Enpä tiennyt, mihin jouduin, ostaessani Saaripalstan Sailan vinkistä Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -sarjan neljä ensimmäistä kirjaa. Kannoin kirjakaupasta tuhdit, yli 700-sivuiset pokkarit ja laitoin ne hyllyyn ajatuksella lukea ensin pari yöpöydällä odottavaa kirjaa. Ukkokulta nappasi sarjan ensimmäisen osan, mitä hiukan ihmettelin. Ajattelin, ettei Lucinda Rileyn kirjat välttämättä ole kovin miehistä lukemista. Taisin olla väärässä.
Sain Jussi Adler-Olsenin Uhri 2117:n luettua ja tartuin Ukkokullalta vapautuneeseen Seitsemän sisarta -sarjan ensimmäiseen osaan. Ukkokulta kahlasi siinä vaiheessa läpi jo neljättä eli Kuun sisar -osaa.
Tämä kansainväliseksi bestselleriksi yltänyt kirjasarja kertoo Papa Saltin eri puolilta maailmaa adoptoimista tyttäristä. Kukin kirja kertoo yhden tyttären tarinan. Pohjalla kulkee juoni, jonka voi arvata selkenevän loppua kohden. Moni kysymys saa vastauksen tarinan edetessä, mutta lukiessa syntyy myös yhä uusia kysymyksiä. Tyttärien tarinat lähtevät kiehtovasti lentoon, jokainen omille suunnilleen kietoutuen samalla toisiinsa. Lucinda Riley on punonut tarinoihin taitavasti faktaa ja fiktiota.
Sarjaan jäi koukkuun jo ensimmäisen kirjan alkumetreillä. Kieli soljuu kauniisti eteenpäin ja lukeminen on helppoa. Siitäkin huolimatta, että pokkaritkin ovat oikeita tiiliskiviä. Koko ajan on sellainen tunne, että seuraavassa kappaleessa paljastuu jotain tärkeää. Jotain paljastuukin, mutta syntyy myös yhä uusia käänteitä pakottaen jatkamaan lukemista.
Vanhempien hankala tilanne on valvottanut minua monen monta yötä. Seitsemän sisarta -kirjasarja on osoittautunut tähän tilanteeseen erinomaiseksi ajankuluksi. Unilääkkeeksi kirjoista ei ole ollut, sillä lukemista on vaikea lopettaa. Ajatusten kiertäessä yön pimeydessä kehää, on ollut pelastus tarttua sisarten tarinoihin ja uppoutua kirjoihin, jotka tempaavat täysillä mukaansa.
Nyt on menossa kolmas osa eli Myrskyn sisar. Olemme päättäneet, ettei aikuisten kesken osteta joululahjoja. Koska kirjastokin on nyt koronan vuoksi kiinni, tilasin kirjakaupasta itselleni ja Ukkokullalle viihdykkeeksi aiemmin ostamatta jääneen 5. osan eli Kuun sisaren sekä loppusyksystä ilmestyneen 6. osan eli Auringon sisaren.
Tähden tarinan jälkeen minulla on siis vielä kolme tiiliskiven kokoista kirjaa odottamassa niihin tarttumista. Pitkästä aikaa koen löytäneeni kirjasarjan, joka osuu jonnekin sisimpään jättäen sinne pysyvän jäljen. Ainoa murhe asiassa on tarinan päättyminen. Voi viedä hetken löytää kirja, jonka lukeminen tuottaa edes puolet siitä nautinnosta, minkä tämä Rileyn kirjasarja on antanut.
Lämmin kiitos Saaripalstan Sailalle loistavasta kirjavinkistä!
Lucinda Riley: Seitsemän sisarta -sarja
1. Seitsemän sisarta (Maian tarina)
2. Myrskyn sisar (Allyn tarina)
3. Varjon sisar (Tähden tarina)
4. Helmen sisar (CeCen tarina)
5. Kuun sisar (Tiggyn tarina)
6. Auringon sisar (Electran tarina)
Hyvä kuulla tämä mielipiteesi! Olen törmännyt näihin kirjoihin äänikirjoja etsiessäni. Olen ne ohittanut hetken pohdittuani. Mutta saatanpa palata näihin kuitenkin...
