lauantai 6. marraskuuta 2021

Johan tuli väkerrettyä - pitsisukkaa

Sukan väri on vaaleanharmaa, kuvissa väri ei ole aivan todenmukainen.


Tapaan kutoa televisiota katsoessa. Tai katsoa televisiota kutoessa. Ihan kumminpäin vaan. Nyt osui kohdalle pitsimalli, joka vaati herkeämättömän huomion ja kerrosmittarin naksuttelua mahdollisten taukojen varalta. Eikä todellakaan siinä ohessa vilkuiltu telkkaria, vaan seurattiin mallin ruutupiirrosta tarkasti. Pari kertaa Ukkokullan kanssa höpöttäessäni laskin väärin tai laitoin langankierron väärään kohtaan. Se kostautui väistämättä ongelmina seuraavalla kerroksella ja johti pahimmillaan parin kerroksen purkamiseen.

Tähän pitsisukkaan ihastuin lokakuun alussa Saaripalstan Sailan blogissa. Alunperin oli tarkoitus hankkia Menitalta samantyyppinen lanka, jota Saila oli omissa sukissaan käyttänyt. En sitten saanut itseäni sen enempää Helsinkiin kuin Soukkaankaan, joissa lähimmät Menitat sijaitsevat. Netistä olisin toki haluamaani lankaa voinut tilata, mutta se olisi merkinnyt useamman päivän odottelua. Toteutin sukat vaaleanharmaasta Nallesta, jota löytyi oman kylän ruokakaupasta.

Kuva: Novita kevät 2017 -lehti


Ohje on Novitan Kevät 2017 -lehdestä. Ei ollenkaan vaikea malli, ei mitään harvemmin käytettäviä silmukoita ja ohjekin on selkeästi kirjoitettu. Mutta kun pitsi rakentuu 52 erilaisesta silmukasta ja 24 kerroksesta, on oltava silmä tarkkana. Varressa toistetaan yhtä ruutupiirrosta, kantapäässä toista, jalan päällä kolmatta ja kärjessä neljättä. Paras siis tietää, missä ruudussa kulloinkin on menossa.

Tuppaan helposti oikomaan monimutkaisissa malleissa ohjeita. Nyt päätin kiltisti noudattaa tätä ohjetta, mutta kantapäässä korvasin pitsineuleen tavallisella vahvistetulla kantapäällä.

Yleensä kudon 7veikka-vahvuista lankaa käyttäen. Niinpä ohuempi Nalle tuntui alussa ihan oudolta. Otin siis itselleni haasteen, jonka selättäminen laittoi sormet liikkumaan ja aivot rullaamaan. Sukat jäävät omaan käyttöön. Ehkä vedän ne jalkaani erityisesti silloin, kun meinaa usko omiin taitoihin uupua.


Monimutkaisempien mallien jälkeen on nollattava niin pää kuin sormetkin. Siihen lääkkeenä toimii jokin yksinkertainen malli. Tässä tapauksessa kudoin vähän pidempivartiset nilkkasukat beigestä, ketunruskeasta (mikä lienee oikea nimitys värille?) ja luonnonvalkoisesta 7veikasta. Raidoista tein tavallista leveämmät, jolloin myös päättelemistä tuli enemmän. Ohuissa raidoissa lankaa on helppo kuljettaa nurjalla puolella.


Kirsikanpunaisesta 7veikasta tein lahjaksi polvisukat, joissa koristeena on kierreraitaita varren reunassa ja jalkapöydän päällä. Helppo ja nätti malli. Sukat voi tehdä haluamansa mittaisina ilman, että malli kärsii.

Kuva: Helpot neuleet -lehti


Ohjeen otin Helpot neuleet -lehdestä (Kotilieden käsityölehti). Lehdessä ei ole vuosilukua, mutta lehdessä olleista mainoksista päättelin sen ilmestyneen viime vuonna eli 2020.

Niinikään lahjaksi, joskin miehelle kudoin nämä vilkkasukat. Varren tein 1 o, 1 n -mallilla. Maustoin yksiväristä beigeä mustilla ja ketunruskeilla raidoilla. Sukkaan jaksaa paremmin kutoa pituutta, kun tekee väliin raitoja. Onpa tekemisessä jotain muutakin tavoitetta, kuin loputon jalkaosuus.

