Satokauden katsaus

Ribes rubrum - Valkoherukka

Vaikka olemmekin vasta siirtymässä syksyyn, on sopiva aika tehdä katsaus kuluneen kesän satokuulumisiin.

 
Aloitan marjoista, joita tuli runsaasti kuivuudesta huolimatta. Yhdestä valkoherukka- ja kolmesta punaherukkapensaasta sain marjaa yhteensä runsaat kolme ämpärillistä. Kahdesta pienikokoisesta Pohjan Jätti -mustaherukasta tuli muutama litra. Kaksi karviaispensasta tuotti niin paljon marjoja, että osa alkoi jo rapista maahan, kun en kaikkia ehtinyt ajoissa keräämään.

Mustaherukat pakastin sellaisinaan. Valko- ja punaherukat keitin mehuksi. Yhden ämpärillisen vein veljenvaimolle. Karviaisista suurimman osan keitin niinikään mehuksi, josta pienen osan käytin karviaismarjahyytelöön. Jääkaapissa on myös tekeytymässä karviaislikööri jouluksi. 

Viljelylaatikot kesäkuun lopulla

Kasvimaalla on kahdeksan viljelylaatikkoa, jotka olen mielessäni numeroinut talosta lukien yhdestä kahdeksaan. Kierrätän kasveja laatikoissa eli harrastan jonkinlaista vuoroviljelyä. Pyrin myös huomioimaan kumppanuuskasvit. 

Suunnittelua helpottaa kevättalvella, kun kullekin kasville voi laittaa "osoitteen". Laadin tietokoneella istutussuunnitelman lajikenimineen ja kylvöpäivämäärineen. Suunnitelmia on myöhemnmin kiva vertailla, eikä unohduksen hetkellä tarvitse päätä raapia. Kaikki löytyy mapista.

Kahdeksikossa kasvaa parsaa. Nelosessa taasen pari pensasmustikkaa ja mesimarjaa. Näissä laatikoissa on keväisin siis vain osa tilasta käytettävissä uusille kylvöille. Parsan seuraksi olen yleensä laittanut samettikukkaa.

Ukkokulta istuttaa joka vuosi talvivalkosipulia yhteen lavakaulukseen. Viime syksynä kutoslaatikko varattiin sipuleille, silloin istutetuista 21:stä kynnestä tuli 21 valkosipulia. Ehkä lisääkin voisi tänä syksynä laittaa, sillä käytämme paljon valkosipulia ruoan valmistuksessa.

Sipulit 4.6.21

Talvivalkosipulin kaveriksi istutin tavallista sipulia. Loput ostamistani istukassipuleista laitoin herneen kaveriksi. Sipuleita alettiin syödä jo ennen varsinaista sadon korjaamista. Sipuli on helppo kasvatettava ja sitäkin meillä kuluu paljon. Laitanpa mietintämyssyyn, josko ensi keväänä istuttaisin enemmän sipulia.

Herneitä laitoin kolmoslaatikkoon kaksi riviä Onwardia ja puolitoista riviä Kelvedon Wonderia. Näin pienestä määrästä tulee lähinnä sopiva maistiaismäärä. Jonkun verran käytiin napostelemassa suoraan puskista ja loput kerättiin kulhoon, joita sitten popsittiin ihan vain herkutellaksemme. Joskus herneissä on tolkuttomasti matoja. Tänä vuonna tosi vähän.

Mangoldi

Nelosessa kasvoi mangoldia, lehtikaalia ja salaattia. Tai piti kasvaa. Hölmöyksissäni laitoin esikasvattamani ja kasvarissa jonkin aikaa ulos istuttamista odottaneet ruusukaalit edellisten kanssa samaan laatikkoon. Alku menikin ihan hyvin. Mangoldi ja lehtikaali ehtivät itää ja kasvaa ennenkuin ruusukaalit valtasivat valon ja tilan. Salaatilla ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia. Myöhemmin ruusukaali voitti mangoldin ja lehtikaalinkin.

