
 
Ristipistotöitä on Suomessa 
tehty enemmänkin ruotsinkielisillä alueilla. Ristipistoja pidetään usein
 myös vanhojen ihmisten käsityönä. Ristipistotöitä nähdessäni olen 
ajatellut niiden olevan vaikeita toteuttaa ja työläitä. Kun runsas 10 
vuotta sitten sain tilaisuuden opetella ristipistoja, hurahdin niihin 
täysin. Aloitin kirjomalla paksulla villalangalla valmiiksi painettuun 
malliin. Tein joitakin tyynynpäällisiä, kunnes rohkenin siirtyä 
vaikeampiin malleihin. Ryhdyin metsästämään mallilehtiä ja -kirjoja, 
mikä ei edelleenkään ole kovin helppo tehtävä. Muutaman vuoden saatoin 
tilata italialaista mallilehteä, mutta nyt sekään ei enää ole 
mahdollista. Onneksi nuo paksut lehdet sisältävät niin paljon malleja, 
että niitä riittää pitkäksi aikaa. Myös aidakangasta ei ole kovinkaan 
monessa liikkeessä. Muliinilankoja on sentään helpompi löytää, mutta 
niidenkin hinnat on Suomessa aika tyyriitä. Kun löydän hyvän mallin, 
leikkaan varastostani sopivan palan aidakangasta, valitsen sopivan 
väriset langat ja lasken kankaasta aloituskohdan. Se on menoa. Toisinaan
 ei millään malta lähteä nukkumaan, kun on "hyvä kohta käsityössä" 
meneillään. Ristipistotyö on kuin sanaristikko. Yhdessä työssä saattaa 
olla lähes 30 eri väriä ja kunkin värin paikka mallissa on tarkkaan 
määrätty. Jos teet yhdenkin piston väärin, virhe kertautuu koko työssä 
ja saattaa näkyä valmiissa työssä häiritsevästi. Purkaminen kuluttaa 
lankaa ja kangastakin. Isoa työtä voi olla erittäin vaikea purkaa.
Wikipedia sanoo ristipistoista: 
*Ristipistotyö on perinteinen kirjontamuoto. Ristipistotyössä tehdään ristikkäisin langoin muodostetuista pienistä vinoristeistä taidokkaita ja värikkäitä kuviointeja. Ristipistotöiden tekemiseen käytetään yleisimmin tylppäkärkistä 
kirjontaneulaa. Neulan koko valitaan kirjontakankaan tiheyden mukaan. Kirjontakankaita
 ovat aidakangas ja muut tasakudoksiset kankaat (evenweave: pellava-, 
puuvilla- ja sekoitekankaat). Ristipistoja voidaan kirjoa myös muille 
materiaaleille tasaruutuisen apukankaan avulla. Kankaita on saatavana 
eri tiheyksisinä. Kirjontalankoina käytetään yleisimmin kuusisäikeisiä muliinilankoja, 
joista on helppo erotella kirjontaan tarvittava määrä säikeitä. Muita 
kirjontalankoja ovat esimerkiksi silkki- ja pellavalangat sekä erilaiset
 tehostelangat. Ristipistomalli on paperille piirretty kuva, jossa ruudut ovat 
symboleina tai väreinä. Kuva voidaan jäljentää tämän ohjeen avulla 
kankaalle, jolloin ohjeen seuraaminen saattaa helpottua. Malli voi olla 
myös valmiiksi piirretty kankaalle. Harjaantuneimmat voivat käyttää 
paperille piirrettyä kuvaa suoraan mallina, ilman jäljentämistä 
kankaalle. On olemassa myös valmiita ristipistopakkauksia, jotka 
sisältävät kaikki tarvittavat materiaalit.*
Mihin sitten käytän valmiita töitä? Paljon olen tehnyt niistä kortteja ja aika moni on päätynyt tauluksi jonkun sukulaiseni tai ystäväni seinälle. Olen sanonut lahjani kohteille, etten laisinkaan loukkaannu, vaikka ristipistotyö ei heidän seinälleen päätyisi. Toiset ihmiset eivät vain yksinkertaisesti laisinkaan tykkää ristipistotöistä. Osittain siihen on varmasti syynä se, ettei vanhoillekaan ristipistotöille lasketa suurta rahallista arvoa. Ne ovat toki antiikkia, mutta niiden arvo perustuu usein omistajansa henkilökohtaisiin muistoihin. Tunnearvoihin. Koska ristipistotöitä ei ole oikeastaan koskaan kovin korkealle arvostettu, ei niitä ole siten hyväkuntoisena paljon säilynytkään.  
Pidän välillä pitkiäkin taukoja ristipistoissani. Etenkin kesäisin aika kuluu pihalla ja puutarhassa. Vaikka käsiä sisälle tullessa pesenkin, saattaa silti käydä niin, että ohimennessäni olen tarttunut johonkin kukkaan tai lehteen. Ja valkoisessa aidakankaassa kyllä heti näkyy pienikin läikkä. Ristipistotöitä voi toki pestä, mutta silti on parempi huolehtia käsien puhtaudesta erityisesti. Ja kuten mihin tahansa, myös ristipistoihin kyllästyy ajoittain niin totaalisesti, että kaikki siihen liittyvä on hyvä siirtää pois silmistä odottamaan uutta tulemistaan.
Näitä kuvissa olevia kahvikuppeja ryhdyhin kirjomaan joulunpyhinä. Alkusyksystä järjestelin ja inventoin kaikki muliinilankani. Nyt kaivoin sellaisia lankoja, joita oli kohtalaisen vähän ja päätin tehdä pienehköjä kuvia kuluttaakseni jämälangat pois. Mukana oli myös sellaisia lankoja, joiden koodinumeroa minulla ei ollut tallessa. Tai sitten langat oli jo alunperinkin ns. halpaostoja, eli eivät merkkilankoja, joiden koodeille yleisimmät ristipisto-ohjeet on suunniteltu. Kuppien suhteen en vielä tiedä, mihin niitä käytän. Yksinkertaisesti on taas ollut todella hauska pistellä värejä ristiin.