Herkkuja joulupöytään

 

Näyttää yhä vahvemmin siltä, että vietämme lähestyvän joulun Ukkokullan kanssa kahden. Korona jyllää Uudellamaalla ja ihmisiä suositellaan rajoittamaan tapaamiset vain välttämättömiin ja mielellään samassa taloudessa asuviin ihmisiin. Joulu on yhdessäolon juhla, mutta tässä tilanteessa on laitettava itse kunkin terveys etusijalle. En halua itse sairastua ja olisi todella raskasta tietää sairastuttaneensa jonkun toisen. Varsinkin, kun lähipiirissä on kolme haurasta ja huonokuntoista vanhusta.

Amaryllis Rozetta

Viime vuosina olen koristellut kotia jouluna yhä vähemmällä tilpehöörillä. Sisällä on erilaisia valosarjoja ja kynttilöitä. Talon molemmin puolin on valosarjat isoissa tuijissa ja parissa muussa paikassa.  Kukkia en edes yritä vastustaa. Vaaleanpunainen Rozetta-amaryllis avasi juuri toisessa kukkavanassaan neljännen nupun. Ruokakaupasta ostin kaksi valkoista amaryllistä, joiden pitäisi olla kerrottuja. Ja aloituskuvan valkoinen joulutähti on juuri niin kaunis, kuin odottaa sopiikin.

Meillä juodaan aika vähän mehuja. Oman puutarhan herukoista tuli tänäkin vuonna useampi litra mehua ja siitä valmistin jokusen purkillisen hyytelöä hillosokerilla. Makeaahan hyytelö on, mutta eipä sitä kauhatolkulla syödäkään. Punaherukkahyytelö sopii hyvin vaikkapa lihan lisukkeeksi. Monena syksynä olen tehnyt vastaavanlaista hyytelöä myös aroniamehusta. Oikein hyvää sekin.

Hyytelöpurkit ovat kiva lahja. Annan muutamalle ihmiselle purkillisen joulukukan sijasta tai kera.

Sinappia olen tehnyt vuosikausia jouluksi itselle ja muille annettavaksi. Teen aika tujakkaa sinappia, jonka tänä vuonna maustoin konjakilla. Ensi vuodeksi täytyy taas pyytää vauvaperheiltä pilttipurkkeja, sillä kovin isoihin purkkeihin sinappia ei ole järkevää pakata.

Jokaisella sinapinvalmistajalla lienee omat suosikkiohjeensa. En muista, mistä omani on peräisin. Sinapin tekeminen on nopeaa, eikä yhtään vaikeaa. Jauheen määrää lisäämällä saa sinappiin sopivasti ytyä, jos tykkää nenän aukeavan sitä syömällä.

Tässä käyttämäni sinappiohje, jos jotakuta kiinnostaa. Netistä ja keittokirjoista löytyy varmasti lisää.

HERKKUSINAPPI

1 ½ dl sinappijauhetta
1 ½ dl sokeria
2 dl kermaa (tai 1 dl kermaa ja 1 dl mustaa kahvia)
4 munaa
1 tl maissijauhoja
1 rkl ruokaöljyä
1 tl etikkaa
madeiraa, sherryä tai konjakkia maun mukaan

Ainekset sekoitetaan huolellisesti keskenään. Seos kaadetaan laakeapohjai-seen kattilaan ja kiehautetaan nopeasti koko ajan hämmentäen (palaa helposti pohjaan, joten muista hämmentäminen). Jäähdytä nopeasti ja purkita. Säilyy hyvin – maku vain paranee. Jos haluat voimakkaampaa sinappia, lisää vain jauhemäärää.

Joka vuosi innokkaat leipojat keksivät uusia vaihtoehtoja niin joulutorttujen täytteeksi kuin piparien mausteeksi. Luumuisella moussella täytetyt torttutuutit on jo tullut kokeiltua ja hyväksi havaittua. Seuraavaksi testasin Omar-karkeilla ryyditettyjä joulupipareita.

Omar-karkki laitetaan kahden kaulitun piparin väliin. Piparin mallilla ei liene merkitystä. Käytin pyöreää muottia. Nipistin hiukan taikinoita toisiinsa kiinni, sillä ajattelin toffeekaramellin pehmentyvän ja valuvan välistä. Ei valunut, ei edes muuttanut muotoaan piparin sisässä. Makuasia tietenkin, mutta en kokenut Omar-karkin tuovan pipareihin sen kummempaa lisäarvoa. Joku suklaakonvehti voisi olla enemmän minun makuuni. Etenkin, jos suklaa vähän sulaa piparin sisässä.

