Viikonloppu lapion kaverina

Clematis Madame Julia Correvon - Tarhaviinikärhö

 

Olipa mukava viikonvaihde. Auringonpaiste houkutteli ulos tarttumaan lapioon. Tekemistä riittäisi vaikka toisille jaettavaksi, mutta kummasti lista lyheni rauhallisellakin otteella. Päätin tehdä sen minkä jaksan ja viitsin. Kaiketi minussa on samanlaiset asetukset, kuin ruohonleikkurissa. Kun kerran narusta vetäisee moottorin liikkeelle, se ei sammukaan ennen, kuin kahvasta päästää irti. Lapio jumittui käsiini ja sen kanssa tuli seikkailtua ympäri puutarhaa.

Anemone hupehensis - Syysvuokko

Harvemmin minulla on kamera mukana puutarhatöissä. Vaalin sen hyvinvointia, enkä siksi jätä sitä puutarhapöydälle odottamaan kuvaussessioita. Kännykänkin jätän sovinnolla sisälle, sillä niin kiireellistä kenelläkään harvemmin on, ettei asioita voisi selvittää saavuttuani sisälle. Enkä siis kännykameralla juuri mitään kuvaa. Niinpä teen kuvauskierrokset joko ennen tai jälkeen töiden pihatöiden.

Euphorbia amygdaloides - Mantelityräkki

Mantelityräkin kaivoin ylös jo ajat sitten. Se oli kasvanut melkoiseksi pehkoksi ja syyshortensioiden tyvellä asuessaan kaatui kulkuväylälle. Jaoin kasvin kahdeksi ja istutin kummatkin Pikkupuutarhaan. Toinen jakotaimi lähti nopeasti reippaaseen kasvuun. Toinen on kyllä hengissä, mutta huomattavasti vaisumpi kasvussaan. Jospa se aikansa juuriaan kasvatettuaan innostuu keväällä ottamaan mittaa kumppanistaan.

Euphorbia dulcis ´Chameleon´ - Metsätyräkki

Päätin lauantaina tehdä samanlaisen siirto-operaation metsätyräkille, joka oli jäänyt lumikärhön kainalossa valottomaan ahdinkoon. Metsätyräkin siementaimia olen löytänyt lähellä kasvavien omenapuiden mulloksesta. Jäipä niitä entisellekin paikalle, lumikärhön viereen. Ison paakun istutin Ruusupenkkiin, jossa kärhö Aljonushkan siirron jälkeen oli sopivan avara ja multava paikka. Leikkasin metsätyräkin varret poikki, jotta se käyttäisi voimansa juurtumiseen lehtimassan elossa pitämisen sijasta.

Dianthus plumarius - Sulkaneilikka

Olopihan Pionipolun varrella kasvava sulkaneilikka vaati myös toimenpiteitä, koska sekin tykkäsi vallata kulkuväylän. Muhkeassa pehkossa on ulkonäköön nähden varsin pienet juuret. Tästäkin massasta irrotin muutamia paloja istutettavaksi toisaalle. Suurimman osan laitoin sisäänkäyntiä vastapäätä, kärhöpolun oikealle puolelle. Siinä on ollut tyhjä paikka, jonka maahumala on yrittänyt vallata. Mullan alla on piilossa Darwin-tulppaaneja, jotka toivon mukaan nousevat keväällä. Sulkaneilikka pysyy läpi vuoden osittain harmaanvihreänä, osin se menee talvella ruskeaksi. Alkukesästä sulkaneilikkaan tulee vaaleanpunaisia hapsottavia kukkia.

Rosa Sävel

Aljonushka-kärhöä siirtäessäni jouduin leikkaamaan Sävel-ruususta useamman ison oksan. Se ei ole ottanut siitä lainkaan nokkiinsa, vaan kukkii lähes yhtä komeasti, kuin aiemmin kesällä. Ehkä kukintaa lisäsi myös se, että napsin elokuun alussa valtaosan kuivuneista kukista pois. Kollaasin yläoikeassa kuvassa Sävelen edessä näkyy neilikkaruusun kukkia. Se kukkii yhtä innokkaana, kuten myös yläpihan Teresanruusu.

