Kyllä nyt tarkenee

 
Satokausi on jo hyvää vauhtia menossa. Pakastin mansikoita kaksi viiden kilon laatikkoa. Olivat erittäin hyvälaatuisia ja makeita. Taitaa ostamieni ainoa huono mansikka näkyä juuri tässä kuvassa. 

Mansikoiden hinta on noussut. Viime vuonna viiden kilon laatikon sai 30-35 eurolla. Nyt pulitin 50 euroa. Uutisissa sanottiin hinnan laskevan pääsadon kypsymisen myötä. Useammasta paikasta kyselin. Aina oli sama viidenkympin laatikkohinta. Yksittäisiä rasioita ostaessa litrahinta on ollut 8 €/l.  

Kotimaiset mansikat ovat niin ihanan makuisia, että kerran vuodessa raaskii niihin vähän törsätäkin. Saa sitä rahaa turhempaankin hassattua.

Jos oli kesäkuu kylmä, heinäkuussa ei sitten tarvitsekaan palella. Lämpömittari näyttää päivä toisensa jälkeen lähes kolmenkympin lukemia. Välillä kosteus huitelee 90:ssä, mikä saa ilman läkähdyttämään. Monelle päivälle on ennustettu ukkosta ja kaatosateita. Taidokkaasti on ukkoset meidät kiertänyt. Joko pohjoispuolelta tai etelästä merta pitkin. Tiistaina tuli ilta-seitsemältä yllättävä vajaan puolen tunnin rankkasade. Ehdin sopivasti kastella kasvimaan, mutta imeytyipä sadevesi sitäkin paremmin kavien hyödyksi. Illalla kymmeneltä päälle nousi ukkonenkin. Muutaman kerran jyrähti kovaäänisesti ja vettäkin tuli, joskin aika maltillisesti.

Maanantaiaamuna päätimme Ukkokullan kanssa leikata omenapuiden vesiversot. Valkeakuulaassa niitä ei montaa ole. Punakanelissa ja syysomenassa vähän enemmän. Huvituksessa vesiversoja on joka vuosi runsaasti. Tänä kesänä jopa uskomattoman pitkiä. 

Kahteen pekkaan työ sujui kätevästi. Pressu nurmikolle, matalammat ja korkeammat tikkaat paikalle ja pitkävartinen leikkuri sekä sekatöörit hyppysiin. Sitten vain hommiin. Vesiversojen poistaminen ei ole mitään mielihommaa, mutta siitä on tullut jokakesäinen operaatio. Kevättalvella ei meidän vanhoja puitamme tarvitse leikata oikeastaan ollenkaan. Ensi keväänä tosin aion lyhentää paria aidan yli kunnan puolelle kasvanutta oksaa.

Lämpöä oli vähän liikaa moiselle leikkuu-urakalle. Raahasimme leikkuujätteen pressun avulla alapihan toiseen päähän ja seuraavana aamuna varaparkkipaikalle pois kuskattavaksi. Hölmö kun olen, kävin vielä leikkaamassa nurmikon, jolloin sain pienemmät sotkut kätevästi siivottua pois puutarhasta. Taas on hetken aikaa siistiä.

Kurkkuja on kerätty kasvihuoneesta runsaasti. Suurin osa on syöty sellaisenaan, salaattiin pilkottuna, leivän päällä tai hölskykurkkuina. Joitakin olen antanut läheisille ja naapurille.

Tomaatitkin alkoivat kypsyä heinäkuun toisella viikolla. Joka päivä on käytävä poimimassa kypsiä. Omakehuko noissa tomaateissa maistuu, kun ne ovat vaan niin paljon kaupasta ostettuja paremman makuisia. 

