tiistai 7. syyskuuta 2021

Viikonloppu lapion kaverina

Clematis Madame Julia Correvon - Tarhaviinikärhö
 

Olipa mukava viikonvaihde. Auringonpaiste houkutteli ulos tarttumaan lapioon. Tekemistä riittäisi vaikka toisille jaettavaksi, mutta kummasti lista lyheni rauhallisellakin otteella. Päätin tehdä sen minkä jaksan ja viitsin. Kaiketi minussa on samanlaiset asetukset, kuin ruohonleikkurissa. Kun kerran narusta vetäisee moottorin liikkeelle, se ei sammukaan ennen, kuin kahvasta päästää irti. Lapio jumittui käsiini ja sen kanssa tuli seikkailtua ympäri puutarhaa.

Anemone hupehensis - Syysvuokko


Harvemmin minulla on kamera mukana puutarhatöissä. Vaalin sen hyvinvointia, enkä siksi jätä sitä puutarhapöydälle odottamaan kuvaussessioita. Kännykänkin jätän sovinnolla sisälle, sillä niin kiireellistä kenelläkään harvemmin on, ettei asioita voisi selvittää saavuttuani sisälle. Enkä siis kännykameralla juuri mitään kuvaa. Niinpä teen kuvauskierrokset joko ennen tai jälkeen töiden pihatöiden.

Euphorbia amygdaloides - Mantelityräkki


Mantelityräkin kaivoin ylös jo ajat sitten. Se oli kasvanut melkoiseksi pehkoksi ja syyshortensioiden tyvellä asuessaan kaatui kulkuväylälle. Jaoin kasvin kahdeksi ja istutin kummatkin Pikkupuutarhaan. Toinen jakotaimi lähti nopeasti reippaaseen kasvuun. Toinen on kyllä hengissä, mutta huomattavasti vaisumpi kasvussaan. Jospa se aikansa juuriaan kasvatettuaan innostuu keväällä ottamaan mittaa kumppanistaan.

Euphorbia dulcis ´Chameleon´ - Metsätyräkki

Päätin lauantaina tehdä samanlaisen siirto-operaation metsätyräkille, joka oli jäänyt lumikärhön kainalossa valottomaan ahdinkoon. Metsätyräkin siementaimia olen löytänyt lähellä kasvavien omenapuiden mulloksesta. Jäipä niitä entisellekin paikalle, lumikärhön viereen. Ison paakun istutin Ruusupenkkiin, jossa kärhö Aljonushkan siirron jälkeen oli sopivan avara ja multava paikka. Leikkasin metsätyräkin varret poikki, jotta se käyttäisi voimansa juurtumiseen lehtimassan elossa pitämisen sijasta.

Dianthus plumarius - Sulkaneilikka

Olopihan Pionipolun varrella kasvava sulkaneilikka vaati myös toimenpiteitä, koska sekin tykkäsi vallata kulkuväylän. Muhkeassa pehkossa on ulkonäköön nähden varsin pienet juuret. Tästäkin massasta irrotin muutamia paloja istutettavaksi toisaalle. Suurimman osan laitoin sisäänkäyntiä vastapäätä, kärhöpolun oikealle puolelle. Siinä on ollut tyhjä paikka, jonka maahumala on yrittänyt vallata. Mullan alla on piilossa Darwin-tulppaaneja, jotka toivon mukaan nousevat keväällä. Sulkaneilikka pysyy läpi vuoden osittain harmaanvihreänä, osin se menee talvella ruskeaksi. Alkukesästä sulkaneilikkaan tulee vaaleanpunaisia hapsottavia kukkia.

Rosa Sävel

Aljonushka-kärhöä siirtäessäni jouduin leikkaamaan Sävel-ruususta useamman ison oksan. Se ei ole ottanut siitä lainkaan nokkiinsa, vaan kukkii lähes yhtä komeasti, kuin aiemmin kesällä. Ehkä kukintaa lisäsi myös se, että napsin elokuun alussa valtaosan kuivuneista kukista pois. Kollaasin yläoikeassa kuvassa Sävelen edessä näkyy neilikkaruusun kukkia. Se kukkii yhtä innokkaana, kuten myös yläpihan Teresanruusu.


Minulla ei ole mitään kiirettä edetä syksyssä, mutta luonto on päättänyt toisin. Monena aamuna mittari on ollut apean alhaisissa lukemissa. Sunnuntaina niinkin vähän kuin +0.8ºC. Alapihan nurmikko oli valkean kuuran peitossa ja autojen ikkunat jäässä.