Minulla ei ole mitään kiirettä edetä syksyssä, mutta luonto on päättänyt toisin. Monena aamuna mittari on ollut apean alhaisissa lukemissa. Sunnuntaina niinkin vähän kuin +0.8ºC. Alapihan nurmikko oli valkean kuuran peitossa ja autojen ikkunat jäässä.

Puiden ja pensaiden lehtiin on alkanut tulla syyssävyjä. Lauantaina nurmikkoa leikatessani pudonneita lehtiä oli runsaasti. Helmililjat ovat myös tulkinneet syksyn saapuneeksi, sillä varsinkin hedelmäpuiden alle on noussut niiden lehtituppaita. Pian jänikset käyvät ne tasaamassa talttahampaillaan. Onneksi kukka-aihiot ovat mullan alla piilossa ja nousevat vasta kevään saapuessa.

Scabiosa atropurpurea ' Oxford Blue' - Koreatörmäkukka

Istutin kuukausi sitten alapihan Ovaalipenkkiin pari uutta syyshortensiaa. Ovaalipenkin kasvit kärsivät erityisen paljon kuivasta hellejaksosta. Ehkä vesivarantoja oli istutettujen kasvien kanssa verottamassa myös lähellä kasvava iso mänty. Olin laittanut toukokuun lopussa Ovaalipenkkiin mm. siemenestä kasvattamani koreatörmäkukat. Niissä oli vielä sen verran eloa, että siirsin ne syyshortensioiden alta Pikkupuutarhaan. Taisivat tykätä siirrosta, sillä huomasin niiden alkaneen kukkia.

Phlox paniculata 'David -Syysleimu

Etupihan syysleimuista värikkäämmät ovat jo kukintansa loppusuoralla. Valkoiset sen sijaan aloittivat muita myöhemmin, joten ne jaksavat vielä kukkia. Osa jaloangervoista kukki ajat sitten.

Phlox paniculata - Syysleimu

Olopihan puolella syysleimut ovat oikeastaan vasta aloittamassa. Niiden ulkoasu ei ole kaunein mahdollinen, sillä kesän aikana niille on tullut korkeutta yllin kyllin ja kaatosateissa ne ovat tukemisesta huolimatta kaatuneet sikin sokin. Niitä katsellessa päähän on syttynyt lamppu, joka kehottaa keksimään jotain muuta syysleimujen tilalle.

Thalictrum 'Hewitt's Doubel' - Jaloängelmä

Pari postausta sitten diivailin jaloängelmällä. Kuten sanottu, nimistä olen mennyt onnellisesti sekaisin. Tästä kuvan jaloängelmästä olen varma. Hän on Hewitt's Double, jonka kuvaaminen on kukkien pienen koon ja pienessäkin tuulenvireessä heiluvuuden vuoksi vaikeaa. Näitä minulla on alapihalla kaksi ja yläpihalla kolmas. Toivon heidän runsastuvan, sillä en saa heidän katselemisesta kyllikseni.

Pilosella aurantiaca - Oranssikeltano

Vuosia sitten sain eräältä ystävältä kuvan oranssia kukkaa. Hän sanoi sitä lapinvuokoksi, joka se ei tietenkään ole. Oranssikeltanohan tämä. Siirsin osan Vasenrinteeseen, jossa kasvi kukki jo alkukesästä. Nyt on ilmaantunut muutama kukkavarsi Syreenipolun vieressä kasvavien lehtiruusukkeiden keskelle. Tämä kahden euron kolikon kokoinen kukka ei koollaan ylpeile. Se vain on niin soma ja etenkin nuo karvaiset nuput ovat tosi söpöjä.