Ruusukaali

 
Vielä suurempaan hölmöyteen sorruin jättämällä ruusukaalit verkottamatta. Kaalikoit ja ties mitkä ötökät löysivät oitis kaalini, eikä sen hienompaa pitsilehtimallia olisi virkkaamallakaan saanut aikaan. Ihan hukkaan en koe ruusukaalin kasvattamiseni menneen. Opin kantapään kautta, kuinka tärkeää on  kaalikasvien suojaaminen. Ruusukaalit olisivat tarvinneet koko laatikon itselleen. 

Tekivätpä kaalit myös pikkuisia ruusujaan. En myöskään tiennyt, että ruusukaalit olisi kannattanut latvoa elokuun lopulla. Latvominen aikaistaa sadon kypsymistä ja tasaa kerien kokoa. 

Ykköslaatikkoon kylvin retiisejä kahdesti, joista kumpikin kasvoi ja kypsyi nopeaan tahtiin. Kolmaskin kylvö vielä iti, mutta retiisit jäivät minimaalisen kokoisiksi. Cherry Belle ja Saxa kypsyivät nopeasti kookkaiksi ja silti mehevän maukkaiksi. 

Retiisejä kylvin jo huhtikuussa laatikkoon, jonka sijoitin kasvariin. Kannattava kokeilu, jonka ansiosta saimme retiisejä pöytään jo tavallista aikaisemmin.

Myös porkkanaa kylvin kasvariin sijoitettuun isoon ruukkuun. Myöhemmin siirsin ruukun ulos. Määrällisesti isoonkaan ruukkuun ei montaa porkkanaa mahdu, mutta saimmepä ensimmäisen sadon hieman aiemmin.

Kastelulaita kasvimaalla 22.6.21

 

Retiisien lisäksi kylvin ykköslaatikkoon kolmea erilaista porkkanaa: Nantaisea, Berlicumia ja Amsterdamia. Harvennusporkkanoita tuli maisteltua heinäkuussa. Elokuussa nostin yhden rivin syötäväksi ja nyt syyskuun eka päivä loput.

Perunalle ei omaa istutuslaatikkoa liiennyt. Annabelleä laitoin muutaman kappaleen isoon ruukkuun kasvariin huhtikuussa. Toisen satsin laitoin niinikään isoon ruukkuun toukokuun alussa ulos. Juhannukseksi saimme ensimmäisestä ruukusta pikkuisia perunoita maistiaisiksi. Myöhemmin istutetut perunat söimme elokuussa.

Kurpitsa Tom Fox

Seiskalaatikkoon laitoin sekä keltaista että virheää kesäkurpitsaa ja ensimmäistä kertaa kokeilemaani spagettikurpitsaa. Kaksi Tom Foxia pääsi vähän muiden jälkeen saman laatikon kulmaan. Spagettikurpitsa teki viisi mollukkaa ja Tom Fox yhden istutuslaatikkoonsa ja toisen mollukan viereiseen laatikkoon vartensa kiemurreltuaan.

Kurpitsoista osa on jo syöty. Paahdan kurpitsalohkot 225-lämpöisessä uunissa maustettuina timjamilla, valkosipulilla, mustapippurilla, balsamicolla ja oliiviöljyllä. Niin hyvää, että ensi vuonna on kasvatettava enemmän kurpitsaa.

Kesäkurpitsasta tuli kerrassaan onneton sato. Kukkivat jonkun verran, mutta ilmeisesti kukkia olisi pitänyt auttaa tupsuttelemalla niitä vaikka siveltimellä. Keltainen kesäkurpitsa ei edes kukkinut. Saattaa olla, että siemeneni ovat jo liian vanhoja. Vihreä kesäkurpitsa on yleensä turhankin tuottoisa. Tämän kesän sato taitaa jäädä yhden käden sormilla laskettavaksi. Joskus näinkin.

