Pysykää poissa - peurat!

Syyssahramien hyvästit

Alkukevään sipulikukkatuhojen jälkeen peuroista ei ole ollut ongelmaa. Ehkä metsissä riitti syötävää. Ehkä pitkien valoisien päivien pihoille houkuttelemien ihmisten mellastus sai peurat pysymään kauempana. Parina myöhäisiltana olopihan liiketunnistinvalo on taas syttynyt. Siinä vaiheessa, kun valon huomaa ja ehtii ikkunaan, ei yleensä enää mitään liikettä missään näe. Varsinkaan pilkkopimeässä ja varjoisten paikkojen kattamassa pihassa.

Peuranjälkiä omenapuun alla

Parina päivänä ehdin kiertää tontin päivänvalossa. Silloin oli helppo nähdä märkään multaan painuneet sorkanjäljet. Peura tai peurat ovat tulleet tien yli vastapäisestä metsästä, kulkeneet talon päädyn kautta olopihalle ja sieltä rinteeseen. Ilmeisesti eläin on yrittänyt jatkaa matkaansa alapihalta puistoalueelle ja sieltä jonnekin etäämmäs. Se on systemaattisesti kiertänyt aidan viertä, jolloin jäljet ovat painuneet syvälle multaan niin Syyspenkissä kuin hedelmäpuiden allakin. Jälkiä seuraten tulkitsin peuran nousseen Vasenrinteen kautta talon toiseen päätyyn ja sieltä takaisin tielle.

Aitaesteitä peurojen reitillä

Olen verkottanut kaikki tärkeimmät puut ja pensaat niin jänisten kuin peurojenkin varalta. Joillakin pensailla verkot voisivat olla korkeampia, mutta silmämääräisesti katsoen en löytänyt tuhoja. Monet ikivihreät perennatkin näyttivät koskemattomilta. Eikä niiden pintaosuuden peuran suihin katoaminen pitkään harmittaisi, kunhan kasvien juuret on tallessa.

En halua peurojen mellastavan pihassani sen enempää syksyllä kuin keväälläkään. Pysykööt poissa ihan ympäri vuoden. Tontin alapuoli on aidattu, mutta yläosa ei. Jos aitaisimmekin, pitäisi hommata myös kaksi porttia, koska meillä on kaksi tonttiliittymää. Varsinainen sisäänkäynti kahdella autopaikalla ja varaparkkipaikka vieraille. Tein nyt, kuten keväällä. Viritin talon kumpaankin päätyyn tilapäiset verkkoaidat siten, että peurat eivät pääse olopihan kautta rinteeseen ja alapihalle. Sisäänkäynnin puolella sijaitsevan Pikkupuutarhan olen myös verkottanut. Sisäänkäynnin puolen käytäviä reunustavia tai talon päätyjen istutuksia ei voi aidata.

 
Verkkoviritelmät ovat rumia ja hankaloittavat jonkin verran kulkua pihamaalla. Kellariin kulku käy pihan kautta, mutta sinnekin voi kiertää talon toiselta puolelta. Onneksi näin talviaikaan emme kovin paljon olopihan puolella tai pihalla ylipäätään kuljeksi. Eikä talven pimeydessä verkkoja muutenkaan pahemmin näe, joten saavat nyt torjua mahdollisuuksien mukaan sorkkaeläinten vierailuja. 

Keväällä ostin Trico Garden -peurakarkotetta, jonka käyttö jäi aika vähäiseksi. Siitä olen kuullut rohkaisevia kommentteja. Trico Gardenin käyttöön en nyt näe riittävästi tarvetta, vaan säästän sen kevääksi sipuli- ja muiden kasvien suojelemiseen.

Prunus Accolade - Koristekirsikka 'Kevätsuudelma'

Epämieluisten sorkkasankareiden jäljestyksen päätteeksi kiersin muuten vain katselemassa puutarhan marraskuista tilaa. Poikkeuksellisen lämmintä säätä on riittänyt ja aika runsaasti vettäkin olemme saaneet. Viime päivinä mittari on yöaikaan painunut miinuksen puolelle, josta huolimatta puutarhassa on mukavan vihreää. Kaipa sitä on totuttava näihin ilmastollisesti pohjoissaksalaisiin talviin.