 
Leivon jouluisin taatelikakkuja vietäväksi läheisille. Vaihtelu virkistää, joten nappasin Suvikumpu-blogista hedelmäkakun ohjeen ja tein sillä muutaman pienen kakun. Kakut onnistuivat hyvin, koristeluna käyttämäni valkosuklaaganache sen sijaan ei. Siitä tuli lähinnä epämiellyttävän rään näköistä, anteeksi vain. Tiedän, mikä meni vikaan, joten jatkossa toivon mukaan onnistun paremmin. Harmi vain, että tuli harjoiteltua koristelemalla juuri niitä kakkuja, jotka on tarkoitus antaa toisille. En ota tällaisista asioista turhia paineita. Eiköhän kakut tule syödyiksi, sillä maku on ulkonäköä parempi.

Metallirengas on pyöreä, kuva vääristää.

Tilasin Elsan lempituoli -verkkokaupasta kivan näköisiä kynttiläkransseja. Metallirenkaassa on antiikkikynttilälle sopivankokoinen pesä. Kranssia voi tuunata vaikka puutarhan kasveilla. Kuvausta varten laitoin kranssiin patteritoimisen kynttilän ja vanhan jouluaiheisen mansetin. Kranssi on toistaiseksi etsinyt sopivaa paikkaa ja nyt uskon sen löytäneen hyvän paikan riippumassa olo- ja takkahuoneen välisessä kattopalkissa. 

Ostin näitä kransseja useamman, sillä niitä on mukava antaa joulukukan kera tai sijasta.

Muutamina aamuina aurinko on saanut taivaanrannan punastumaan. Vaikka päivällä pilviverho onkin kattanut koko tienoon, pienikin auringon pilkistys virkistää. Siellä se on tallessa odottamassa sopivaa ajankohtaa ilmestyäkseen lämmittämään ja valaisemaan.

Mukavaa joulun odotusta kaikille!

Marketanpuiston joulumarkkinat

Aiempina vuosina olen kiertänyt joulumarkkinoita ahkerasti. Nyt taitaa jäädä yksiin ainokaisiin. Kuluneelle viikonlopulle osui useammat markkinat, joista Lohjan Menneen ajan joulumarkkinat ja Nummelan Naistenmessut oli alustavasti käyntilistalla. Tuhruinen sää ja printterimusteen loppuminen muuttivat suunnitelmiani ja suunnistin Espooseen, Marketanpuiston joulumarkkinoille.

Kenetkäs siellä tapasinkaan? Meille bloggareille tutun Saaripalstan Sailan tietenkin. Sailalla oli erinomainen myyntipaikka talvipuutarhan käytävällä, vastapäätä reheviä kasveja. Kuivassa ja lämpimässä, toisin kuin ulkosalla. Sailan aina ystävällinen ja iloisen positiivinen persoona saa omankin päivän loistamaan. Näin tapahtui nytkin.

Sailalla oli myynnissä sekä oman käden tuotteita että Elsan lempituoli -verkkokaupassa myynnissä olevia tuotteita. Kaikkea kivaa ja kaunista oli tarjolla. Tänä jouluna olemme vihdoin pysyneet päätöksessämme olla ostamatta lahjoja, mutta mikä estää hankkimasta tarkoituksenmukaisia tavaroita. Varsinkin kauniita sellaisia.

Ihastuin keraamiseen lankakippoon, jonka reunassa on kolo langan juoksemista varten. Kippo on sen verran painava, että se pysyy hyvin paikallaan lankaa vetäessä. Kipon ulkosivulla on lliito-orava ja saniaisen painaumia. Lankakipon lasitettu sisäpuoli on erityisen kaunis. Siellä läikehtii sinistä, kuin vettä. Ylipäätään tuntuu, kuin sisäpuolen pinta eläisi ja siitä löytää kauniita yksityiskohtia.

Vasemman yläkulman kuvassa kippoon on pelmahtanut 100 gramman kerä lampaanväristä, 3-säikeistä villalankaa. Saila on valmistanut langan korppoolaisten lampaiden villasta. Mitähän lämmintä ja kaunista noin hienosta langasta tekisinkään? 

Tämä söpö keramiikkatähti kissakuvineen lähti myös mukaani. Kotona tajusin, että noitahan olisi voinut ostaa vaikka kukkakimpun kylkeen laitettavaksi. Kukan saajalle jäisi muisto kukkien tuojasta senkin jälkeen, kun kukat jo jatkavat elämäänsä kompostissa. Kumma, kuinka älynväläykset tulevat aina niin jälkijunassa.

Sateisella markkinaraitilla vastaan tuli joulupukki. Toivotin hänelle hyvää joulua ja nappasin kuvan. Kameran räpsäykseen joulupukki totesi, että "nyt vilahti kymppi pukin taskuun". Vitsihän se oli.