Tomaatit 4.6.21

Kasvihuoneen kesä onkin sitten ollut yhtä makujen juhlaa. Siirsin kellarissa esikasvatuksessa olleet tomaatit, kurkut ja paprikat kasvihuoneeseen 11.5. Aluksi ne olivat yöt kaksinkertaisten harsojen suojissa ja muutamana yönä kasvarissa oli myös sähköllä toimiva lämmitin. Aika pian harsoista ja lämmittimestä saattoi luopua.

Minulla on kasvarissa Blumat-kastelusarja, josta tämän kesän helteissä oli suuri apu. Kasvihuoneen nurkassa olevaa 150 litran vesisaavia sai kyllä täyttää tavallista enemmän. Automaatti piti ikkunan avoinna yötä päivää. Lämpötilaa laskeakseni pidin myös kasvihuoneen ovea ympäri vuorokauden auki. Viritin oviaukkoon harson, jonka kävin aina iltaisin kiinnittämässä nipsuilla karmeihin, jotta esimerkiksi naapurin kissa tai rusakot eivät päässeet kasvariin.

Vasemmalla Zazu, yläoikealla Koral ja alaoikealla Snacking Purple

Esikasvatin neljää erilaista paprikaa. Viime kesänä maukkaaksi havaittu makea Zazu, kuvassa vasemmalla vielä raakana, pääsi nytkin valikoimaan. Purppuraiseksi kypsyessään muuttuva Snacking Purple on myös makeahko ja mieto. Pientä punaista Koralia ajattelin säilöttäväksi vuohenjuustotäytteellä. Koral on kuitenkin maultaan sen verran tymäkkä, että taitaa jäädä säilömättä. Neljäntenä kasvatin edellisvuoden siemenistä hoikkaa Lombardoa, joka ei ole kovin voimakkaan makuinen.

Kaikki alkavat olla jo kypsiä ja osa syötykin.

Edellisvuoden tapaan päätin keskittyä pääasiassa kirsikkatomaatteihin, koska ne kypsyvät pienessä kennokasvarissa nopeimmin ja varmimmin. Kasvatin kahdeksaa eri lajiketta: Gardener's Delight, Supersweet, Tigerella, Rosella, Golden Sunrise, Yellow Pearshaped, Sungold ja Bumble Bee.

Satoisimpia tänä kesänä ovat olleet Gardener's Delight, Supersweet, Golden Sunrise ja Bumble Bee. Maultaan maukkaimpia Gardener's Delight ja Supersweet. Tigerellan taidan jättää ensi vuonna kokonaan pois. Se on maultaan aika lailla Golden Sunrisen kaltainen, vaikka väriltään onkin punainen. Rosella on harkinnassa. Pidän sen mausta ja ulkonäöstä, mutta kovin tuottelias se ainakaan tänä kesänä ollut.

Parempaa tomaattikesää en voisi toivoa. Sato on ollut runsas ja tomaatit todella maukkaita. Kuinkas muuten, kukapa sitä itse kasvattamiaan haukkuisi. Kypsymisen alettua vauhti olikin erinomaista. Heinä-elokuun vaihteessa kävin vähintään kerran viikossa hakemassa kasvarista kulhollisen tomaatteja.

Kuvan kulhollisen poimin 1.9. Samalla siirsin Tigerellan ja Rosellan kompostiin. Niissä ei enää ollut sen enempää raakileita eikä kukkiakaan. Ja jos kukkia olisi ollutkin, tuskin enää olisivat ehtineet hedelmiksi saakka kehittyä. Ainakin Bumble Beehen, Golden Sunriseen ja Supersweetiin jäi vielä muutamia pian kypsyviä tomaatteja. Tomaattikesä alkaa siis olla lopuillaan, vaan ei haittaa. Makoisa ja innostava muisto tästä taas jää päällimmäiseksi mieleen.