Tomaateissa on edelleen kukkia ja raakileita paljon. Villi veikkaukseni on, ettei tämän kesän sadosta tule parin edellisen veroista. Kesäkuussa yöt olivat jatkuvasti viileitä. Vielä juhannuksen jälkeenkin mittari näytti yölämpötilaksi alle +10℃. Näillä helteillä öisinkin on lämmintä. Kasvarin ovi saa olla vuorokauden ympäri auki. Yöksi laitan oviaukon eteen harson, ettei naapuruston kissat tai marjapensaissa aamutuimaan temmeltävät harakkalapset mene kasvariin tomaatteja nokkimaan.

Puna- ja valkoherukoita tulee paljon. Alkavat olla kohta korjuukypsiä auringon porottaessa päivä toisensa jälkeen suoraan pensaisiin. Herukkapensaiden oksat roikkuvat lähes maassa marjaterttujen painosta. Kasvituet ovat vielä osittain pionien ja monen muun perennan hallussa. Harvoin on niin paljon ollut tuettavaa kuin tänä kesänä.

Herneitä kylvin sen verran, että iltaisin voi seistä lavakauluksen vierellä palkoja napsimassa. Tiistai-iltana huomasin palkoja jo muodostuneen. Saavat vielä vähän lihoa.

Sipulit ja valkosipulit ovat kasvaneet komeasti. Punajuuri ja porkkana samoin, mutta niitä olisi voinut kylvää enemmän. Uhrasin taas yhden laatikon kokonaan kosmoksille ja toiseen laitoin leijonankitaa. Parsoilta yli jäävään tilaan istutin esikasvatettuja samettikukkia. Täytyyhän sitä sielun- ja silmänruokaakin olla. Minun pienessä kasvimaassani ei taloudellista etua saavuteta. Enemmän tämä hyötykasvattaminen on kokeilemista ja maistelemisen iloa. 

Mangoldikin on hyvässä kasvussa. Käytän sitä esimerkiksi pinaatin tapaan vaikkapa suolaisissa piirakoissa.

Salaattia kylvin ihan liikaa ja väärää lajiketta. Omista siemenistä tuli kahdenlaista salaattia, kumpikin turhan velttoa. Tykkään rapeammista salaateista. Yhden kaupan salaatin jämän lykkäsin lavakaulukseen alkukesästä. Siitä riittää yllättävän moneen salaattiin ja leivän päälle.

Kurpitsaakin pitää olla. Alkoivat kukkia vasta juhannuksen jälkeen. Kesäkurpitsan taimet eivät kuki ollenkaan. Ehkä ovat jo liian vanhoja. Pitääkin laittaa muistiin, että hankin ensi keväänä uusia siemeniä. Spagettikurpitsa ja Tom Fox kukkivat ja alkujakin näyttävät jo tekevän. 

Yhdessä lavakauluksessa on erilaisia tuoksuherneitä, jotka kukkivat parhaillaan valtoimenaan. Saman laatikon kasvimaan puoleisella laidalla on kehäkukka 'Bronzed Beautya', joka on alkanut avata ensimmäisiä nuppujaan. Myös samettikukka 'Jolly Jesterit' laittavat parastaan.

Tatetes patula 'Jolly Jester'

 

Campanula patula - Harakankello

Harakankelloja on tänä kesänä ilmestynyt pihallani moneen paikkaan. Useimmiten vieläpä perennapenkkeihin, missä ne ovat olleet kaunis lisä. Moneen vuoteen meillä ei ollut ainuttakaan harakankelloa. Muutama vuosi sitten alkoi ilmestyä yksittäisiä sinne tänne. Moni on varmaan lukenut YLE-uutisen, jossa Toholammilla sijaitseva kesantopelto muuttui siniseksi harakankellomereksi. Ihmiset ovat matkanneet kauempaakin sitä ihailemaan.

Harjaneilikat somistavat kääpiöhopeakuusta.

Kävin kurkkaamassa olisiko lämpötila yhtään laskenut. Yhä on yli +28℃, joten taidankin lukea jonkin aikaa kirjaa. Käyn nyppimässä ja kastelemassa kesäkukkia vasta ennen nukkumaan menoa.

Varokaa polttamasta nahkaanne auringossa!