Värejä rakastavalle tein polvisukat oranssista ja siihen sopivasta kirjavasta Paraati-langasta, jota oli Cittarissa myynnissä kausilankana. Mallineuleena sovelsin kerroslukunousua siirtämällä nostettavien silmukoiden paikkoja.

Halpakaupasta ostettu akryylilanka osoittautui varsin riittoisaksi. Eikä kyllä paljon maksanutkaan, 2 euroa/200 g kerä. Kudoin harmaasävyisen kerän lopusta vielä kaksi pipoa. Kumpikin pipo on siis samasta kerästä. Aiemmin olen jo kutonut kaksi harmaasävyistä pipoa eli yhteensä 200 grammasta 4 pipoa. Punasävyisestä 200 gramman lankakerästä tein 2 pipoa ja yhden huivin ja vähän vielä jäi lankaa jäljelle.

Neuletöiden valmistumisen jälkeen oli hetken vähän tyhjä olo, mutta nyt päässä pyörii jo uuden sukan aloitus.


Kävin viemässä äidin haudalle kynttilän ja kanervan. Äiti lepää Espoon Kellonummen hautausmaalla, jossa näkymä on kaunis myöhäissyksyn iltapäivälläkin.


Olen jo viikkoja sitten virittänyt muutaman kausivalon niin ulos kuin sisällekin. Ulkolyhdyissä käytän ajastettavia led-kynttilöitä. Pyhäinpäivän kunniaksi laitan pariin lyhtyyn öljykynttilät pimeän tullen. Poismenneitä läheisiä voi muistaa myös omalla pihalla tai kodissa. Ei siis tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa, ellei pääse viemään kynttilää haudalle.

Rauhallista pyhäinpäivää kaikille!


30 kommenttia:

  1. Ihania polvisukkia! Vaaleanharmaana tuo pitsisukka onkin erityisen kaunis.
    Luulen, että jos teen tämän mallin uudestaan, jätän minäkin pitsin pois kantapäästä. Se menee siinä harakoille, lisäksi kantapäästä tuli vähän liian lörppö eikä se oikein pysy paikoillaan, pitsiosuus tuppaa valumaan kantapään alle. Ihan kuin sukissasi menisi nilkan kohdalla kuvio jotenkin erilailla kuin minulla, ehkä siihen vaikutti se pitsin pois jättäminen kantapäässä.
    Ohje oli sittenkin luulemaani helpompi, kun samat kaksi teemakuviota toistuvat joka osuudessa ja vaihtuivat päittäin aina, kun oli tehty kolme "siipikuviota". Kerrosmittari kuulostaa hienolta! Toisaalta oli aika helppo nähdä, missä kohdassa milloinkin oli menossa, kun oli vähän alkuun päässyt.
    Onneksi tulee joskus tartuttua ohjeisiin ja tällaisiinkin, joiden kuvittelee olevan hankalia. Tykkään tuosta mallineuleesta niin paljon, että mietin, saisiko siitä nätin villatakin. Toisaalta tuo voi toimia paremmin sukkana kuin leveänä isona pintana.
    Ihania värejä noissa raitasukissasi!
    Kaunis hautausmaa. Itsekin laitoin juuri isän muistolle tähtilyhdyn palamaan ikkunalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitsisukkaan värin valitseminen oli vaikeaa, mutta usein yksivärinen tuo pitsikuvion paremmin esille, joten siksi päädyin tuohon vaaleanharmaaseen. Itse asiassa into päästä sukkaa tekemään oli niin voimakas, että itse langan valitseminen jäi toissijaiseksi.
      Saattaa olla, että pistin korvaaminen tavallisella kantapäällä vaikuttaa nilkan kuvioon. En edes kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota, vaan jatkoin II- ja III -puikoilla jalan päälle ruutukuvioIII:lla. Langankiertoihin minun pitää kiinnittää enemmän huomiota, koska niistä tulee liian löysiä.
      Ohje näyttää vaikealta, mutta sitä se ei todellakaan ole. Haastavinta taitaa olla piirroksen seuraaminen, kun välillä silmät sikkaralla meinasin eksyä väärälle riville. Ostin kerroslaskurin muutama vuosi sitten Tallinnan Karnaluksista. Saa niitä täältäkin. Se on kätevä esimerkiksi silloin, kun yllättäen joutuu jättämään työn kesken. Mittaria vilkaisemalla tietää heti, missä on menossa. Sillä voi myös merkitä kavennukset, jos käytössä ei ole erillisiä merkkejä tai halua laittaa vaikkapa lankaa merkiksi.
      Kyllä tuo pitsi toimisi isommassakin neuleessa, vaikkapa osana sileään neuleeseen yhdistettynä. Äkkiä katsottuna sukatkin näyttävät "raumalaiselta pitsiltä".
      Kellonummi on kaunis hautausmaa, kuten usein kaikki muutkin hautausmaat. Tykkään tuosta niittyhautausmaaosuudesta, joka lampineen on hyvin kaunis paikka.