Puiden ja pensaiden lehtiin on alkanut tulla syyssävyjä. Lauantaina nurmikkoa leikatessani pudonneita lehtiä oli runsaasti. Helmililjat ovat myös tulkinneet syksyn saapuneeksi, sillä varsinkin hedelmäpuiden alle on noussut niiden lehtituppaita. Pian jänikset käyvät ne tasaamassa talttahampaillaan. Onneksi kukka-aihiot ovat mullan alla piilossa ja nousevat vasta kevään saapuessa.

Scabiosa atropurpurea ' Oxford Blue' - Koreatörmäkukka

Istutin kuukausi sitten alapihan Ovaalipenkkiin pari uutta syyshortensiaa. Ovaalipenkin kasvit kärsivät erityisen paljon kuivasta hellejaksosta. Ehkä vesivarantoja oli istutettujen kasvien kanssa verottamassa myös lähellä kasvava iso mänty. Olin laittanut toukokuun lopussa Ovaalipenkkiin mm. siemenestä kasvattamani koreatörmäkukat. Niissä oli vielä sen verran eloa, että siirsin ne syyshortensioiden alta Pikkupuutarhaan. Taisivat tykätä siirrosta, sillä huomasin niiden alkaneen kukkia.

Phlox paniculata 'David -Syysleimu


Etupihan syysleimuista värikkäämmät ovat jo kukintansa loppusuoralla. Valkoiset sen sijaan aloittivat muita myöhemmin, joten ne jaksavat vielä kukkia. Osa jaloangervoista kukki ajat sitten.

Phlox paniculata - Syysleimu

Olopihan puolella syysleimut ovat oikeastaan vasta aloittamassa. Niiden ulkoasu ei ole kaunein mahdollinen, sillä kesän aikana niille on tullut korkeutta yllin kyllin ja kaatosateissa ne ovat tukemisesta huolimatta kaatuneet sikin sokin. Niitä katsellessa päähän on syttynyt lamppu, joka kehottaa keksimään jotain muuta syysleimujen tilalle.

Thalictrum 'Hewitt's Doubel' - Jaloängelmä


Pari postausta sitten diivailin jaloängelmällä. Kuten sanottu, nimistä olen mennyt onnellisesti sekaisin. Tästä kuvan jaloängelmästä olen varma. Hän on Hewitt's Double, jonka kuvaaminen on kukkien pienen koon ja pienessäkin tuulenvireessä heiluvuuden vuoksi vaikeaa. Näitä minulla on alapihalla kaksi ja yläpihalla kolmas. Toivon heidän runsastuvan, sillä en saa heidän katselemisesta kyllikseni.

Pilosella aurantiaca - Oranssikeltano


Vuosia sitten sain eräältä ystävältä kuvan oranssia kukkaa. Hän sanoi sitä lapinvuokoksi, joka se ei tietenkään ole. Oranssikeltanohan tämä. Siirsin osan Vasenrinteeseen, jossa kasvi kukki jo alkukesästä. Nyt on ilmaantunut muutama kukkavarsi Syreenipolun vieressä kasvavien lehtiruusukkeiden keskelle. Tämä kahden euron kolikon kokoinen kukka ei koollaan ylpeile. Se vain on niin soma ja etenkin nuo karvaiset nuput ovat tosi söpöjä.

Iris sibirica - Siperiankurjenmiekka

Joinain vuosina olen leikannut siperiankurjenmiekkojen kuivuneet kukkavarret pois. Tänä vuonna sekin on jäänyt tekemättä. Luin puutarhalehdestä, että kannattaisi leikata. Siten kasvi keskittäisi energiansa juuriin, eikä siementen kypsyttämiseen. Tuntuu kivalta huomata, että vanheneva pää kykenee edelleen vastaanottamaan ja hyödyntämään uutta tietoa.


Varjoliljat kukkivat kuluneena kesänä ruhtinaallisen runsaasti. En ole niidenkään siemenkotia leikannut pois, kun olen odottanut niiden kuivuvan ja ruskettuvan. Vasta nyt niin on alkanut tapahtumaan. Osan siemenkodista tyhjensin istutusalueille, kuten olen tehnyt aiemminkin. Osan keräsin sisäänkäynnin pöydälle koristeeksi. Jonkun verran siemenkotia on vielä leikkaamatta ja keräämättä. Pitäähän jotain tekemistä jäädä muillekin päiville.

