Mitä muut edellä...

Moni on varmaan kuullut, että tämän päivän hittiruoka on avokadopasta. Sitä on hehkutettu facebookissa ja viimeksi myös Helsingin Sanomissa. Pakkohan oli minunkin testata, millaisesta herkusta on kyse ja googletin pastan ohjeet. Jos haluat kokeilla, resepti löytyy täältä. Sattumoisin kaupassa oli erinomaisen edullinen avokadotarjous, joten aineksetkin löytyivät kohtalaisen helposti. Niin, tai eihän meidän kaapissa yleensä ole sen enempää parmesan- kuin pecorino-juustoakaan. Eikä chiliä, eikä limeäkään. Mutta Ukkokulta kantoi kiltisti kaupasta kaiken pyytämäni.

Onhan tuo kieltämättä aika hyvää. Ei ehkä niin ihmeellistä kuin kaiken hehkuttamisen jälkeen voisi kuvitella, mutta oikein hyvää. Tänään tein toistamiseen samaista pastaa, mutta limen korvasin tavallisella sitruunalla, kun sitä nyt sattui jääkaapista löytymään. Korvasin myös punaisen chilin melkoisesti miedommalla vihreällä chilillä. Jotenkin tuntui, että liian voimakas chili peitti kaikki muut maut ja loppupäivän janotti niin vietävästi. Spagettikin oli päässyt loppumaan ja sen sijalla keitin tagliatelleä, joka kyllä on ihan kelpo vaihtoehto. 

Tämän pastan valmistaminen sujui nopeasti ja helposti, toisella kerralla huomattavasti ensimmäistä nopeammin kun juustokin oli raastettu jo valmiiksi. 

Alkuviikon Tukholman reissulle mennessäni bongasin Helsingin Espan Pentikin-myymälän ulko-oven vierustalta oheisen ruukun koristeoksineen. Lähempi tutkiskelu osoitti, että ruukun pintamosaiikki oli tehty Pentikin rikkoontuneista tai tarkoituksella rikotuista astioista ja muusta keramiikasta. Kas, kun vasta nyt oivalsin, että olisi pitänyt ottaa lähikuva ruukun pinnasta. 

Etenkin Eteläesplanadista on tullut Helsingin design-katu. Sinne on kerääntynyt lukuisia tunnettuja suomalaisbrändejä Arabiasta Marimekkoon. Lämpimänä kesäiltana kannattaa käydä istuskelemassa Strinbergin terassilla. Siinä erikoiskahvia ja macaron-leivosta nautiskellessa on mahdollisuus silmäillä ohi lipuvia kiiltäviä avo-autoja, joita niiden omistajat taitavat ihan huvikseen käydä kansalle näyttämässä. Samoin leveällä kävelykaistalla kulkee tasainen turistien virta ja toinen toistaan erikoisemmin pukeutuneita ihmisiä. Helsinki ei enää ole pohjoismainen takapajula vaan kansainvälisesti varteen otettava paikka.

 
Tämä kuva on samaiselta Eteläespalta, yksi Iittalan myymälän näyteikkunoista. Taustalla oleva Iittalan tuotteita kuvaava teos on rakennettu vihreän sävyisistä Kivi-tuikuista.

Tänään en ole kerinnyt laisinkaan ulos, sillä ryhdyin aamupäivällä tarmokkaasti siivoamaan. Eilen innostuin vihdoin hinkkaamaan keittiön työpöytien nuhraantuneita silikonisaumoja, jotka on tarkoitus korvata uuden uutukaisella silikonilla. Vaikka otin samantien suurimmat roskat imurilla, oli keittiö kuitenkin aamulla aika sotkuisen näköinen. Ja koko koti, sillä edellisestä kunnon siivouksesta taitaa olla jo pari viikkoa. 

Ennen uuden silikonin laittamista keittiön seinät pitäisi maalata, maalihan on jo odottanut puolisen vuotta kellarissa. Pitää vain tsekata, että kalenterista löytyy jakso, jolloin olisi kaksi tai kolmekin perättäistä kotipäivää, jolloin saisi homman kerralla putkeen. Ja ennen tuota maalausurakkaa pitäisi suojata maalarinteipillä ovenkarmit ja muut paikat. Kunhan nyt saan itsestäni sen verran irti. 

Yksi joulutähti on vielä voimissaan, joten en raaskinut sitä poiskaan heittää. Siirsin punakukan kuitenkin takkahuoneen pöydälle ja laitoin keittiön pöydälle eilen ostamani puntin vaaleanpunaisia tulppaaneja. Näissä on hauskan pitkulainen tuo kukka ja niin sitten päädyin ostamaan juuri tällaisen nipun. Kyllä vain ilahduttaa mukavasti.

Nytpä muistan yhden hassun jutun. Keskiviikkona laivareissulta palatessamme istuimme Pojan kanssa ratikassa. Takana oli 5-6 -vuotias pikkupoika mummunsa kanssa. Poika katseli ulkona näkyvää Coca-cola -mainosta ja kysäisi mummulta: "Mummu, kummasta maasta Coca-cola on tullut?". Mummu taisi olla hiukan ajatuksissaan, kun hän tokaisi pojalle: "Eiköhän se ole tullut jääkaapista!"

Mukavaa viikonvaihdetta kaikille!