tiistai 24. marraskuuta 2020

Peestä jiihin

 
Peestä eli puutarhakaudesta siirrytään hissukseen jiihin eli jouluun. Uusi puutarhakausi on tavallaan jo näköpiirissä, kun Pihakalenterin 17. versio putosi postilaatikkoon. Minulle uusi Pihakalenteri on 10. Olen siis löytänyt itselleni mieluisan kalenterin, johon kirjaan monien puutarhaan liittyvien asioiden lisäksi myös sään ja kaikki menot ja tapahtumat. Muuta käsinkosketeltavaa kalenteria minulla ei enää olekaan, mitä nyt kännykän kalenteriin laitan oleelliset menot kelloaikoineen.


Joulukausi on kiva aloittaa erilaisilla valoilla niin sisällä kuin ulkonakin. Vanhemmat ihmiset väittävät marraskuun puolivälin olevan liian aikaista kaikelle jouluun liittyvälle. Onneksi itse kukin voi määritellä omat rituaalinsa toisten mielipiteistä huolimatta. Jokainen pimeyteen sytytetty lamppu luo iloa ja valoa suoraan mieleen. Muutamia kausivaloja minulla on ollut ulkona jo lokakuusta alkaen. Jouluisempia valosarjoja viritin viikko sitten. Ledit eivät vie paljon sähköä ja ajastimella ohjattuina niitä ei tarvitse polttaa keskipäivän auringonpaisteessa - jos siis moinen valoilmiö sattuu näkymään.

Jotkut sammuttavat jouluvalonsa vasta kevään korvalla. Minä en jaksa niitä katsella kovin pitkään joulun jälkeen. Mitä valoisammaksi päivät käyvät, sen reippaammin riisun kaikkein jouluisimmat valosarjat pois. Joitakin kausivaloja annan olla ajastettuina, kunnes päivät selkeästi pitenevät. 

Keittiön ikkunalaudalle laitoin lasipurkkiin valosarjan, joka kaipasi vähän väriäkin. Varastosta löytyi lasinen kuusenkoriste. Nyt kirkkaanpunaiselle kuumailmapallolle on valaistu reitti "laskeutumiseen". Ikkunaan heijastuu ulkona olevaan tuijaan ripustettu valosarja.

Törmäsin useammalla nettisivustolla söpöihin tupsupipoihin. Helppo ohje löytyy mm. täältä. Tarvitset vain vessapaperirullan sisuksen ja lankaa. Näihin saa mukavasti käytettyä jämälankoja. Väsäsin näitä televisiota katsellessa. Minikokoiset tupsupipot käyvät vaikka joulukuusen koristeiksi tai lahjapakettien somisteeksi. Etualan harmaavalkoisiin pipoihin käytin heijastelankaa, joten teoriassa pipot voisivat toimia myös heijastimina. Pelkäänpä, etteivät kestä kovin paljon rasitusta.


Tämän vuoden joulukorttiprojekti on postitusta vaille valmis. Tarkoitus oli käyttää mahdollisimman paljon varastoon kertyneitä askartelutarvikkeita, vaan toisin kävi. Toin viime joulun Espanjan reissulta nipun edullisesti ostettuja joulukortteja, joita sitten vähän tuunasin. Eivät ole viimeisen päälle itse väsättyjä, mutta oma kädenjälki niihin on kuitenkin laitettu.

 
Törmäsin kotikuntani nettisivuilla ideaan, jossa kaikki halukkaat voivat kohtalaisen pienellä panostuksella ilahduttaa kotihoidon ja asumispalvelujen piirissä olevia ikäihmisiä. Luovan välittämisen yhteisö Siskot ja Simot järjestää kampanjan kahdeksatta kertaa ja sen suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö. Osallistua voi joko valmiina ostetuilla joulukorteilla tai itse askarrelluilla. Ohjeet löytyvät tuosta linkistä. Käyn lähipäivinä pudottamassa kylän kirjaston keräyslaatikkoon muutaman kortin, sillä moni vanhus ei varmastikaan saa ilman tällaisia kampanjoita ainuttakaan joulukorttia.