Paris quadrifolia - Sudenmarja
 

Kävin myös moikkaamassa hoivakodissa asuvaa isääni. Edellisellä viikolla hän oli pirteä ja hänen kanssaan oli helppo tarinoida.Tällä kertaa isä istua kyhjötti huoneensa sohvanreunalla maansa myyneen näköisenä ja oloisena. Huomasin, ettei isällä ollut kuulolaitteita. Usein vähintäänkin toinen niistä on pöydällä tai lattialla. Nyt kumpaakaan ei löytynyt mistään. Sanoivat, että isäni tyrkkää kuulolaitteensa omituisin paikkoihin. Hoitaja sanoi, ettei isällä ollut niitä aamulla hänen tullessa töihin. 

Mylläsimme huoneen ylösalaisin ja tutkimme kaikki mahdolliset paikat. Niitä ei pienessä huoneessa järin paljon ole, eikä isä sokeana kykene itsenäisesti kulkemaan kuin korkeintaan huoneensa vieressä olevaan vessaan. Yksi hoitajistakin tuli avuksemme etsimään. Ei löytynyt, ei kumpaakaan. Sängyn alta löysin sen sijaan nenäliinoina toimineita talouspaperimyttyjä ja sohvan alta isän yläproteesin.

Vajaa kuukausi sitten käydessäni isää katsomassa hänen vasemmassa korvassaan oli kuulolaite ilman teknistä osaa. Pelkkä muoviputki. Ei löytynyt puuttuvaa osaa mistään, joten tilasin uuden teknisen osan. Sainkin sen parissa päivässä. Nyt tilasin kumpaankin korvaan uudet kuulolaitteet, jotka tehdään asiakkaan korvien mittojen mukaan. Toimitusaika 2-3 viikkoa ja hinta 140 euroa/kpl. Onneksi tiedot löytyvät firman koneelta, niin ei tarvitse isää jälleen kerran rahdata sovitukseen.  Sokeana isä on täysin huonon kuulonsa varassa. Voin kuvitella, miten kaoottinen hänen elämänsä on ilman kuulolaitteita.

Kuinkahan monta päivää isä on ollut ilman kuulolaitteitaan? Kumma, ettei kukaan ole maininnut minulle mitään, vaikka aina soittaessani kysyn, onko jotain erityistä. Miten monta päivää hän on ollut ilman yläproteesiaan? Muistisairaana ja sokeana hänellä ei ole minkäänlaista käsitystä, millaisessa ja miten kalustetussa paikassa hän on 8 kuukauden ajan asunut. Toivoisin henkilökunnan ottavan enemmän vastuuta isän kuulolaitteista ja hammasproteeseista. 

Calendula officinalis 'Bronzed Beauty' - Kehäkukka
 

Monenmoiset elämää rikastuttavat kujeet ja haasteet jatkukoon.
Valoisia ja lämpimiä syyspäiviä kaikille!

 

20 kommenttia:

  1. Onpa ikävää kuulla isäsi tilanteesta. Tuollaiset hyvin tärkeät asiat olisi todellakin tärkeää myös huomioida ja niistä raportoida omaisille.
    Ihastuttavat jaloängelmät sinulla! Tuo Hewitt on täälläkin elossa, sitä ehdin jo vähän surra, kun ei noussut kuin vasta keskikesällä. Hyvin pieni se on, ängelmät eivät tunnu oikein viihtyvän puutarhassani, mutta pääasia, että hengissä on. Sinulla on selvä ängelmäpikkusormi, jos on hortensiapeukalokin!
    Tuo on muuten jännä homma, että ei meinaa lopettaa pihatöitä kun kerran vauhtiin pääsee. Kai se on sekin, että kun on työvermeet ja saappaat ylleen saanut ja työvälineet esiin... ja koko ajan myös huomaa lisää tehtävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokonaisuus huomioon ottaen isällä on ihan hyvä paikka ja olla. Tällaiset vastoinkäymiset vain verottavat hetkellisesti voimia ja aiheuttavat ylimääräistä, turhaakin murhetta.
      Minulla on sellainen muistikuva, että ihastuin Hewitt's Doubleen sinun blogissasi. Kuva jäi jonnekin takaraivoon ja kysyin sitä useammasta paikasta, kunnes tärppäsi. Saan näköjään pakkomielteen jostain kasvista ja rauhoitun vasta, kun niitä on riittävä kokoelma pihassani. Olen yllättynyt, miten hyvin ängelmät ovat kotiutuneet. Toivottavast viihtyvät jatkossakin.
      Pihatöihin mennessä jo asettaa itselleen tiettyjä tavoitteita, jotka toivoisi saavansa johonkin pisteeseen. Minusta on rasittavaa keskeyttää hyvin alkanut homma ja vaihtaa vaatteet vaikkapa ruokailun ajaksi. Mieluummin yhteen putkeen töitä, sen jälkeen pesu ja ruoka. Sitten voikin tepastella tutkailemassa, mitä tuli tehtyä.