      Poista
  2. Kylläpä oletkin jälleen ahkeroinut!
    Minulla on nököttänyt sama sukkapari puikoilla jo kauan. Odottelen imua ja vetovoimaa.

    Erityisen kauniit ovat nuo pitsisukat. Hyvä, että maltat jättää ne itsellesi. Nautiskele niistä! 🥰

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna!
      Tuossa pitsisukassa oli imua ja vetovoimaa. Muuten sukkapari tuskin olisi ikinä valmistunut. Sen verran niissä oli haastetta. Ihan varmasti nautin uusista pitsisukistani. Kuten tuossa Sailalle totesin, ne tuovat mieleeni raumalaisen pitsin. Äitini sisar asui koko aikuisikänsä Raumalla. Hän oli taitava pitsinnyplääjä.

      Poista
  3. Voi herranen aika, miten ihmeessä joku voi osata jotain näin kaunista.
    Tuossa nuo miehelle kudotut raitasukat voisivat olla sellaiset jotka osaisin kutoa.
    👍👍. Todella tosi kauniit sukat. 👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Molley, kehusi lämmittävät mieltäni! Moni osaa hienompiakin. Nämä ovat sitkeän opettelun tulosta, eivätkä onneksi edes vaikeimmasta päästä. Elän toivossa, että kehittyisin kutomisessä lisää.

      Poista
  4. Ihania sukkia. En oikein osaa päättää ovatko pitsiset vai raidalliset mieleisempiä. Kiva, että voi vaihdella. Meillä ovat sukat tarpeen ja käytän villasukkia oikeastaan päivittäin. Suurkuluttaja siis :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi! Usein käy niin, että annan kauneimmat sukat pois ja kuljen itse nyppyyntyneet vanhukset jalassa. Nyt päätin pitää pitsisukat itselläni muistutuksena niihin käytetystä ajasta ja vaivasta. Ja siksikin, että ne ovat minusta tosi kauniit.
      Sukkien suurkuluttajia olemme mekin. Villasukat jalassa on kiva "hiihtää" parketilla, eikä varpaat palele.

      Poista
  5. Kauniit pitsisukat, malli on varmasti ollut tarkkuuta vaativa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit! Ohjeruudukkoa oli tosiaan seurattava silmä tarkkana. Muutaman virheen vuoksi jouduin pari kertaa vähän purkamaan. Lopputulokseen olen oikein tyytyväinen.

      Poista
  6. Hyvää Pyhäinpäivän iltaa. Aivan mahtavan hienot sukat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyhäinpäivän ilta vaihtui sunnuntaiaamuksi. Mukavaa viikonloppua sinulle!
      Kiitos kehuista. Pitsisukkiin varsinkin olen tyytyväinen.

