sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Jouluretki Helsinkiin


Koko joulukuun olen ollut lähdössä katsomaan Helsingin keskustan jouluvaloja ja -tapahtumia. Kerran siellä jo ystäväni kanssa pörräsinkin, mutta juuri silloin satoi kaiken aikaa vettä aivan kaatamalla. Olimme enimmäkseen sisätiloissa. Eilen kotoa lähtiessäni olin kahden vaiheilla; mennäkkö Marketanpuiston joulutapahtumaan vaiko Helsinkiin. Päädyin sitten Helsinkiin.


Jätin auton Espooseen ja huristin keskustaan junalla. Rautatieasemalta suunnistin suoraan Vanhan joulumyyjäisiin. Olipa ihmisiä, niin myyjäisissä kuin koko kaupungillakin. Ruuhkassa kulkiessani miltei ääneen ihmettelin omaa idioottimaisuuttani, sillä olihan moinen ihmispaljous nyt aivan ilmiselvää. 

Vanhalla oli kädentuotteita joka lähtöön. Niitä ei vain päässyt kuvaamaan. Oli niin ahdasta ja sen kerran, kun pyysin kuvauslupaa, sitä ei saanut. On kuulemma huonoja kokemuksia tai sitten ei tullut mitään selitystä. Ei kelvannut ilmainen mainostus. 

Olipa kyllä aika kalliita tuotteita ja monet selvästikin hittiartikkeleita. Esimerkiksi omien kuvien käyttö koruissa näyttää olevan hyvin suosittua ja sellaisia olikin useissa kojuissa. Ilmeisesti Vanhalla on tyyriit myyntipaikat, joten aivan pientä ja halpaa tilpehööriä sinne ei kannata edes tulla myymään. Mutta kun rahaa on ihmisillä rajallinen määrä, jäävät ne kalleimmat tavarat useimmilta ostamatta. Käsityön hinnoittelussa on aina oma ongelmansa. Jos laitat korkean hinnan, tavara jää käsiin ja jos taas hinnoittelet halvalla, et saa edes omiasi pois.  


Vanhalta siirryin Aleksanterinkadulle aikomuksenani kävellä Senaatintorille katselemaan Tuomaanmarkkinoita. Kolmen sepän patsaan luota eli miltei heti Vanhalta ulos tullessani törmäsin varsinaiseen ihmismuuriin. Stockan edessä kulku kilpistyi lähes tyystin ja lopulta kysyin parilta naishenkilöltä, mikä on tungoksen syynä. Jari Sillanpää oli kuulemma aloittamassa showtaan Stockan kellolipan päällä hetken kuluttua. Mietin hetken, jäisinkö odottamaan, mutta en kokenut olevani sen houkutuksen väärti ja jatkoin matkaa.


Jos oli väkeä Stockan edustalla, oli sitä koko Aleksanterinkadun mitan. Molemmin puolin ja lisää löytyi Senaatintorilta. En tiedä, ostivatko ihmiset kojuista jotain, vai tiirailivatko vaan ajankulukseen, mutta kyllä oli porukkaa Tuomaanmarkkinoilla. Etsin ja etsin sellaista kulmaa, ettei ihan tarvitsisi ventovieraiden naamoja objektiivillaan täyttää. Sen verran hankalalta tuntui, että päädyin ottamaan kuvan kojujen takapuolelta. Ei ainuttakaan ihmistä. Yksi aggregaatti vain.


Kerrankin aurinko laittoi parastaan ja valkea Tuomiokirkko suorastaan loisti sen valossa. Varjot sen sijaan muuttuivat mustaakin mustemmiksi. Kontrastia siis löytyi liiankin kanssa.


Pitkään en Tuomaanmarkkinoilla viitsinyt pyöriä, kun ei oikein ollut tarvetta ostaa mitään ja sinne tänne vellova kansanpaljous alkoi vähän ahdistaa. Suunnistin kohti Espaa Sofiankadun kautta. Oletteko muuten huomanneet, että pääkaupungistamme löytyy ihan ikioma Julian parveke? Itse asiassa niitä on tässä Sofiankatu 4:n talossa kaksin kappalein, toinen jää kuvan ulkopuolelle oikealle. Talon on suunnitellut Lars Sonck ja se on rakennettu 1913.


Kulkiessani vilkuilin kelloa, sillä auringon piti laskea eilen 15.11. Odotin siis pimeää, jotta voisin nautiskella Espan hienoista jouluvaloista. Aurinko varmaan laskeutui eilen ihan ajallaan, mutta sää oli kerrankin hyvin valoisa. Ei siis tullut massiivista pimeää samoin, kuin monina muina päivinä. Kuu odotteli omaa valaisuvuoroaan kaupungintalon lipputankojen välissä.