VastaaPoistaYritin ensin lainata sarjan kirjoja kirjastosta, mutta pitkien jonojen vuoksi päädyin ostamaan itselle. Viimeinen osa kirjastoon tulee vasta myöhemmin. Yhtä osaa sain kaupastakin hetken odottaa, kun sen painos oli loppu ja uusintapainos tuli vähän myöhemmin
PoistaMinäkin ohitin Rileyn kirjat sen enempää ajattelematta, kunnes Sailan vinkauksesta päätin kokeilla. En ole katunut. Kokeile sinäkin ja kerro mielipiteesi.
Hyvää viikonloppua ja itsenäisyyspäivää sinulle!
Kiitos kirjavinkistä sinulle ja Saaripalstan Sallalle. Joulun aikaan ehdin hyvin hyggeilemään ja lukemaan kirjoja.
VastaaPoistaMinäkin voin nyt suositella lämpimästi tätä kirjasarjaa. Hyggeileminen niiden seurassa onnistuu mainiosti. Saattaa jopa muutama pala kinkkua jäädä syömättä, kun ei malta kirjaa laskea alas.
PoistaHyvää viikonloppua ja itsenäisyyspäivää sinulle!
Kiitos arvostelusta ja vinkistä! Olen tuon kirjasarjan nähnyt monta kertaa, mutta aina tuntuu olevan kiireitä muualle. Nyt, kun joulu lähestyy, onkin hyvä suunnitella ajankulua jouluun ja sen jälkeisiin päiviin. Jospa tuossa olisi se minunkin lukumaratonini:) Hyvää itsenäisyyspäivää!
VastaaPoistaNiinpä on käynyt minullekin. Olen sen enempää tutkimatta ohittanut kirjat, kunnes nyt tartuin, enkä todellakaan kadu. Lukumaraton niiden kanssa syntyy, mutta ei todellakaan tunnu työläältä.
PoistaHyvää Itsenäisyyspäivää sinullekin!
No jopas luette nämä vauhdilla! Kuuntelin ekan äänikirjana, kun sen sai tarjouksella elisa-kirjasta, mutta halusin lukea loput kirjana. Ärsytti, kun lukija äänsi koko ajan nimen Laurent väärin, ja hän oli keskeinen hahmo tarinassa, niinpä sitä joutui irvistämään vähän väliä :-D Loput olen lainannut kirjastoista, ja odotusajat tällaiselle uudelle koukuttavalle sarjalle ovat olleet pitkät. Niinpä minulla on kulunut vuosi noiden kuuden kirjan lukemiseen, jotka te luette suunnilleen kuukaudessa :-D Koska englanninkielisinä ne on saanut nopeammin, olekin lukenut useimmat noista alkuperäiskielellä, mikä onkin kiva. Suomennetuissa englanninkielisissä kirjoissa mulla kuluu aikaa siihen, että mietin, mitä he oikeasti toisilleen sanovat, siis mitä sanoja tai sanontoja käyttävät.
VastaaPoistaNämä on tosiaan tärkeää lukea järjestyksessä, koska yleensä näissä viitataan siihen, mitä edellisessä tai edellisissä kirjoissa on tapahtunut. Tokan ja kolmannen kirjan kohdalla halusin tietää, mitä edellisille sisarille nyt kuuluu, ja kivasti vähitellen tihkuu sitäkin tietoa. Jotkut noista menneen ajan tarinoista tuntuivat vähän pakkopullalta, olisin vain halunnut tietää, mitä sille sisarelle tapahtuu, mutta joissakin osissa se mennyt tarina onkin se, jota mielummin seuraan. Hyvin on Riley tutkinut taustat!
Miten ihmeessä olet malttanut odottaa seuraavan kirjan saamista? Minä kyllä olen vähän liiankin heti-pitää-tapahtua -tyyppi, ja siksi päätin hommata kaikki osat. Etten vain jäisi yhdestäkään paitsi. Kirjasarjan lukeminen onnistuu näin talviaikaan melko sutjakkaasti. Kevät-kesäaikaan en millään ehtisi tai jaksaisi istua kirjan parissa kovin pitkään.
