tahdo syntyä. Nyt on hyvää aikaa leipoa ja kokata. Perinteinen herkkusinappi on jo valmistettu. Piparitaikinakin odottaa leipomista.

Käsillä on marraskuun viimeinen päivä. Huomenna siirrymme joulukuuhun. Hups vain, miten nämä päivät, viikot ja kuukaudet vaihtuvat.

Mukavaa viikkoa kaikille!