Valoa oli edelleen niin paljon, etteivät jouluvalot kovin kummoisesti vielä näyttäytyneet. Kuljin Espaa pitkin katsellen näyteikkunoita, ihmisvilinää ja kauniita rakennuksia. Espa ja etenkin pohjoinen Espa on minusta Helsingin upeimpia kokonaisuuksia. Useimmat rakennukset ovat todella kauniita. Kämppikin, vaikka onkin vain uudelleen rakennettu kuori. Kun tuohon hienojen rakennusten kavalkaadiin yhdistetään vielä Espan puisto, voisi hyvinkin kuvitella olevansa vaikkapa Pariisissa. 

Aarikan näyteikkuna

Espalle on kerääntynyt designliikkeitä, joiden hintataso alkaa olla sellainen, että tällaisen pienituloisen on parasta tyytyä ihailemaan näyteikkunoita. Monet liikkeet ovat alkaneet panostaa jouluisiin somistuksiin, mikä on mukavaa ja lisää Espaan liittyvää näyttäytymisefektiä entisestään. Sinne mennään katselemaan, mutta nykyisin myös katsottavaksi. Jos siis kuuluu julkimoihin.


Laura Ashleyn myymälässä en ole koskaan käynyt, vaikka pidän mm. heidän kankaistaan. Hinnat ovat useimmiten minun kukkarolleni täysin saavuttamattomia. Ashleyn ikkunassa oli tuollainen ihana jouluporo. Ihan pakko oli poiketa sitä sisälle ihailemaan. Liikkeessä oli parhaillaan kaikki joulukoristeet alennettu -20 % ja minä hiukan innostuin. Koska en löytänyt poroa, mutta kylläkin muunlaisia vastaavia koristeita, korotin sellaisen käsiini ja kurkistin pohjan hintaa: 75 euroa. Onneksi porokoristeet oli ilmeisesti tuota ikkunassa olevaa yksilöä lukuunottamatta myyty. Senkin varmaan olisivat minulle myyneet, mutta alennuksen jälkeenkin meni kyllä yli minun budjettini.


Ikkunaostosten jälkeen siirryin Espan puiston puolelle. Edelleen oli melko valoisaa. Toisin, kuin tällainen puolimaalainen voisi kuvitella, kaupungeissakin on elämää. Myös eläinelämää ja joku ystävällinen ihminen oli sen huomioinut asettamalla puiston puuhun linnunpöntön. Eiköhän sinne kevään tullen joku urbaani tintti pesänsä rakenna.


Uteliaana menin lähemmäs tarkastelemaan, miten pensaiden päälle aseteltu valomatto oikein käytännössä oli toteutettu. Ja kas, valolankojen välissä kukkivat ruusut. Ei vain tämä yksi, vaan kokonainen rivistö.


Ja katsokaa, miten nurmikko viheriöi aivan joulun alla. Sen verran se ehkä on kosteaa ja kylmää, ettei ainuttakaan teiniryhmää istunut pussikaljoinensa viettämässä aikuisetonta viikonloppuvapaataan, kuten kesäisen lämpiminä päivinä on tapana. 


Runebergin patsaan luona oli hienoimmat jouluvaloviritykset. Kolme poroa ja valkoinen joulukuusi. Tähtäilin ja tiirailin ja aina saatuani hyvän näkymän kameran näytölle, joku pariskunta oli edessä ottamassa selfiekuvia itsestään. Tasaisena virtana porojen - vai olisivatko sittenkin hirviä - eteen ilmaantui pariskuntia, lapsia vanhempineen, turisteja, kuvaamaan itseään ja toisiaan. Tuumasin, että ilmeisesti ei ole minun tarkoitukseni ottaa jouluvalokuvaa tästä kohteesta ja poistuessani nappasin kuvan Runebergin selkäpuolesta.


Joululauluja laulavat ryhmät ovat yleistyneet myös suomalaisessa katukuvassa. Tässä lasten tiernapoikaryhmä. Pienin näytti olevan tiernatyttö. Tiernapoikien lisäksi näin ainakin kaksi kolmen tytön lauluryhmää ja yhden eri ikäisistä nuorista koostuvan porukan, joka oli kyllä jo hiukan maistanut terästettyä glögiä. Pelkkää hyvyyttään lapset ja nuoret eivät tietenkään laulaneet. Myssyyn sai pudottaa haluamansa summan.