Iris sibirica - Siperiankurjenmiekka

Joinain vuosina olen leikannut siperiankurjenmiekkojen kuivuneet kukkavarret pois. Tänä vuonna sekin on jäänyt tekemättä. Luin puutarhalehdestä, että kannattaisi leikata. Siten kasvi keskittäisi energiansa juuriin, eikä siementen kypsyttämiseen. Tuntuu kivalta huomata, että vanheneva pää kykenee edelleen vastaanottamaan ja hyödyntämään uutta tietoa.

Varjoliljat kukkivat kuluneena kesänä ruhtinaallisen runsaasti. En ole niidenkään siemenkotia leikannut pois, kun olen odottanut niiden kuivuvan ja ruskettuvan. Vasta nyt niin on alkanut tapahtumaan. Osan siemenkodista tyhjensin istutusalueille, kuten olen tehnyt aiemminkin. Osan keräsin sisäänkäynnin pöydälle koristeeksi. Jonkun verran siemenkotia on vielä leikkaamatta ja keräämättä. Pitäähän jotain tekemistä jäädä muillekin päiville.

Paris quadrifolia - Sudenmarja

 

Kävin myös moikkaamassa hoivakodissa asuvaa isääni. Edellisellä viikolla hän oli pirteä ja hänen kanssaan oli helppo tarinoida.Tällä kertaa isä istua kyhjötti huoneensa sohvanreunalla maansa myyneen näköisenä ja oloisena. Huomasin, ettei isällä ollut kuulolaitteita. Usein vähintäänkin toinen niistä on pöydällä tai lattialla. Nyt kumpaakaan ei löytynyt mistään. Sanoivat, että isäni tyrkkää kuulolaitteensa omituisin paikkoihin. Hoitaja sanoi, ettei isällä ollut niitä aamulla hänen tullessa töihin. 

Mylläsimme huoneen ylösalaisin ja tutkimme kaikki mahdolliset paikat. Niitä ei pienessä huoneessa järin paljon ole, eikä isä sokeana kykene itsenäisesti kulkemaan kuin korkeintaan huoneensa vieressä olevaan vessaan. Yksi hoitajistakin tuli avuksemme etsimään. Ei löytynyt, ei kumpaakaan. Sängyn alta löysin sen sijaan nenäliinoina toimineita talouspaperimyttyjä ja sohvan alta isän yläproteesin.

Vajaa kuukausi sitten käydessäni isää katsomassa hänen vasemmassa korvassaan oli kuulolaite ilman teknistä osaa. Pelkkä muoviputki. Ei löytynyt puuttuvaa osaa mistään, joten tilasin uuden teknisen osan. Sainkin sen parissa päivässä. Nyt tilasin kumpaankin korvaan uudet kuulolaitteet, jotka tehdään asiakkaan korvien mittojen mukaan. Toimitusaika 2-3 viikkoa ja hinta 140 euroa/kpl. Onneksi tiedot löytyvät firman koneelta, niin ei tarvitse isää jälleen kerran rahdata sovitukseen.  Sokeana isä on täysin huonon kuulonsa varassa. Voin kuvitella, miten kaoottinen hänen elämänsä on ilman kuulolaitteita.

Kuinkahan monta päivää isä on ollut ilman kuulolaitteitaan? Kumma, ettei kukaan ole maininnut minulle mitään, vaikka aina soittaessani kysyn, onko jotain erityistä. Miten monta päivää hän on ollut ilman yläproteesiaan? Muistisairaana ja sokeana hänellä ei ole minkäänlaista käsitystä, millaisessa ja miten kalustetussa paikassa hän on 8 kuukauden ajan asunut. Toivoisin henkilökunnan ottavan enemmän vastuuta isän kuulolaitteista ja hammasproteeseista. 

Calendula officinalis 'Bronzed Beauty' - Kehäkukka

 

Monenmoiset elämää rikastuttavat kujeet ja haasteet jatkukoon.
Valoisia ja lämpimiä syyspäiviä kaikille!