Entä kurkkukesä sitten? Se vasta onkin ollut melkoinen, sillä jossain vaiheessa ajattelin jo meidän hukkuvan kurkkuihin. Kasvarissani oli kaksi Cordobaa, yksi Baby F1 ja yksi Sherba. Yhtään enempää ei todellakaan tarvittu. Ensimmäiset raakileet Sherbassa oli jo taimia kasvariin viedessä. Sitten niitä tulikin kuin liukuhihnalta. Kun Baby ja Cordoba liittyivät joukkoon, ei kurkuista ollut kesän aikana pulaa. Niitä tuli annettua lapsille ja muillekin meillä käyneille.

Baby ja Sherba ovat nyt lopettaneet kukintansa eli enää ei ole odotettavissa niistä kurkkuja. Laitoinkin jo niiden varret kompostiin. Cordobassa on vielä pari pientä alkua ja muutama kukka. Se saakoon hetken armonaikaa ennen kompostikuolemaa.

Omenoista luulin tulevan vaatimattoman sadon. Hedelmissä on ollut jos jonkinlaista kääriäistä ja toukkaa sekä muumio-omenoita. Kuivuuden vuoksi ajattelin koonkin jäävän minimaaliseksi. Elokuun sateet kuitenkin kasvattivat omppujen kokoa mukavasti. Puut pudottivat runsain mitoin raakileita ja huonokuntoisia olen kantanut kompostiin. Syötävää jäi silti enemmän kuin riittävästi. 

Punakaneli

 
Ensimmäisenä kypsyi Huvitus, jota onkin syöty ahkerasti. Se kyllä maistuu myös linnuille ja pörriäisille. Varsinkin mehiläiset löytävät puissa roikkuvat kypsät punaposket vikkelästi. Punakaneli alkaa myös olla syöntikypsää. Lajina se on melko terve, eikä Huvituksen lailla ole yhtä toukkainen. Syys- tai talviomena, jonka nimestä en ole aivan varma, tekee kohtalaisen hyvän sadon. Se saa kypsyä vielä jonkun aikaa puussa. Valkeakuulas sen sijaan teki tänä vuonna vain muutaman hedelmän.

Syys- tai talviomena

Omenoita tulee syötyä sellaisenaan. Jonkun verran lohkon niitä pakastimeen. Elo-syyskuussa tapaan myös käyttää leivonnassa omenoita. Joskus olen tehnyt omenoista pakastimeen sosetta. Ehkä teen niin tänäkin vuonna. Hilloja meillä käytetään sen verran vähän, ettei niitä kannata valmistaa. Herukoista tuli jo mehuja yli oman tarpeen, joten omenoista ei sitäkään ole syytä tehdä.

Aronia

Aronioita rinteen puskat ovat täynnä. Niin täynnä, että pensaat  notkuvat miltei maassa. Aiempina vuosina olen pakastanut aronioita, sillä jäisinä aamupuuron päälle laitettuina ne ovat maukkaita. Nyt pakastin on niin täynnä muita marjoja, etten aio sinne aronioita enää laittaa. Sääli, sillä aronia on todellinen vitamiinipommi, sillä se sisältää beetakaroteenia, B1-, B2-, B6-vitamiineja, C-, E- ja K-vitamiinia, antosyanideja, polyfenoleja, kvinik-happoa, booria, jodia, kuparia, mangaania, magnesiumia, molybdeeniä ja rautaa. Ehkä sentään muutaman minigrip-pussillisen käyn vielä poimimassa. Loput jätän linnuille.

Viiniköynnös Zilga on niinikään täynnä hedelmäterttuja. Aivan kypsiä ne eivät vielä ole ja pieniähän nuo ovat verrattuna kauppojen ulkomaisiin rypäleihin. Viime vuonna taisin saada muutaman rypäleen, joista tein joulupöytään pikkuruisen purkin rypälehyytelöä. Nyt pitää keksiä napostelun lisäksi jokin hyödyllinen valmistusohje, jotta rypäleet eivät menisi pelkästään tinttien suihin. Pergolassa ei oikein enää tarkene istua nauttimassa välimerellisistä tunnelmista. Eikä siellä voikaan istua, sillä siirsimme kalusteet terassilta kellariin kattorempan alta pois. Keinu ei mahdu kellarin ovesta sisään, joten se valloitti väliaikaisesti pergolan.

