torstai 28. kesäkuuta 2018

Ilopilkkuja mielelle ja silmälle

Idänunikko - Papaver orientale - nyt jo nuppunsa aukaissut ja kukkinut.

Olen helposti ilahdutettavissa oleva ihminen. En kaipaa suuria tekoja enkä sanoja, vaan eniten taidan iloita pienistä huomionosoituksista ja lämpimistä sanoista, jotka muodostavat sydämeen pitkäaikaisen pesän. Parhaimmat ilonaiheet löytyvät useimmiten arkielämästä ja sen sujuvuudesta. En rakenna ylitsepääsemättömiä pilvilinnoja, vaan pyrin suhtautumaan elämään realistisesti. Näin jalat pysyvät maassa, mutta se ei estä haaveilemasta asioista, joiden ei ehkä ole tarkoituskaan toteutua. Ehdottomasti elämään kuuluu unelmointi ja kevyt ruusunlehdillä tanssahtelu.

Kyläkurjenpolvi - Geranium pratense 'Summer Skies'

Arpajaisissa minulla on aina surkea tuuri. Olen käynyt usein joulumarkkinoilla erään ystävän kanssa, joka kerää ja kahmii hienoja voittoja euron panostuksella. Siinä sivussa minä tuen ostamillani arvoilla milloin mitäkin urheiluseuraa voittamatta yhtään mitään. 

Yhden ainoan kerran olen yllättänyt niin itseni kuin ympäristönkin isommalla voitolla. Se tapahtui nuoruudessa Tukholman laivalla, jossa ensimmäisen ja viimeisen kerran syötin 20 penniä yksikätiseen automaattiin. Olin jo kääntämässä selkääni vekottimelle, kun se alkoi kolisten ja rämisten syöstä kolikoita kerättäväkseni. Mikäs siinä auttoi, kuin avata käsilaukku ja tunkea kolikot sinne. Kylläpä käsilaukku sen voiton jälkeen hetken aikaa painoi. Ympärillä notkuvat nuoret miehet soivat minulle jokusen ihailevan katseen, vaikka tänäkään päivänä en tiedä, miten onnistuin voiton saamaan. Sattumaa luultavasti.

Jalopähkämö - Stachys macrantha
  
Huonon arpaonnen tietäen en nykyisin kovin innokkaasti kilpailuihin edes osallistu. Täällä blogimaailmassa kyllä lisään itseni useinkin listoille mukaan ja yllättävän kivasti voittoja on kohdalle rapissut. Siitäkin huolimatta, että nykyisin osallistun yleensä vain yhdellä arvalla. Facebook-profiilini ja Villasukkasivustoni joutuivat häirinnän kohteiksi, jonka seurauksena irtisanoin facebookin ja poistin villasukkasivuston. Sen verran hankaluuksia ja pahaa mieltä häirinnästä aiheutui, että se vaikutti ja tulee jatkossakin vaikuttamaan rajoittavasti somen käyttööni.


Pihakuiskaajan matkassa -blogissa voitin kesäkuun alussa kuvassa olevan Puutarhakirjeitä-kirjan. Olen voitosta todella iloinen, sillä olin jo päättänyt kirjan hankkia, kunhan johonkin kirjakauppaan pääsisin. Kirja on vähän erilainen puutarhakirja, sillä se koostuu kahden runoilijan, Hannamari Heinon ja Kristiina Wallin kahden vuoden pituisesta kirjeenvaihdosta. Teksteissä seurataan vuodenkiertoa puutarhassa ja elämänkiertoa ihmisessä. Luin kirjan kotiuduttuani sairaalasta, enkä sen sopivampaa tekstiä olisi voinut tuohon tilanteeseen valita. Ajatuksia herättävää, seesteistä ja rauhoittavaa. Hieno kirja!

Puutarhablogien piirissä on paljon kirjojen ystäviä. Pihakuiskaaja kirjoittaa myös Kirjojen kuisketta -blogia, jossa hän esittelee mielenkiintoisia ja lukemisen arvoisia kirjoja. suosittelen!
  