PoistaUkkokulta sai eilen viimeisen eli Auringon sisaren luettua. Sen ostin kovakantisena, kun pokkariversiota ei vielä ollut. Sivuja 1000. Sovimme keskustelevamme keskenämme kirjasarjasta vasta, kun itsekin olen kaikki lukenut.
Meidän kirjastossa varausjono on niin pitkä, etten vain jaksanut jäädä odottamaan. Pokkareina hinta oli ihan kohtuullinen ja mihinkäs sitä näin korona-aikaan muutenkaan törsäisi. Olen aika heikkona kirjoille. Jos haluan säästää, pitää kirjakaupat kiertää kaukaa.
Englanninkielisenä sarjan saatavuus on huomattavasti parempi niin kirjastossa kuin kirjakaupassakin. Minun englanninkielen taitoni ei kuitenkaan taivu niin paljon, että pystyisin nauttimaan yksityiskohdista. Uskon kyllä, että alkuperäiskielellä kirjoista saisi enemmän irti. Aika hyvin suomentaja on tehtävänsä hoitanut.
Jotta tarina aukeaa kunnolla, on kirjat luettava järjestyksessä - kuten sanoitkin. Riley on kyllä tehnyt melkoisen urakan taustatyössä ja tarinan rakentamisessa. Kolmannen kirjan kohdalla huomaa tietyn toistuvan kaavan varsinkin nykyisyyden ja menneisyyden vaihtelussa. Se ei mitenkään lukemista häiritse eikä siihen vaikuta. Ihan mahtava kirjasarja. Kiitos vielä kerran hienosta vinkistä!
Tämähän alkoi kiinnostaa, niin mielenkiintoiseksi olit kirjat kuvannut:) Olette kovia lukemaan :D
VastaaPoistaLucinda Rileystä ja hänen kirjoistaan on ollut runsaasti juttua mediassa. Hän kävi Suomessakin sarjaa esittelemässä.
PoistaSuosittelen, Seitsemän sisarta on mielenkiintoinen ja hieno kirjasarja.
Totta, olemme kovia lukemaan.
Kiitos tästä, nyt voin esittää ihan konkreettisen lahjatoiveen! Olen näitä kirjaosastoilla nähnyt ja todennut 'jaa täälläkin näitä on' mutta en ole niin paljoa vaivautunut että olisin takakantta vilkaissut. Jotenkin kategorisoin nämä mielessäni johonkin herttasarjaosastoon. Tässä sitä näkee kuinka usein olen ennakkoaajatusteni vanki.
VastaaPoistaSinäpä sen sanoit, epäily herttasarjamaisuudesta minullakin oli taustalla, enkä siksi kirjoihin vaivautunut edes tutustumaan. Onneksi luotin Sailan vinkkiin, kuin myös monien muiden lukukokemuksiin. En ole katunut.
PoistaHirnakan kanssa samaa mieltä, ei ole tullut mielenkään kiinnostua näistä, mutta nyt on kyllä varmaan pakko jossain kohtaa tutustua. Kiitos vinkistä (Sailan vinkki on joko mennyt ohi tai unohtunut iloisesti)!
VastaaPoistaHertta- ja kultasarjat tuli likkana koettua, joten ajattelin tämän kirjasarjan olevan jotain samanlaista. Ei ole. Toki rakkaus on mukana tarinoissa, mutta eivät nämä mitään siirappitarinoita silti ole. Tutustu ennakkoluulottomasti. Aina voi jättää kesken, jollei pidä.
PoistaNyt alkoi kiinnostaa. Pitää varmaankin tutustua itsekin, mukaansa tempaava kirja on jotain niin ihanaa.
VastaaPoistaSuosittelen sinuakin tutustumaan. Kuten Eeva Vihertimelle totesin, aina voi jättää kesken, ellei tarina kolahda. Omalla kohdalla olen tyytyväinen, että luovuin ennakkoasenteesta ja rohkaistuin lukemaan. Olisin jäänyt hienoa kokemusta paitsi.