Koska jouluvalokuvaukseni ei mennyt ihan nappiin, päätin käväistä vielä katsomassa Aleksilla Minna Parikan myymälän ikkunan. Siihen on yleensä panostettu ja niin oli myös tänä vuonna. Tiedä sitten, löytyykö tuollaisille kengille ostajia, mutta kenties vaikka Madonna olisi tilannut moiset itselleen esiintymispopoiksi.


Ja lopuksi vielä Vuittonin laukkukaupan tsekkaus. Aika vaatimaton ilmestys tuo ikkuna tänä vuonna. Hetken mietin, kipaisisinko kauppaan sisään. En minä sieltä mitään ostaisi, sillä niin tavoittelemisen arvoisia ko. liikkeen laukut eivät ole, että pyydettyjä hintoja niistä maksaisin. Kiinnostaisi vain tietää, tunnistaisiko ovella seisova vartija tällaiset köyhimykset ja sanoisi kohteliaasti, että rouvalla on nyt vähän liian kevyt kukkaro. Tervetuloa toisen kerran, vaikkapa lähempänä tilipäivää!


Pimeä ei ollut vielä kaupunkiin saapunut, kun minä olin täysin kypsä palaamaan omille kotinurkille. Olipa tullut käveltyä ja ulkoiltua pidemmän kaavan mukaan, eikä raahaakaan ollut kulunut. Sofiankadun museokaupasta ostin viisi kappaletta euron kortteja ja rautatieasemalta suklaapatukan, kun nälkä jo hiukoi. Laitoin junasta Ukkokullalle viestin, että jättäisi yhdelle nälkäiselle vähän syötävää, olin matkalla kotiin. 

Että sellainen jouluvalokuvausreissu tuli tehtyä. Ei taas vähään aikaan tee mieli Hesaan. Joulu lähestyy uhkaavasti, olkaapas kiltteinä!
 

22 kommenttia:

  1. Rohkeasti uskaltauduit vellovaan väkimassaan! En minä vaan uskaltautuisi. Mutta hienot kuvat sait, kiitos niistä!

    VastaaPoista
  2. Hehheh!!!! Olipas sulla kiva Helsingin reissu, täällä naurusta hytkyn :)) Itse asun keskustasta puolen tunnin päässä, mutta en ole nyt kertaakaan käynyt. Ei tee mieli yhtään siihen tungokseen. Ajoitan mahdolliset ostosreissuni hiljaisiin aikoihin...

    Mutta kiitos illan piristyksestä! Tämän päivän loputon hämärä alkaa ottaa jo mielen päälle :(

    VastaaPoista
  3. Kiva reissu! Helsingissä on näin joulun alla oma tunnelmansa, mutta se ihmispaljous voi olla ahdistavaa. Hienot kuvat!

    VastaaPoista
  4. Kiitos kattavasta raportista. Helsingin jouluelämä jää täysin kokematta taas tänäkin vuonna, eikä kotoisesta Tampereesta paljon jää mieleen kuin meidän niin kovin komeat jouluvalot.

    VastaaPoista
  5. Tungen itseni vielä tähän... Onko Fred Vargas tuttu? Hurjan kivoja dekkareita!

    VastaaPoista
  6. Olipa siellä tungosta! Itse kävin marraskuun puolella ja löysin ihan tarpeeksi lahjoja ja joulua itelleni, eikä ollut vielä ruuhkia.
    Käyn yleensä Laura Ashleylla fiilistelemässä ja ostan katalogin kotiin tuomiseksi. Ei mun rahat muuhun riitä...
    Paljonpa ehdit yhden päivän aikana. Hyvää joulunalusaikaa sinulle!

    VastaaPoista
  7. Täälläkin mietitään että minä päivänä, tai mies lähinnä, jo ihan meijänki kokosessa pikku pitäjässä kannattas suunnata jouluruokakauppaa, kun pikku pukin apulaisretki ennen sitä on tehtävä. Kengistä tuli mieleen minulla Lady Gaga! Hienoja bongauksia!

    VastaaPoista
  8. Kiitos, kun pääsin kuviesi kautta jouluretkelle Helsinkiin :)

    VastaaPoista
  9. Kiitos Between! Ei tarvitse stadiin lähteä täältäkään maalta! Hinnat taivaissa ja tavaraa, joka ei koskaan varmaan tavoita ostajaansa noilla hinnoilla. Tuunataan me vaan ihanuukisia ja kasvatellaan kauneuksia jälleen ensi kesäksi! Kuvakulmat olivat kauniit!