Osallistuin ennen juhannusta Villa Suvituuli -blogin mielipidekyselyyn ja arvontaan, jonka tuloksena voitin kivan keittiöpyyhkeen ja kaksi suklaapatukkaa. Suklaatahan on vaikea vastustaa ja uusi keittiöpyyhe siirsi heti yhden vanhemman pölyisten ikkunalautojen pyyhkimisrätiksi. Meillä riittää nyt pölyn pyyhkimistä talon ulkopuolella, kun tieremppa etenee vauhdilla ja ennenkaikkea pölyllä. Rättiressukat ovat kovilla.

Hennon keltainen kliivia

Kummasti meikäläisen ilonaiheet pyörivät usein kasvien ympärillä. Talvella sain Ukkokullan tuoman orkidean kukkimaan toistamiseen ja nyt samainen orkidea on tehnyt kokonaan uuden kukkavanan, jossa nuput pullistelevat lupaavasti. 

Ihan yhtä ihana asia löytyi muutama päivä sitten kirjaston ikkunalaudalta, kun huomasin pari vuotta sitten Viherpajasta ostetun keltaisen kliivian ryhtyneen yllättäen kukkimaan. Juuso mokoma ei ollut vihjannut asiasta mitään, vaikka pötköttää ikkunan alla olevalla sohvalla päivät perätysten. 

Isotähtiputki - Astrantia major 'Star of Fire'

Kaikki lehtikaktukset ja koskaan kukkimaton posliinikukka ovat muuttaneet kesäksi ulos, eikä niiden kuntoa tule kastelun lisäksi sen kummemmin syynättyä. Sen sijaan kukkapenkkien ympärillä kiertely on jokapäiväistä hupia. Uusia kasveja ei juurikaan tässä vaiheessa penkeistä nouse, mutta nuppuja, kukkia ja lehtiäkin tulee varovasti käänneltyä ja katseltua, läheltä ja kaukaa.

Alppipiikkiputki - Eryngium alpinum - luultavasti

Yhtään kasvia en tänä kesänä ole istuttanut. Viime kesänä joitakin ja edellisinä sitäkin enemmän. Alppipiikkiputki löytyy kasviluettelostani, mutta toukokuussa poistin sen siksi, etten ollut kyseistä kasvia Päivänliljapenkissä odotuksista huolimatta nähnyt. Sinipiikkiputki on siinä hyvin kasvanut. Nyt sinipiikkiputken vierestä on noussut ja erittäin hyvin myös kasvanut toisennäköinen piikkiputki, jonka täytyy olla alppipiikkiputki. Istutustietojeni mukaan olen sen istuttanut kesäkuussa 2014. Missä kummassa se on luurannut nämä vuodet?

Samainen kasvi juhannusviikon alussa.

Ystävät, onko tuo kuvan kasvi alppipiikkiputki? Googletin kasvin ja tuolta sen pitäisi näyttää. Tuleeko kaikkiin alppipiikkiputkiin sinisyyttä kesän myötä samoin, kuin sinipiikkiputkiin? Niin tai näin, olen kovasti onnellinen piikkiputkien heräämisestä. Ihan ei ole arvontavoitto, sillä tarkoituksella olen kasvin aikanaan ostanut ja istuttanut. Vaan voitoksi hänen heräämisensä kyllä lasken.

Freesia ja poutapilvi kukkalaatikossa.

 Ilon ja onnen hetkiä sekä mukavia puutarhakierroksia kaikille!

22 kommenttia:

  1. Minäkin saan ilon aiheita hyvinkin pienistä arjen asioista. Hyvä niin! Villasukka-häirintää! Eipä luulisi siitä aiheesta häirintää saavan aikaiseksi. Itse Facebookissa olen ja yhden ryhmän ylläpitäjäkin. Ryhmässä on hyvä henki eikä ole tarvinnut keskusteluun puuttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienistä asioista riittää ilonaihetta loputtomiin. Mukavaa, että niistä on sinullekin iloa.