      Poista
  2. Voi, onpa isälläsi harmillinen tilanne ja sitten vielä tärkeät "apurit" hukassa :( Ei siinä paljoa pysty tekemään, kuin olemaan vaan... Hyvä kun hommaat uudet tilalle ja ei tartte vanhaa ihmistä raahata edestakaisin "malliksi"
    Kunpa saisi virtaa ja jaksamista itselleenkin. Mitä kylmemmäksi menee ja pitää pukea kunnolla päälle taretakseen ulkona, sitä laiskempi minusta tulee. Hyvä kun jaksan kastella ruukut enää.
    Syystöihin olen kuitenkin hissukseen tarttunut, vähän kerrallaan on mun mottoni nykyään:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän kuulevien ja näkevien on vaikea asettua sellaisen asemaan, jonka aistit eivät toimi. Uudet kuulolaitteet ovat isälle välttämättömyys.
      Nyt on vähän lämpimämpää. Jospa se auttaisi sinua ylimääräisen pihaenergian löytymisessä. Syystöissä on tietynlaista haikeutta, enemmän kaiken siivousta ja luopumista. Ehkä se aiheuttaa omalta osaltaan väsymystä.
      Vähän kerrallaan on erinomainen motto.

      Poista
  3. Vähän harmitti olla viikonloppu pois kotoa, olisi ollut hienot säät tehdä pihatöitä. No mitään niin tärkeää ei ole etteikö vielä ehtisi. Olen yrittänyt hävittää oranssikeltanoa, meillä se valtaa liikaa alaa. Aina nousee uusi taimi vaikka en päästä kukkimaan.
    Onpa kurja tilanne hoitokodissa jos kellään ei ole aikaa etsiä kuulokojetta ja muita apuvälineitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säiden puolesta tekeminen onnistuu tulevinakin päivinä ja viikonloppuna. Joskus muu elämä tuntuu häiritsevän liikaakin puutarhaelämää. Onneksi tunne on ohimenevää ja ajan taas salliessa edellisenkin viikonlopun työt tulevat tehdyiksi.
      Isän hoivakodissa työntekijämäärä on käsittääkseni kohdillaan, jopa yli sen säädetyn 0.55:n. Tehostetun hoivan yksikössä työtä lienee siitä huolimatta yllinkyllin. Moiset vastoinkäymiset harmittavat isän puolesta ja ilman muuta aiheuttavat minulle lisää työtä ja turhaa murhetta.

      Poista
  4. ’samanlaiset asetukset kuin ruohonleikkurissa’ nauratti. Tuntuu tutulta, silloin kun on hyvä veto päällä. Tänään minulla oli kyllä käynnistymisvaikeuksia, koska piti ensin olla pitkään ruoanvalmistuspuuhissa ja sitten pilvinen sää jotenkin hyydytti. Saan aina aurinkoenergiasta apua.
    Isäsi tilanteesta lukeminen suretti kovasti. Tuntuu varmasti surkealta olla kahta tärkeää aistia vailla ja ehdottomasti kurjaa, ettet saanut tietoa, vaikka kysyit kuulumisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruohonleikkuri-vertaus sopi viikonlopun tilanteeseen erinomaisesti. Viuhdoin työkaluineni ympäri puutarhaa samalla vauhdilla, kuin jos olisin astellut ruohonleikkurin kanssa.
      Voin hyvin kuvitella, miten ruoanvalmistus ja pilvisyys aiheuttavat käynnistysvaikeuksia. Niin käy minullekin. Tykkään mennä pihahommiin heti aamusta ja tehdä riittävästi putkeen. Varsinkin päivien lyhetessä ei enää pimeässä tee mieli uurastaa.
      Olen tottunut hyvään viestintään, enkä näe sellaiselle estettä hoivakotitoiminnassakaan. Pitänee esittää enemmän ja useammin kysymyksiä.