    VastaaPoista
  10. Paljon pisteitä sinulle reippaudesta! Kiitos kattavasta kierroksesta. Tuonne ihmisvilinään en suostuisi itse lähtemään varmaan mistään hinnasta! Vaikka tänään oltiinkin Rauman joulumarkkinoilla, siellä ei ollut tungoksesta tietoakaan, ei ahdistanut yhtään :D
    Tuollaisilla isoilla markkinoilla ja joulutoreilla on varmaan todella kalliit paikkamaksut ja tuotteiden hinnat sen mukaiset. Mahtavatko saada myyjät omiaan pois? Ehkä siellä on kuitenkin asiakaspohjaa sen verran, että ostajiakin riittää.
    Mukavaa jouluviikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  11. Joskus muinoin olen käynyt Helsingissä ennen joulua, mutta se tungoa. Enää en hevillä lähtisi. Vaan hienon kierroksen teit, ja pelkät näyteikkunaostokset on nekin mukavia.

    VastaaPoista
  12. Ihana käynti, kiitos Between :) Vanhan joulumarkkinat ovat minusta tosi ihanat, mutta olenkin käynyt ruokatunnilla vaan, ei niin tungosta silloin kuin varmasti viikonloppuna. Ja halpoja juttuja olen vaan ostanut. Ihanat kukkivat ruusut! Kyllä meidän pääkaupunki on niin kaunis. Kiitos kierroksesta!

    VastaaPoista
  13. Yritin lukea tätä jo eilen mutta uudella koneella kaikki kuvat näyttivät joko pelkkää vihreää tai sinistä. Onneksi työkoneelta kuvat näkyy miten tarkoititkin :D. Ihana tuo Laura Ashleyn poro, se on astetta aistikkaampi joulu-sadepallo. Sellainen saisi muuttaa meillekin. En tiennytkään että Sofiankadulla on Julian parveke, ei niitä itse huomaa ellei joku tietävämpi kerro :)

    VastaaPoista
  14. Oishan ne pääkaupungin jouluvalot kiva nähdä, näin blogin välityksellä:) Mutta monenmoista jouluista näyteikkunaa löysit matkasi varrelta!

    VastaaPoista
  15. Suht lähellähän Helsinki on, mutta harvoin sinne on enää asiaa. :)
    Kiva, kun sinä jaksoit kierrellä ja kuvia ottaa iloksemme.

    Mukavaa jouluviikkoa!

    VastaaPoista
  16. Kiitos kuvaretkestä! Vaikka asunkin Espoossa, niin harvemmin minäkään käyn enää Helsingin keskustassa.

    VastaaPoista
  17. Olipa kiva nähdä vähän Helsinkiä, näin maalaisena ei muuten näekään. Huomattavasti helpompi tällainen reissu katsella kuvista kuin matkustaa ensin päivä sinne ja toinen päivä tänne. Sitten välillä kierrellä siellä. On sillä kyllä aika kesäisen näköistä :)
    Minäkin haluaisin tuollaisia lumisadepalloja, ensimmäisen sain viime keväänä alennusmyynnistä :)

    VastaaPoista
  18. Ohhoh, onpa Vanhan myyjäisissä porukkaa!!! MUkava katsella kuvista. Koristustakin näkyy olevan :)

    VastaaPoista
  19. Vanhan myyjäisissä on aina hurjasti porukkaa. Tänä vuonna en kylläkään sinne ehtinyt. Tuomaan markkinoilla kävin kamalassa sateessa ja löysi ihan lahjojakin ostettavaksi. Sieltä saa ostettua ihan kohtuuhinnoin.

    VastaaPoista
  20. Kiitos hienoista kuvista!!! Eipä tee yhtään mieli tuonne Helsingin ruuhkiin, pysyttelen mieluummin maaseudun rauhassa.

    VastaaPoista
  21. Onpa ollut mukava lukea juttuja jouluretkistäsi ja -joulumarkkinoista. Tunnelma on välittynyt hyvin valokuvista, eikä ole tarvinnut itse kulkea joulutapahtumien ruuhkassa.
    Rauhallista joulua sinulle, perheellesi ja Juusolle!

    VastaaPoista
  22. Tuollaisista ihmispaljouksista mulle tulee nykyään ahdistunut olo, mutta kivoja tunnelmia olit omiin kuviisi saanut. Hyvää joulumieltä ja iloa ensi vuodelle!

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!