Sorbus Dodong - Tuurenpihlaja

Suurin osa kasveista on siirtynyt kunnon talviunille. Jotkut kasvit taasen valmistautuvat selvästi jo näin loppuvuodesta tulevaan kevääseen. Koristekirsikka Kevätsuudelma on täynnä pullukoita silmuja ja tuurenpihlajatkin tarvitsevat vain runsaasti valoa ja lämpöä startatakseen uuteen kasvukauteen. Niitä katsellessani ajattelin, että suotta tässä ihmiset marmattavat pimeyttä. Otetaan vain mallia kasveista ja pullistetaan objektiivisesti mielemme täyteen kevään odotusta. Sieltä se vääjäämättä taas saapuu, aikanaan.

Euphorbia amygdaloides - Mantelityräkki

Mantelityräkkiä olen ennenkin kehunut. Pienestä taimesta on kasvanut melkoinen pehko, joka ei ole moksiskaan loppuvuoden säävaihteluista. Kasvi alkaa olla liian ahtaassa paikassa, joten keväällä se pitää ainakin jakaa. Tuskin koko kasvia muualle siirrän, koska se on viihtynyt hyvin syyshortensioiden edustalla. Ehkä annan mantelityräkin kuitenkin ennen jakamista kukkia tapansa mukaan limenvihreänä.

Fragaria x roxea 'Pink Panda' - Koristemansikka

Koristemansikkakin uhmaa talven saapumista. Tätä kuvaa katsellessa keksin, että voisin istuttaa muutaman Pink Pandan verson kuivaan ja aurinkoiseen rinteeseen. Siellähän ahomansikkakin viihtyy erinomaisesti. Nykyisin koristemansikka luikertelee päivänliljojen seassa pääsemättä täysin oikeuksiinsa. Näen jo silmissäni, miten somilta pinkit mansikankukat näyttävät maanpeiteruusu Fairyn kupeessa.

Viola odorata - Tuoksuorvokki

Lappalainen etelässä -blogin Nilalta saadut tuoksuorvokit ovat kotiutuneet täydellisesti. Ne ovat alkaneet levittäytyä istutusalueelleen ja ensi kesänä taitavat peittää loputkin multavälit. Ennen näiden sinisten tuoksuorvokkien saamista, ostin kaksi valkokukkaista tuoksuorvokkia puutarhamyymälästä. Niiden lehdet ovat kellastuneet ja kuihtuneet kokonaan, kun nämä siniset porskuttavat vihreinä ja kukkivatkin loppusyksyn koleudessa.

Sciurus vulgaris - Orava

Pikkujoulun kunniaksi viritin ikkunoille kynttelikköjä. Keittiön ikkunalaudalle kynttelikköä asettaessani huomasin oravan napostelevan siemeniä mökin katolla. Alhaalla olevien sälekaihdinten välistä oli hankala saada kunnon kuvaa, joten uskaltauduin hyvin hitaasti nostamaan kaihtimia. Orava havaitsi liikkeen ja jähmettyi paikalleen selkä minuun päin. Seisoin pitkän tovin sivuverhon takana odottamassa sen kääntyvän. Oravan koko turkki tärisi jännityksestä ja varmaan myös pelosta. Lopulta nappasin tämän kuvan ja laskin säleverhon alas. Turha kiusata luontokappaletta.

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

Puutarha-aiheet ovat näin loppvuoden päivinä vähissä. Luontoa tulee tarkkailtua ahkerasti, mutta värikästä ja mielenkiintoista kirjoitettavaa siitä ei tahdo syntyä. Nyt on hyvää aikaa leipoa ja kokata. Perinteinen herkkusinappi on jo valmistettu. Piparitaikinakin odottaa leipomista.

Käsillä on marraskuun viimeinen päivä. Huomenna siirrymme joulukuuhun. Hups vain, miten nämä päivät, viikot ja kuukaudet vaihtuvat.

Mukavaa viikkoa kaikille!

 

Pionit meni - kärhöt tuli

Clematis ' Rouge Cardinal - Loistokärhö

Harvoin pionien kukinta viikkotolkulla kestää, nyt hädin tuskin kaksi viikkoa. Pari rankkasadetta hoiti kukkien rähjäännyttämisen varsin vikkelästi. Ensimmäiseltä sateelta suojasin pionit auringonvarjolla. Toinen pääsi yllättämään.