Monta kertaa mielessä on ollut käydä Marketanpuistossa kiertämässä ja kuvaamassa myös kasvukauden ulkopuolella. Eipä ole tullut käytyä. Tällä markkinareissulla otin muutaman kuvan poikkeamatta sen enempää istutuksia katselemaan. Vesisateella on ihmisen kulkua kiirehtivä vaikutus.

Niin myyjät kuin asiakkaatkin näillä joulumarkkinoilla olivat hyväntuulisia, eikä liiallista tungosta ollut. Printterimuste oli edelleen hankkimatta, joten jätin hyvästit joulumarkkinoille ja jatkoin matkaa.

Rozetta-amaryllis on ollut upea auki levähtäneine kukintoineen. Nyt kaksi sen vanoista on jo loppusuoralla. Kolmas vana on hyvässä kasvussa eli ihastelu tämän amarylliksen kohdalla ei ole vielä päättynyt.

Pahoittelen etenkin sisäkuvien huonoa laatua. Päivät ovat niin pimeitä ja harmaita, että väkisinkin kuvaamisessa on tyydyttävä lähinnä dokumentaarisiin arvoihin.
 

Söpöilyä kasteluun

Katsokaa nyt, miten söpö kastelukannu. Eihän tuollaista voi vastustaa, enkä siis voinut minäkään. Yritän iskostaa itseeni vastuullisemman kuluttajan asennetta ja aina jotain uutta hankkiessani mietin, tarvitsenko tätä todella. Moni tavara on tätä menetelmää käyttäen jäänyt kaupan hyllyyn.

Nyt oli kuitenkin tarve hyvälle kastelukannulle niin kodin viherkasvien kuin pienien kylvötaimienkin kasteluun. Eritoten tämän kastelukannun pitkä ja kapea kaatonokka helpottaa pääsyä kasvin lehtien väliin ja vesisuihkun voi helposti ohjata haluamaansa paikkaan. Eivät mullat lennä ympäriinsä, eikä pikkuinen taimi kaadu ja huku kasteluveteen. 

Kastelukannu on englantilainen ja sitä valmistetaan Royal Horticultural Societyn myöntämällä lisenssillä. Ostin kannun meille monille tutun Saaripalstan Sailan Elsan lepotuoli-verkkokaupasta.

Kastelukannun kanssa samaan tuoteperheeseen kuuluu tämä ihastuttava narupurkki. Minulla kuluu kasvuaikaan narua etenkin kasvihuoneessa, mutta myös muualla puutarhassa. Usein narukerä on kulkenut taskussa tai kottikärryjen työntöaisassa roikkuvassa työvälineämpärissä. Siellä se sitten pyörii ja purkautuu ja välillä aikaa menee narun kerimiseen. Reiällisellä kannella varustetusta purkista naru soljuu helposti purkautumatta taskun pohjalle tai pitkin kukkapenkkejä, kuten on monesti käynyt. Toki olen narupurkkeja nähnyt kaupoissa, mutta näin nättiä ei ole aiemmin tullut vastaan. 

Purkki piti antaa ystävälle nimpparilahjaksi, mutta niinhän siinä kävi, että itse sen pidin. En sentään ystävää unohtanut, vaan hän sai keväisen huivin. 

Samaisessa verkkokaupassa oli jo ennen joulua näitä jouluruusuilla ja lumikelloilla somistettuja lahjapaperiarkkeja. Mieli teki jo silloin tilata, mutta kun niin kovin vähän joululahjoja ostin, en tarvinnut niiden pakkaamiseen ylimääräistä paperiakaan. Kevään korvalla ja alkukesästä läheisten piirissä on runsaasti merkkipäiviä, joten kun nyt tilaamaan lähdin, ostinpa samantien ihastuttavaa lahjapaperiakin.

Yhtään lahjaa en vielä ole jouluruusupaperiin käärinyt, mutta sain idean käyttää sitä korttiaskarteluun. Luulenpa, että muutama uusikin kortti tulee väsättyä tätä kaunista paperia käyttäen. Onneksi nipussa oli niin monta arkkia, että kyllä siitä riittää lahjojenkin käärimiseen.

Tämä ei ole yhteistyöpostaus, vaan ihan omasta ilosta halusin esitellä hankintojani. Joku saattaa ihastua ja kiinnostua samaisista tuotteista, joten miksi en kertoisi ja laittaisi iloa kiertämään.

Mukavaa kevään odotusta ja viikonloppua kaikille!

PS. Lauantaina on jälleen maailmanlaajuinen Earth Hour, jolloin valot sammutetaan tunnin ajaksi klo  20.30-21.30 ja ilmaistaan näin yhteistä huolta ilmastomuutoksesta.

Ja sunnuntaina sitten taas väännetään kelloja tunnin kohti kesää.