      Pikkusieluiset ihmiset saavat somessa hässäkkää aikaan vaikka hammastikusta, miksikäs ei sitten villasukista. Monissa facebookin ryhmissä toiminta on hyvin asiallista. Facebook-ongelmassani ei ollut kyse niinkään yksittäisestä henkilöstä, vaan sovelluksen mukanaan tuomasta muunlaisesta hankaluudesta.

      Poista
  2. Alppipiikkiputkihan tuo piikkiputkesi on aivan kuten arvelit. Hieno perenna ja upea kukkiessaan. Minulla sitä on hopeansinikukkaisena lajikkeena ja erilaisilla lehdillä varusteltuna.
    En ole tiennyt kliiviaa löytyvän myös keltakukkaisena. Todella kaunis, kuten tuo kerrottukukkainen kyläkurjenpolvikin.

    Mukavaa lämmintä kesäpäivää sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunu Vuokko! Alppipiikkiputki se tosiaan näyttää olevan ja nyt alkaa jo näkyä hivenen sinerrystä.
      Pojallani on anopin kodista peritty oranssi eli ilmeisesti se perinteinen kliivia. En minäkään ollut aiemmin nähnyt keltaista, mutta tämän nähdessäni oli se pakko ostaa. Kukkien keltaisuus on hyvin hentoa ja hienostunutta.
      Kyläkurjenpolvi Summer Skies esiintyi muutama vuosi sitten monessa blogissa ja niinpä innostuin sellaisen itselleni hankkimaan. Tänä kesänä se kukkii erinomaisesti.

      Poista
  3. Ihania ilon aiheita <3 Onni usein on pienissä asioista :) Ihanaa torstaita Sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, pienistä asioista syntyy iso ilo.
      Mukavaa torstai-iltaa sinulle!

      Poista
  4. Pienet ilot ovat tärkeitä ja puutarha tarjoaa niitä joka kesä. Pettymyksiä myös, mutta ne unohtuvat nopeasti. Ihanat kuvat kukista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta puutarha tuottaa pettymyksiä, mutta harvoin niitä pitkään tulee murehdittua. Pian uudet ilon aiheet valtaavat mielen ja sen murheenkryynin paikallekin kehittyy kivoja ideoita.

      Poista
  5. Pienet ilot tekee onnelliseksi :). Jos haaveet ovat aina pilvilinnoissa, on vaikea olla tyytyväinen elämäänsä. Mitäs se Juuso oikein meinaa, kun ei kertonut sinulle että kliivia kukkii :D. Ihastuttava tuo piikkiputkesi, oli se sitten sini-, tai alppi. Piikkiputket on minulta vielä hankkimatta. Haluaisin varsinkin sen upean valkoisen version, Miss Willmott's ghost-lajikkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä huomio; jos tosiaankin kaiken aikaa tavoittelee jotain suurta, miten voisi pienet asiat koskaan ilahduttaa.

      On se alppipiikkiputki, kuten Kruunu Vuokko jo vahvisti. Samaan päädyin minäkin hankkiessani lisätietoa. Nyt alppipiikkiputkessani on jo sinerrystäkin. Alppipiikkiputken vieressä kasvaa sinipiikkiputki ja eron kyllä havaitsee hyvin. Olen ihastunut piikkiputkiin ja nytpä listaan pääsi myös mainitsemasi Miss Willmott's ghost -lajike. Kiitos vain vinkistä.

      Juuso on aika huonossa kunnossa ja nukkuu todella paljon. Mikäli ihmettä ei tapahdu - mihin en usko - on hyvästien aika hyvin pian. Surullista, kertakaikkiaan sydäntäsärkevän surullista.

      Poista
  6. Juuri ne pienet asiat tekee onnelliseksi, joku kukkiva kukka, puhtaat lakanat, ystävällinen sana...
    Ihana kurjenpolvi, pitääkin laittaa muistiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhtaidrn lakanoiden väliin pujahtaminen on suurta arjen juhlaa.
      Summer Skies näyttää vain paranevan vuosi vuodelta. Alkuun mietin, oliko se hankinnan arvoinen, mutta nyt totean, että ehdottomasti on.