Clematis 'Multi Blue' - Loisokärhö

Vaan ei hätää, kun yksi menee, toinen tulee. Osa kärhöistä on jo kukkimisensa kukkinut ja osa vasta aloittelee. Alapihan Päivänliljapenkissä Multi Blue on kukkinut pidempään ja useita nuppuja odottaa vuoroaan. Rouge Cardinal lähti mukaan kisaan ja avaa muhkeita nuppujaan toinen toisensa jälkeen.

Clematis ' Rouge Cardinal - Loistokärhö

Olen täysin myyty Rouge Cardinalin upealle värille. Tykkään lähes kaikista väreistä, mutta tuollainen samettinen viininpunaiseen vivahtava käy suoraan sydämeen. Jotain olen näiden Päivänliljapenkin kärhöjen suhteen tehnyt oikein, sillä ne ovat terveitä ja kukkaisia. Kuuluvat toki pihamme vanhimpiin kärhöihin, joten ehkä ovat ohittaneet teini-iän kasvuongelmat ja elävät nyt seesteisiä aikuisuuden aikoja.

Clematis 'Ville de Lyon' - Loistokärhö

  
Pikkupuutarhan Ville de Lyon oli pari kesää hätää kärsimässä. Luulin sen tekevän kuolemaa. Ei tainnut toissa kesänä kukkia laisinkaan. Tänä keväänäkin kotilot söivät Villen kasvattaman ison verson, jonka seurauksena marinoin löytämäni kotilot etikkaan ja lisäsin vielä kärhön juurelle Ferramolia. Niin vain kärhö pukkasi uusia versoja ja vihdoin myös nuppuja. Juttelen hänelle mukavia, jotta viihtyisi, kasvaisi ja kukkisi tulevinakin vuosina.

Clematis integrifolia 'Aljonushka' - Tarhakellokärhö

  
Aljonushkaa voin suositella kaikille, jotka tykkäävät katsella runsasta määrää rypistettyjä pinkkejä nenäliinoja puutarhassaan. Aljonushka on enemmänkin pensasmainen. Se ei kasva monien muiden kärhöjen tapaan korkeaksi, eikä se kiipeä itsenäisesti mitään pitkin. Eli se tarvitsee jonkinlaisen tuen pysyäkseen pystyssä. Minulla Ajonushka kasvaa Ruusupenkissä kahden 140 senttisen puolikaaren muotoisen köynnöstuen välissä. Tänä vuonna Aljonushkalle on tullut leveyttä ja korkeutta sen verran runsaasti, että tuki on vähän ahtaanoloinen. Olisi pitänyt aiemmin asetella tukea paremmin ja ohjata kärhön kasvua tasaisemmin. Nyt koko puska on liiaksi kallellaan vieressä kasvavaan Sointu-ruusuun nojaten.

Princess Dianana ostettu - ei ole

  
Edelleenkään en ole löytänyt nimeä Kiemurapenkin tuijan edessä kasvavalle pienikukkaiselle kärhölle, jonka olen ostanut Princess Dianana. Ei ole Diana, ei todellakaan. Diana on selvästi pinkki, kun taas tämä omani sinisempi, kuin mitä kuvassa. Tässä kärhössä on aina valtavasti pieniä kukkia ja se kukkii aika pitkään. Köynnöksen versot kohoavat jo korkeuksiin hakien tuijasta tukea. 

Onko ylipäätään jotain hyvää sivustoa, jonka avulla voisi tunnistaa ja katsella erilaisia kärhöjä? Monien puutarhamyymälöiden kuvat ovat aika pieniä ja yksityiskohdiltaan epätarkkoja. Otan mielelläni vinkkejä vastaan.

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

  
Tarha-alppikärhö Purple Dream on jo kukintaansa lopettamassa. Tässäkin on aivan ihana kärhö, joka aloittaa aikaisin ja kukkii runsaasti. Tänä vuonna se on ollut täynnä röyhelömekkoisia primadonnia. Onneksi olen istuttanut tämän kärhön alapihalle johtavan puutarhaportin kupeeseen, joten voin ihailla kukkia vaikka pergolassa istuessani. Ja taatusti joka kerran ohi kulkiessani olen pysähtynyt kukkia katselemaan.