Kasvimaalla on ehdottomasti oltava myös kesäkukkia. Kakkoslaatikkoon kylvin 14.5. kesämalvikki Silver Cupia, kosmoksia kolmea eri sorttia eli: Velouette, Double Click Cranberries ja Daydream. Lisäksi kylvin yhden rivin villiporkkana Daraa.

Kosmoskukat kasvavat joka vuosi valtavan korkeiksi. Hyvä niin, sillä siten voin ihastella niitä vaikka työhuoneen ikkunasta. Samoin puistoalueella kulkijat pääsevät nauttimaan kukkivista kosmoksista tarvitsematta häiritä niiden kasvattajaa.

Daucus carota 'Dara' - Villiporkkana

Luulin, etteivät villiporkkanat suorakylvettyinä ehdi kukkia ollenkaan. Ehtivätpä kuitenkin. Aion siirtää ne lavakauluksesta johonkin istutusalueista jatkamaan elämäänsä tulevina vuosina. Terassin ruukusta istutin jo yhden Daran yläpihan Syreenipenkkiin. Toivottavasti nousee sieltä ensi kesänä. Ellei, voin aina kylvää uusia siemeniä.

Persilja yltyi kukkimaan

Luonnollisesti kasvimaalla on myös yrttejä. Lavakaulusten ja nurmialueen väliin jää Vapaapenkiksi nimittämäni kaistale. Siinä kasvaa ruohosipulia, persiljaa, sitruunamelissaa ja ryytisalviaa sekä tilliä. 

Vapaapenkin persilja kukkii taustanaan kehäkukat ja ruiskukat.

 
Lisäksi kylvin Vapaapenkin toiseen puoliskoon kehäkukkaa ja ruiskukkaa. 

Löytyi kuva aita-alueesta vain puiston puolelta otettuna.

Kasvimaan pitkä sivu rajoittuu kunnan puistoalueeseen. Meidän puolella aitaa, kasvimaakäytävän ja aidan välissä on kapea multakaistale, jossa kasvaa monivuotisina villiviinejä ja vuosi sitten kylvettyjä villiporkkanoita. Viime kesänä tyhjensin villiviinien eteen pussinpojalta ruiskukan siemenet, joista nousi tänäkin kesänä muutama kukka. Samoin kosmokset ovat siementäneet siten, että taimia ilmaantui jopa kivituhkakäytäville.

Tagetes - Samettikukka

Samettikukat kuuluvat myös kasvimaan jokavuotiseen valikoimaan. Olen kerännyt näistä punaoransseista siemeniä siltä varalta, etten löydä samaa lajiketta ensi keväänä. Olen näistä tykännyt kovasti. Aina on oltava mieli avoinna jollekin uudelle kaunottarelle.

Vapaapenkin vaeltajia eli pioniunikoita.

Tulipa tästä taas pitkä sepustus. Toivottavasti jaksoitte kahlata ainakin kuvat läpi. Itselleni tämä oli antoisa matka kuluneen kesän kasvimaan ja kasvihuoneen antiin. Kuvien etsimisen ja kokemusten muistelun ohessa tuli pohdittua kesän valintojen hyötyjä ja haittoja. Joitakin asioita teen ensi kesänä toisin. Jotkut valinnat taasen ovat osoittautuneet hyviksi toteutettavaksi jatkossakin. 

Keväällä olen taas tavalliseen tapaan intoa täynnä tilaamassa siemeniä ja suunnittelemassa kasvatuksia. Siinä tiimellyksessä unohdan monet hyvät päätökset. Tämä yhteenveto toimikoon siis konkreettisena muistutuksena ja ohjenuorana. Toivottavasti tästä on hyötyä teillekin, rakkaat blogiystävät!

Hyvää viikonloppua kaikille!