      Poista
  7. Alppipiikkiputki saa erityisen hienon metallinhohtoisen sinisyytensä kukinnan edistyessä. Sitten se on kaikkien mettiäisen suosikki. Jos annat sen kylväytyä, niin pieniä piikkiputken vauvoja löytyy helposti. Ne kannattaa siirtää sopiviin kasvupaikkoihin, sillä paalujuurisena se tykkää helposti huonoa isompana siirroista.

    Juusolle lämmin rapsutus. Elämän lopputaival on hiljaista hiipumista. Voimia kotiväelle erityisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alppipiikkiputki on siis sinipiikkiputken lailla pörriäisten suosiossa. Hyvä! Kiitos myös tuosta taimivauvoja koskevasta tiedosta. Olen jatkossa tarkkana, josko saisin monistettua alppipiikkiputkea muuallekin. Kahden helteisen viime päivän aikana alppipiikkiputkeni ovat saaneet sinisen hopeista sävyä ja tykkään niistä entistä enemmän.

      Kiitos Juuson puolesta. Kissa saa ja ansaitsee kaiken hellyyden, sillä viimeiset päivät ovat meneillään.

      Poista
  8. Aloin heti miettiä, että mitäs ilonaiheita tässä aamussa nyt onkaan. No vaikka kuinka monta. Kiitos sinulle tästä muistutuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus huonoina aamuina päivä meinaa lähteä täysin vinoon suuntaan ja silloin katselen ympärilleni todeten, että onhan minulla lautasella puuroa ja kattokin pään päällä. Aina se ei koko päivää pelasta, mutta antaa kuitenkin suhteellisuutta murheisiin.

      Poista
  9. Oikeassa olet. Pienista asioista saa ilon aiheita. Kukat ovat parhautta näin kesällä. Sulla ovat niin kauniita!
    Yhtenä aamuna menin terassille istumaan, kääriydyin vilttiin ja luin kirjaa. Käki alkoi kukkua helskyttää, tähän aikaan! Kummallista. Ihmettelin aikaisemmin minne käki on joutunut kun ei kuku. Silloin sain kyllä iloita monestakin asiasta. Itikatkaan eivät häirinneet viltin läpi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä kesänä maailmankirjat ovat näköjään sekaisin vähän joka saralla. Täällä käki kukkui touko-kesäkuussa usein ja pitkään.

      Mukava idea kääriytyä vilttiin ja istahtaa terassille lukemaan. Kirjan ohella voi keskittyä seuraamaan luonnon ääniä.

      Poista
  10. Kauniit kuvat. Pienistä iloista suap nauttii, vaikka vessatteesta. 11mm sato eilen ja kovasti illautti. Tais olla isompikin ilo.
    Surullista tuo luopumisen aika. Sillä lohutan, Juuso on suanu ellee hyvän elämän. Rakastavassa perheessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juusolla on ollut hyvä elämä ja siinä ohessa se on tuonut paljon iloa myös meidän arkeemme. Niitä pieniä iloja, joita puutarhaihmiset kokevat harva se päivä. Myös sateisina.

      Poista
  11. Pienistä ilonaiheista elämä koostuu, isot ovat lisäbonusta! On vaan ihmisiä, jotka eivät huomaa ympärillään alati ilmeneviä pieniä iloja. Puutarhaihmisten elämässä on varmasti keskimääräsitä enemmän ilonaiheita, olemme oppineet iloitsemaan pikkuruisesta taimesta, kukkanupusta, yli talven säilyneistä perennoista, juurtuvista pistokkaista.... Minäkään en arpajaisissa mitään voita, mutta ehkäpä me voitamme jotain paljon enemmän! Mukavaa viikonloppua, Between!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin minäkin ajattelen, että puutarhaihminen oppii katsomaan koko elämää kasviensa kehityskaaren kautta. Ilot ja murheet asettuvat järkeviin mittakaavoihin.
      Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!