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

Vuosi sitten leikkasin sinisen alppikärhön matalaksi heti kukinnan jälkeen. Se oli alaosastaan risuuntunut ja kukkia ja lehtiä oli lähinnä yläilmoissa. Kuivuuden vuoksi alppikärhön kasvu oli hidasta, mutta hengissä se edelleen on. Tänä vuonna ei kuitenkaan tullut yhtään kukkaa, vaan josko sitten ensi vuonna.

Tykkään valtavasti alppikärhöjen kukinnan jälkeisistä takkutukista. Purple Dream huolehtii, että pörröisiä takkutukkia on kuvattavana, vaikka sininen alppikärhö ei nyt niitä tehnytkään.

Clematis 'Hagley Hybrid' - Jalokärhö

Viime kesänä minulla kasvoi Hagley Hybrid ruukussa. Syksyllä siirsin sen maahan, kuten olen monen muunkin kärhön kohdalla tehnyt. Keväällä ja alkukesästä Hagley Hybridissä ei ollut elonmerkkiäkään. Niinpä kaupassa edullisen kärhön nähdessäni ajattelin ostaa uuden ja istutin tällä kertaa Hagley Hybridin Allaspenkkiin punahatuilta vapautuneeseen tilaan. Köynnös on vielä pieni, mutta yhden kukan se jo teki. Meinasi jäädä huomaamatta, kun vieressä kasvaa samansävyisiä myskimalvoja.

Kuinkas ollakaan, uudelle Hagley Hybridille paikkaa hakiessani löysin viime vuotisen Hagleyn hyvässä kasvussa. Unohdin taas, että kärhöille on annettava aikaa ja kärsivällisyyttä. Vaan ei haittaa yhtään. Kyllä minulle kaksikin Hagleytä kelpaa.
 

Clematis 'Multi Blue' - Loistokärhö

Multi Blue -kärhöä minulla kasvaa ainakin kahdessa paikassa. Luultavasti kolmessa. Puutarhaportin oikealla puolella oleva kärhö jumitti jossain maan povessa pari vuotta ja päätti viime vuonna ilmestyä jälleen esiin. Vahvasti epäilen senkin olevan Multi Blue. Ensin uumoilin sen olevan Jackmannii, vaan eipä taida olla. Niin vain minullakin tiedot katoavat, vaikka mukamas olen tarkka kirjaamaan kaiken ylös.

Kuvan Multi Blue kasvaa Pikkupuutarhan kriikunan tyvessä ja kiipeää puuta myöten ylös. Unelmissani on sinisenään kukkiva kriikuna, mutta toistaiseksi kärhön kukinta on pysynyt varsin maltillisena.

Clematis viticella 'Polish Spirit' - Viinikärhö

Viime kesä oli meidän pihalla kärhöjen juhlaa. Ne kukkivat runsaasti ja pitkään. Tänä vuonna kukinta näyttää olevan paljon maltillisempaa. Polish Spirit vahvistaa Rouge Cardinalin lailla kärsivällisyyden tärkeyttä. Ilmeisesti kärhöjen pitää saada kotiutua kunnolla ja tuntea olonsa turvalliseksi ennen kunnon kukintaan ryhtymistä. Luulin Polish Spiritin jättävän kukinnan tänä kesänä kokonaan väliin vaan eipä se niin tee. Ensimmäinen kukka on avautunut ja pian tulee lisää perässä. Nuppuja löytyy joka päivä uusia.

Clematis vit. purpurea Plena Elegans ' - Viinikärhö

Pariin paikkaan olen istuttanut saman tuen vaikutuspiiriin kaksi erilaista kärhöä. Kuvan Purpurea Plena Elegans asustaa Jackmanniin tai Presidentin kanssa. Tarkka määritys puuttuu vielä. Toivottavasti saan sen, kunhan sinisen kärhön kukinta alkaa. 

Väritykseltään ja olemukseltaan ei siis mikään paras yhdistelmä näillä kumppaneilla. Joskus istuttamisella tulee kiire ja kyllästyneenä sopivan paikan pähkäilyyn tyrkkään kasvit ensimmäiseen sopivaan. Minä en saa väripäänsärkyä toisiinsa soveltumattomista väreistä. En myöskään osaa katsoa eri kukkaa samanaikaisesti toista oikealla ja toista vasemmalla silmällä. Kyllä maailmaan väriä mahtuu, ainakin minun maailmaani.
 