 
Lehtikaktukset kukkivat parhaillaan runsaana. Valkoinen on itse asiassa jo lopettamassa, mutta kaksi pinkkiä vasta aloittavat. Pesin ikkunoita valkoisen kaktuksen ollessa vasta nupullaan. Jouduin siirtämään amppelissa olevan kaktuksen syrjään päästäkseni pesemään ikkunan sisäpintaa. Olen kuullut, etteivät kaktukset tykkää siirtämisestä nuppuvaiheessa. Olen kyllä kaktuksia aiemminkin tilapäisesti kukintavaiheessa siirtänyt, eivätkä ole olleet milläänsäkään. Nyt valkoinen kaktus pudotti valtaosan nupuistaan. Kenties hetkellinen siirtäminen ei ollut se häiritsevin seikka. Mikä lie, onneksi muutama nuppu jäi ja avautui.


Tintit komensivat aktiivisesti ikkunoiden takana aloittamaan ruokinnan, joten pitihän sitä käskytykseen taipua. Ensin ripustin talipötköt ja perjantaina 20.11. sataneen ensilumen jälkeen myös talipallot ja siemenautomaatit. Pikkulinnut löysivät ruokintapaikat oitis. Samoin tikat. Viime päivinä talipötköllä on vieraillut käpytikkojen lisäksi pikkutikkoja ja harmaapäätikka. Kuviakin on todisteena, mutta kunnon zoomin vuoksi turhan epätarkkoja ja kaukaa otettuja.

Tinttitutkailu on siis jälleen yksi mielenkiintoinen ja hivenen koukuttavakin ohjelmanumero. Väkisinkin katse hakeutuu ruokintapisteillä pörrääviä lintuja seuraamaan. Pihallamme on kolme ruokintapistettä sijoitettuina siten, että pikkulinnuille on edes hivenen puiden ja pensaiden tarjoamaa suojaa. Kaikki kolme paikkaa näkyvät myös talon ikkunoista; keittiön puolella oleva parhaiten.


Lumihunnunkin saimme perjantain 20.11. vastaisena yönä. Torstaina tuuli tuiversi melkoisella voimalla kaatamalla pystyasentoon jätetyt kottikärryt ja viskomalla monenmoista puunoksaa ja roskaa pitkin pihaa. Vettä satoi koko torstain reippaasti ja sen verran vaakatasossa, että ikkunanpesua on taas tiedossa. Mitään erityisiä vaurioita ei lähitienoille eikä omalle pihalle tullut. Sähkötkään eivät vuosien takaiseen tapaan menneet kertaakaan. Pari vuotta sitten tehdyn tierempan yhteydessä alueen piuhat kaivettiin maahan, mikä varmasti edesauttoi sähköjen katkottomuutta. Aiemmin sähkökatkoon riitti, kun isompi lintui istui langoille - kärjistetysti sanoen.

Parsa taipuu tuulessa ja hennossa lumessa.
 

En pelottele lapsia tai aikuisia sen enempää tontuilla kuin koronallakaan. Olkaahan kuitenkin varovaisia ja pitäkää huolta niin itsestänne kuin toisistanne!

PS. Kuvien lumihuntu on ollutta ja mennyttä. Lauantaina tuuli tuiversi sateen maustamana koko illan, joten olemme palanneet lumettomiin näkymiin. Nurmikkokin vihertää vallan kutsuvasti. En sentään aio kellahtaa nurmikolle lepohetkeä viettämään, vaikka aurinkokin kirkastaa maisemaa.

 

29 kommenttia:

  1. Täällä onkin tällä hetkellä aivan ihana auringonpaiste ja lähes tyyni päivä, harvinaista herkkua. Toivottavasti sielläkin! Ihanan leuto 7-asteinen aurinkopäivä oikein vetää ulos puutarhahommiin.
    Kiva postaus kaikista ajankohtaisista jutuista, mitä tähän aikaan kuuluu. Minipipot ovat tosi söpöjä! Sain joskus lahjaksi jonkun glögipullon tuollainen hattunaan, sekin on hauska idea.
    Ihanan näköisiä nuo valosarjat. Niistä tulee niin paljon iloa ja kauneutta pimeimpään aikaan, että minusta ne ovat ehdottomasti muuta kuin vain jouluvaloja. Tosin täytyy sanoa, että tänä vuonna minulla ei ole mitään piha-valosarjoja, vain pari sarjaa avokuistin valona, kun en ole saanut aikaan ostaa uusia niiden tilalle, joista on suuri osa lampuista palanut. Korona näkyy siinä, että kaupoissa on tullut käytyä äärimmäisen harvoin.
    Kiitos, terveyttä sinnekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä aurinko on paistanut joka toinen päivä, mikä on mukavaa. Pilvisinä ja sateisina päivinä voi tehdä muita hommia ja aurinkoisina päivinä rapsuttaa jotain puutarhassa. Lähinnä olen kohentanut kanttauksia.
      Kiitos tuosta minipipo-vinkistä. Ajattelin parille ihmiselle ostaa jouluksi viinipullon, pipo olisi soma koriste niihin.
      Valosarjoja ei enää millään muotoa voi kutsua pelkästään jouluvaloiksi. Niitä on vaikka kuinka hienoja. Pimeällä on kiva kävellä katselemassa, miten kekseliäästi ihmiset pihojaan valoilla koristelevat. Kaunista ja tunnelmallista.
      Ostin muutamia valosarjoja viime tammikuussa 70 %:n alennuksella, joten nyt ei niiden vuoksi tarvitse kaupoissa käydä. Kunhan ruokaa käy äkkiä hakemassa, muu saa nyt olla. Äsken kävin sentään viemässä autokuorman kamaa kierrätysautolle. Siellä oli turvaetäisyydet otettu hyvin huomioon.

      Poista
  2. Valosarjat tuovat ihanaa ja kaivattua piristystä tähän vuodenaikaan, kun valon määrä on vähäistä. Tosin aurinko on muutamana päivänä paistanut nyt tosi kauniisti ja suorastaan houkutellut ulkoilemaan ja lenkkeilemään.
    Tosi söpöt minipipot ja kauniit kortit, sekä ihanasti kukkiva kaktus.
    Mukavaa viikon jatkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä aurinko on paistanut hauskasti joka toinen päivä. Niin kirkkaasti, että sunnuntaina oli pakko pestä sateen pieksämät ikkunoiden ulkopinnat.
      Jokin aika sitten kotiin palatessani ihastelin ihmisten kekseliäitä valosarjaripustuksia. Nyt on kiva käydä lenkillä niin auringonpaisteessa kuin illan pimeydessä.
      Mukavia marraskuun lopun päiviä sinulle!

      Poista
  3. Kivat valaistukset! Minusta kausivaloja voi aivan hyvin viritellä ainakin marraskuusta alkaen. Ehkä jotkut selvästi jouluiset, kuten joulupukin reet tai tonttuhahmot vaikuttavat kummallisilta, jos niitä lokakuussa alkaa näkyä, mutta puihin tai pensaisiin viritetyt hillityt valosarjat sopivat mainiosti valaisemaan pimeitä loppusyksyn iltoja.
    Kauniit joulukortit olet tuunannut. Kyllä tuollainen itse tehty tai ainakin somistettu kortti on mukavampi saada kuin valmis ostokortti.
    Meillä on nyt saman verran lunta kuin teillä noiden kuvien ottohetkellä. Ihan kaikki perjantain ja lauantain aikana sataneesta lumesta ei edes ehtinyt sulaa, vaikka pari päivää oli reilusti plussalla ja välillä satoi vettä. Toivoisin, että nämä lumet jäisivät pysyviksi eikä tulisi enää vesikelejä.
    Mukavaa viikkoa! Pysyhän sinäkin terveenä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin joulupukkien ja porojeb pystyttämisen voi siirtää joulukuulle. Muuten kaikki valosarjat ovat tässä pimeydessä piristäviä ja kuniita.
      Kevyt lumikerros sopisi tännekin tulla. Ennusteiden mukaan lunta ei ole näkyvissä, mutta selvästi viilenevää kylläkin. Ainakin vesisateet voisivat loppua tai vähentyä, kun maa tuntuu jo nyt olevan hyllyvän märkää.
      Mukavia marraskuun loppupäiviä sinne teille!