PoistaHei! Ihana puutarhablogi sinulla. Kiva huomata, että muitakin hurahtaneita on. Oma eedenini on pieni rivaripiha, mutta tekemistä siinäkin on jos haluaa. Lisäksi hurahdin myös Rileyn kirjoihin. Varsinkin auringon sisar on hyvä. Rileyn tuotannosta on suomennettu kolme muuta kirjaa: Enkelipuu, Keskiyön ruusu ja Perhosten huone. Kaikki tiiliskiviä, joten lohtulukemista riittää ennen viimeisen sisarsarjan julkaisua joskus 2021 syksyllä.
VastaaPoistaHyvää joulun aikaa!
T. Raili
Lämmin kiitos sinulle Nimetön! Täällä puutarhablogien puolella meitä hurahtaneita on melkoinen joukko. Mukaan mahtuu pihan koosta riippumatta. Paritalopihasta minäkin aikanani aloitin. Tärkeintä on intohimoinen kiinnostus kasveihin ja niiden kanssa touhuamiseen.
PoistaAjattelin lukea nuo muut Rileyn kirjat, kunhan pääsen tämän Seitsemän sisarta -sarjan loppuun. Sitten voikin ryhtyä odottamaan 7. kirjaa. Tiiliskiviä ovat ulkomuodoltaan, mutta eivät todellakaan sisällöltään.
Hyvää Itsenäisyyspäivää ja joulun odotusta sinulle Raili!
Hyvä kirja vie mennessään.
VastaaPoistaHyvää tulevaa itsenäisyyspäivää.
Nämä Rileyn kirjat ovat todellakin vieneet mennessään.
PoistaOi, nämä on munkin lemppareita! Vei todella mennessään ja jäi mieleen pyörimään pitkäksi aikaa. Luin ekan kirjan suomeksi, loput englanniksi (siksikin, että sain tilattua uusimmat osat heti niiden ilmestyttyä!). Lopulta päätin hankkia ekankin osan vielä englanniksi ja fiilistellä sen ihan kunnolla Rion matkan jälkeen : ))
VastaaPoistaKirjailija kuulemma haaveilee, että viimeinen osa julkaistaisiin kaikilla kielillä samaan aikaan. Odotan todella kuulevani, mitä Papa Saltille todella tapahtui!
Jossain välissä luin Rileyn romaanin Keksiyön ruusu, joka sekin oli todella hyvä. Siinä oli samanlainen rakenne kuin näissä sisarissakin, eli välillä oltiin menneisyydessä ja välillä nykyajassa. Lukemisprosessin helpottamiseksi olen ennen aloittamista taittanut sivusta pienen kulman siitä kohdasta, jossa alkaa eri ajanjakson luvut, jotta voi henkisesti varautua paremmin muutoksiin : )
Kiva kuulla, että sinäkin tykkäät näistä Rileyn kirjoista. Eipä ihme, että ovat saavuttaneet bestseller-tittelin. Papa Saltin kohtalo on mietityttänyt, eiköhän sen paljastumista jaksa odottaa.
PoistaKoko sarja oli "pakko" hankkia itselle, kun painokset ovat välillä loppuneet kaupoista. Ajattelin, että olisi rasittavaa odottaa uutta painosta juuri silloin, kun on saanut edellisen kirjan loppuun.
Kiva idea taittaa kulmat ajanjaksojen vaihtumisen merkiksi. Se saattaa luoda uudenlaista jännitystä monisatasivuista opusta lukiessa. Pitääpä kokeilla.
Aion lukea muutkin Rileyn kirjat, kunhan pääsen Seitsemän sisarta -sarjan loppuun. Vaikkapa odotellessa sitä 7. kirjaa.
Kiitos esittelystä. Voi olla että minunkin pitää nämä vielä hakea luettaviksi. Meillä kun on kaksi adoptiopoikaa niin kiinnostaa jo siltäkin pohjalta.
VastaaPoistaUskon, että nämä sisarusten tarinat tempaavat sinutkin mukaansa. Tytärten suhde adoptioisään ja biologisiin vanhempiin ei ole ehkä hallitsevin seikka, mutta tärkeä osa juonta kuitenkin.
Poista