      Poista
  5. Isäsi tilanne kuulostaa kyllä haastavalta. Kuulolaitteen katoaminenkin kuulostaa mystiseltä.

    Puutarhatyöt ovat joskus parasta siten, että työt vievät eteenpäin, eikä ole aikataulua lopettamiselle. Usein joudun tekemään puutarhahommia kelloa vilkuillen ja se on todella turhauttavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin molempien kuulolaitteiden yhtäaikainen katoaminen on mystistä. Toivottavasti siihen joskus joku selitys tulee. Uudet on nyt kuitenkin tilattu.
      Puutarhatöissä tiukka aikataulu on rasittavaa. Jätän joskus kokonaan aloittamatta, jos ei ole riittävästi aikaa. Kiireettömässä tilanteessa syntyy myös uusia ideoita. Minulla ei enää ole onneksi aikaa ja hoitoa vaativia lapsia, mutta Ukkokulta kyllä tulee välillä huhuilemaan, josko vaihtaisin puutarhan hetkeksi hänen seuraansa.

      Poista
  6. Eipä ihme, ettet saa tarpeeksesi jaloängelmäsi katselusta niin kaunis se on.

    Onpa harmillinen tilanne isäsi kohdalla. Tuntuu hieman oudolta, ettei kuulolaitteen katoamisesta kerrottu lainkaan, vaikka soittaessasi nimenomaan tiedustelit isäsi tilanteesta. Onneksi asia on nyt hoidossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että kukilla on kukintavuoronsa. Saavat siten maksimaalisen huomion kukin. Viime päivinä olen ihastellut jaloängelmiä ja syysvuokkoja. Niin ja tietenkin myös syyshortensioita.
      Onneksi isän kuulolaiteasia etenee. Toivottavasti saapuvat pian.

      Poista
  7. Harmillista on nuo isäsi kuulolaite ja proteesi asiat. Miten voikin hävitä noinkin tärkiit kapineet kuin kuulolaitteet. Tiedonkuluku tosiaan mättää siellä hoivakodissa.

    Kauniit kukkijat syysvuokko ja jaloängelmä, muutakin iloa silmälle on. Miulla syysvuokot ei tänäsyksynä kuki ensinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella kummallista, että molemmat kuulolaitteet katosivat. Välillä jompikumpi on lattialla, mutta ei koskaan molemmat täysin kadoksissa.
      Toivottavasti syysvuokkosi ovat kuitenkin hengissä ja ilahduttavat sinua kukinnallaan ensi vuonna. Omani ovat runsastuneet paljon ja kukkivat valtoimenaan. Ihania ovat!

      Poista
  8. Kylläpäs tuli paha mieli isäsi tilanteen takia. Kummallista, ettei katsota proteesien ja apuvälineiden perään näköjään ollenkaan. Noin olennaisten apuvälineiden katoaminen olisi aina selvitettävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paha mieli episodista tuli meillekin. Sain vastauksesi, etteivät voi vahtia jokaisen asukkaan tekemisiä. Kehottivat harkitsemaan sellaisen apuvälineen hankkimista, joka olisi helpompi kadotessa löytää.
      Isän itsenäiset tekemiset ja menemiset ovat varsin minimaalisia. Korkean ikänsä, sokeutensa ja muistisairautensa vuoksi hän on tehostetun hoivan yksikössä.

      Poista
  9. Kaunista syyskukintaa on puutarhassasi. Leimutkin kukkivat vielä.
    Olen todella pahoillani isäsi puolesta. Ei noin saa vanhuksia kohdella, kyllä heistä pitää huolehtia kunnolla. Ymmärrän, että etteivät hoitajat voi kaikkea vahtia, mutta isäsi kohdalla kuulolaite on niin keskeinen juttu että sen puuttuminen pitäisi kyllä huomata. - Olen huomenna lähdössä katsomaan äitiäni Leppävirralle, hänkin on Attendon tehostetun hoidon osastolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavasti mattimyöhäiset vielä ilahduttavat kukinnallaan.
      Isän tilanne surettaa, kun ilman kuulolaitteitaan hänen mahdollisuutensa kommunikoida toisten kanssa supistuu olemattomiin. Kunpa uudet kuulolaitteet tulisivat pian.
      Onneksi hankaluudet ainakin isän hoivakodissa ovat vähäisiä. Toivottavasti äidilläsi on kaikki hyvin.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!