      Poista
  4. Kauniita valoja olette viritellyt. Meillä on vielä ne edessä.
    Olen kuullut näiden kaktuksien siirrosta sellaista että siirtää voi mutta ei saisi eri asentoon ikkunaan nähden. Se kuulemma muuten kiertää nuput irti kun ne pyrkivät valoon päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin vielä ehtii valoja viritellä. Varsinainen joulukausihan on vasta alkamassa.
      Tuo kertomasi kaktusten nuppuherkkyys kuulostaa järkeenkäyvältä. Luultavasti käänsin ihan tarkoituksella kaktuksen eri asentoon sitä takaisin ripustaessani. Pitkään samassa asennossa ollessaan ne kasvattavat enemmän lehtimassaa ikkunan puolelle. Tyhmyyksissäni aiheutin nupuille hurjan stressin.

      Poista
  5. Minä ostin jo joulupostimerkit tänään valmiiksi. Haluan tehdä muutamia kortteja itse apulaiseni 8v kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea ostaa joulumerkit ajoissa. Silloin voi pudottaa kortit laatikkoon itselleen sopivana ajankohtana, tarvitsematta jonottaa postimerkkijonossa. Taidan ostaa merkit ensi viikolla.
      8-vuotiaan kanssa on kiva askarrella kortteja. Sen ikäisellä on kivoja ideoita. Toivotan teille mukavia askarteluhetkiä!

      Poista
  6. Ai, sullon kortit jo tehtynä! Ei oo käyny eres piänes miäleskää. Vois kerranki olla aijoos asialla, ku tätä aikaaki ny o. Täälon kylä valoonensa jo täyres tällingis. Taitaa meillä olla ny kaikkista vähite valoja. Isäntäki jo merkittevästi huamautti, vaikkei sille mitää väliä ookkaa....mutta kuitenki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen yleensä aina ajoissa joulukorttien kanssa, mutta nyt ne valmistuivat ennätysnopeasti. Luovana ihmisenä sinulta syntyy varmaan hienoja kortteja. Nyt vain energia virtaamaan siellä pienessä mielessä.
      Meillä isäntä ei huomauttele kausi- ja jouluvaloista. Hänen mielestään pärjäisi erinomaisesti ilmankin, mutta tässä asiassa pidän pääni.

      Poista
  7. Kauniita tunnelmavaloja olette laittaneet. Ovatpa hauskoja nuo tupsupipot! Niiden tekeminen onnistuisi varmasti lastenkin kanssa. Me olemme laittaneet sukulaisille viime vuosina aina lapsista otetusta valokuvasta teetetyt joulukortit ja jättäneet itsellekin aina muistoksi yhden kappaleen. Juuri viime viikolla kuvasin meidän "tonttujamme" tätä varten. Hyvää marraskuun loppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tupsupipojen tekeminen on sen verran helppoa, että varmasti se sujuu lapseltakin. Kannattaa kokeilla.
      Samoin minulla oli tapana ottaa lapsista "tonttukuvat" ja teettää niistä joulukortit sukulaisille ja tuttaville. Useimmista on kopiot myös itsellä.
      Samoin sinulle mukavaa marraskuun loppua!

      Poista
  8. Ihanat tunnelmavalot! Kyllä täälläkin on jo ollut vähän tapana että sytytän ne pyhäinpäivän tienoilla. Loka-marraskuun aika on jotenkin helpompi kestää ledien avulla. :) Minäkään en niitä välitä pitää pitkälle kevääseen. Omani sammutan loppiaisen tienoilla kun silloin alkaa jo kevään odotus! Suloisia nuo pikkupipot. Ihana lahjaidea! Turvallisen tunnelmallista joulunodotusta ja toivotaan valkeita maisemia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniista valoista on paljon iloa näinä vuoden pimeimpinä aikoina. Tykkään käydä iltalenkillä ihailemassa naapureiden ja kyläläisten idearikkaudesta valoja ripustellessa.
      Loppiainen on hyvä ajankohta valojen sammuttamiseen. Silloin mennään jo vauhdilla valoa ja pidempiä päiviä kohti.
      Samoin sinulle kynttilänvaloa ja terveyttä joulunodotukseen!

      Poista
  9. Valoa ei tässä kohtaa vuotta voi olla liikaa, vielä jos se kaunistaa puutarhaa, niin ehdottomasti kannatettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä etelän lumettomuudessa kauniit valosarjat tuovat ylimääräistä iloa. Puutarha ansaitsee koristeensa pimeänäkin aikana.