Clematis vit. Madame Julia Correvon - Tarhaviinikärhö

  
Myös Madame Julia Correvon asui viime kesän ruukussa ja pääsi syksyn tullen maahan. Julian väri on ihastuttava syvän punainen, lähes viininpunainen. Madame käyttää nyt juurtumiseen ja kasvuun ilmeisesti sen verran paljon voimia, ettei se kovin runsasta kukintaa tarjoa. Kolme nuppua sentään on jo näkyvissä. Ehkä niitä tulee vielä lisääkin. Olen todella iloinen, että tämä Madame selvisi talvesta.

Clematis 'Paul Farges' (Summersnow) - Lumikärhö

  
Myös lumikärhö on aloittamassa kukintaansa. Pidän tästä kärhöstä kovasti. Tässä vaiheessa voisin esittää itselleni kysymyksen, mistä kärhöstä en pidä. Eipä ole vielä tullut sellaista eteen, mutta vasta olen alkutaipaleella näiden kärhötuttavuuksien kanssa.

Lumikärhöä ei kannata ihan ahtaaseen paikkaan istuttaa. Se kasvaa niin korkeaksi, että alapihalla asustaessaan se kurkottelee kaksimetrisen tukensa yläpuolella ja näen sen työhuoneen ikkunasta. Ehkä se haluaakin kurkistella tekemisiäni ja ilmoittaa näin olemassaolostaan.

Clematis atragene 'Columnella' - Tarha-alppikärhö

  
Pikkupuutarhan Columnella kukki jo touko-kesäkuussa ja on nyt lopettanut. Sen kukka on aika tavalla samanlainen kuin Willyllä, mutta jälkimmäinen taitaa olla vaaleampi ja ilman terälehtien valkoista reunaa. Pohdin tätä sen vuoksi, että kumpaakin kasvaa pihallani, mutta en löydä Willystä kuvaa, vaikka varmasti sen olen ottanut.

Columnellan vieressä kasvaa Pink Fantasy, jonka ainokaisen nupun avautumista odotan. Jännä näiden kärhöjen kanssa, kun yhtenä kesänä yksi on uhkea ja täynnä kukkia. Seuraavana taas sama kärhö saattaa olla kaikin tavoin vaisu. Ehkä niilläkin on jokin yhteinen sopimus siitä, kuka on vuorollaan huomion kohteena.
 

Clematis 'Multi Blue' - Loistokärhö

  
Viime kesänä niin ikään ruukussa asunut ja syksyllä maahan siirretty Warszawska Nike ei ilmeisesti selvinnyt talvesta. Elän toivossa, että se on hidas ja haluaa käyttää aikaa sopivan ilmestymisajankohdan päättämiseen. Warszawska Niken syvän violetti kukka on upea ja jollei viime kesäinen kaveri jaksa nousta, hankin jossain vaiheessa sellaisen kaupasta. Tähän mennessä en ole törmännyt siihen kaupoissa, mutta enpä kovin monessa ole kiertänytkään.

Clematis viticella 'Polish Spirit' - Viinikärhö

Pitkään arastelin kärhöjen hankintaa. Pelkäsin niiden olevan vaikeita ja kuvittelin, ettei kärhöille sopivaa paikkaa meiltä löytyisi. Onneksi pääsin kuvitelmieni yli, sillä minusta kärhöt eivät ole sen vaikeampia, kuin moni muukaan kasvi. Monta kärhöä olen ostanut edullisesti ja hyvin ovat lähteneet kasvuun ja kukintaan. Useimmiten halvimpia kärhöjä olen pitänyt kesän isossa ruukussa ja istuttanut syksyllä maahan. Näin kärhö on kasvattanut kunnon juuret ja lisäksi minulla on ollut aikaa miettiä sopivaa istutuspaikkaa. Moni talvettaa kärhöjä kellarissa ja on siten saanut hyviä tuloksia. 

Puutarhan Lumo -blogin Kruunuvuokolla on useita upeita kärhöjä. Hän on laatinut erinomaisen postauksen kärhöjen kasvattamisesta. Sieltä minäkin olen tietoa omaan käyttöön ammentanut. Ko. postaukseen pääset klikkaamalla lihavoitua blogin nimeä. Suosittelen!