      Poista
  10. Kausivalot ovat oiva hyvänmielentuoja tässä pimeydesä. Minä aloitin eilen joulukorttiaskartelut tyylillä "roskista korteiksi". Kiitos Joulupostia ikäihmisille -vinkistä. Olemme useana vuonna lähettäneet joulukortteja veteraaneille. Nämä ovat hyviä tempauksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Roskista korteiksi -idea on erinomainen ja kannatettava. Aikoinaan askartelussa hyödynnettiin ahkerasti kotoa löytyviä tarpeita. Viime vuosina askartelutarpeet ostetaan enenevässä määrin kaikki valmiina.
      Joulupostia ikäihmisille -kampanja on minusta hieno. Jokaisella on varmasti ylimääräisiä joulukortteja, joilla näin voi helposti tuottaa iloa monille tuntemattomille.

      Poista
  11. Muutamat kausivalot jo meilläkin on. Meillä ylleensä tammikuun lopulle suavat palloo. Hauskat tupsupipot ootkin tehny. Hyvissä ajoin oot liikenteessä korttien tekemisessä. Kaktuksesta oon miekin kuullu, jotta herkästi nuppunsa puottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nilan kommentissa oli järkeenkäypä selitys kaktuksen nuppujen putoamiselle. Aion ottaa sen vastaisuudessa huomioon.
      Olen yleensä hyvissä ajoin liikkeellä joulukorttien kanssa, mutta nyt taisi tulla oma ennätys.

      Poista
  12. Oma kädenjälki ja vähintäänkin ajatus kantaa kortin lähettäjän terveiset vastaanottajalle.
    Kiva kampanja. Löysin omankin paikkakunnan ja kävin jakamassa linkin face -sivullenikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno juttu, että löysit oman paikkakunnan kampanjasta. Yksinäisiä ikäihmisiä on varmasti paljon. Uskon, että jonkun kortti tuo paljon iloa ja lämpöä heidän jouluunsa.

      Poista
  13. Kauniisti laskeutuu valo ,pimeässä.
    Tupsupipot super söpöjä:))
    Mukavaa marraskuun loppusia ❄❄⛄🧦🧡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin söpöjä pikkupipoja.
      Samoin sinulle leppoisia marraskuun lopun päiviä!

      Poista
  14. Voi hyvät hyssykät noita pikkuisia pipoja! Kertakaikkiaan hurmaavia.

    Kyllä se marraskuun pimeydessä ihmeesti piristää kun näkee kauniisti laitettuja kausivaloja, meilläkin on jo useammassa paikassa. Yleensä minä olen se jarru joka yrittää vähän hillitä valojen kanssa touhuavaa miestä. Nyt ollaan jo päästy sopuun siitä, että ovat suunnilleen samansävyisiä kaikki, ei kovaa sinertävän valkoista ja lämmintä valkoista ainakaan samalla alueella.

    Ajattelin osallistua ainakin joulukukka vanhukselle -tempaukseen ja jos suinkin vain saan aikaiseksi, kerään yhden joulukassin seurakunnan ohjeiden mukaan. Oma joulu on kuitenkin aina niin yltäkylläinen, että siitä riittää muillekin. Nyt korona-aikaan monen vanhuksen ja yksinäisen yksinäisyys oikein korostuu joten varmasti kukka tai kortti piristää ja paljon. Pieniä tekoja joilla voi olla ihmeen suuri merkitys.
    Lintujen talviruokinta on kyllä kivaa puuhaa. Juuri kiersin pihalla tankkaamassa talipallot ja muut syöttimet ja radiossa luontoillassa aiheesta mukavaa jutustelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska juttu, että perheen mies on innostunut laittamaan valoja. Niin meillä kuin monessa muussakin huushollissa miehet vahtivat lähinnä sähkönkulutusta. Sinertävä valo on mielestäni hiukan kylmän oloinen, varsinkin lämpimän valkoisen rinnalla se korostuu.
      Nuo pienet teot lämmittävät antajan mieltä taatusti yhtä paljon kuin saajaakin. Itse on vaikea aloittaa tempausta, mutta toisten järjestämiin sen sijaan on helppo ja ilo osallistua.
      Olisitpa nähnyt, miten iloiseksi tulin pyrstötiaisten porukan pelmahtaessa talipötkölle. Ovat sen verran nopealiikkeisiä lintuja, ettei toivoakaan saada kameraa ajoissa paikalle.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!