      Poista
  7. "Pikku puuhasteluja" television äärellä 😍 Kauniita neuloksia taas valmistunut. Pitsisukassa paikan hukkuminen tai silmukoiden tippuminen on ihan painajaista.
    Nuo punaiset palmikkosukat on erityisen kauniit myös.
    Kynttilän kävin minäkin viemässä isän ja tyttären haudoille. Silti olen samaa mieltä, että muistella voi muuallakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puikkopuuhasteluni keskittyvät lähes aina telkun äärelle, sillä siinä on mukavin ja kutomisen kannalta sopivasti valaistu paikka.
      Pitsineuleen tekeminen on samanlaista kuin ristipistotyöt. Yksikin virhe kertaantuu jatkossa ja saa höyryn nousemaan päästä. Silloin paras ratkaisu on purkaa työ viimeisimmälle oikein tehdylle riville.
      Pääkaupunkiseudulla on välillä vaikea päästä autolla lähellekään hautausmaata ja parkkipaikat ovat pyhäinpäivänä ja jouluna tupaten täynnä. Minun ja Ukkokullan vanhempien sukupolvien haudat sijaitsevat 200 km:n päässä, jolloin on helpompaa muistaa heitä sytyttämällä kynttilä kotipihalla.

      Poista
  8. Ihania sukkia. Nuo valkoiset sukat ovat lähes samanlaiset, kuin miniäni äidille neulomani Dropsin Think Pink pitsisukat, jotka tein valkoisena. Sukkien neulominen/ kutominen on todella koukuttavaa ja mukavaa etenkin näin loppuvuodesta. Minullakin on yhdet pitsisukat parhaillaan työn alla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin, Think Pink-sukat näyttävät samanlaisilta. En löytänyt kummankaan sukan suunnittelijaa, joten ohje voi hyvinkin olla saman tekijän.
      Pimeinä syys- ja talvi-iltoina on kiva kutoa. Kivan mallin löytyessä ei meinaa kutimia raaskia käsistsään laskea.

      Poista
  9. Olet sinä mieletön ahertaja ja taitava! Mulla ei riittäis taito eikä kärsivällisyys tuollaisiin pitsisukkiin, pysyttelenkin turvallisesti ns. tavallisissa sukissa.
    Ihana kun pidät itselläsi nuo kaunokaiset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maatuska! Taitavuudesta en tiedä. Ehkä sinnikkyyttä ja halua opetella on sitäkin enemmän. Tuota ensimmäistä pitsisukkaa kutoessani olin pari kertaa heittämässä tekelettä nurkkaan. Käsistä ja sielusta löytyi valtava määrä intoa selättää kömmähdykset. Niin vain tuli valmista.

      Poista
  10. Ootpas tuas kauniita sukkia tehny. Ihastelen noita pitsisukkia! Taitava ja ahkera neuloja oot! Miunkin tekis miel, (vajavaisilla taidoillani) ihan saapas sukkoo alottoo, vaan tuon kippiin käin tautta jätän tuonnemmaks.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ulla! Saapassukille on aina käyttäjiä. Voit olla ylpeä, että osaat niitä tehdä.
      Kipeällä kädellä ei ole kiva kutoa, eikä edes kannata. Minulla oli pari vuotta sitten olkapään kanssa ongelmia. Silloin ei kyllä kudottu, eikä tehty paljon muutakaan. Nyt käsi on ollut kunnossa.

      Poista
  11. Kauniit pitsisukat. Hienoa, että tartuit haasteeseen. Olet muutenkin ahkera neuloja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää! Olen tyytyväinen tartuttuani pitsisukan ohjeeseen ja vielä tyytyväisempi saatuani sen onnistuneesti valmiiksi.

      Poista
  12. Todella kauniita neuleita. <3 Kohta lämpöä taas tarvitaan.
    Meillä on niin kylmää talvikodissa että täällä tarvitaan villasukkia jo nyt... =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Una! Meillä on ihan lämmintä, mutta niin vain on kiva syksyn tullen hipsutella villasukissa.

      Poista
  13. Sukkaa pukkaa ahkeralla neulojalla. Todella kauniit pitsisukat. Minullakin on kasa lankoja odottelemassa, mutta puikkoihin en ole vielä tarttunut.
    Pyhäinpäivänä kävin koristelemassa haudan havuin kanervin ja vein kimpun isomaksaruohon kukkia. Kynttilät sytytin tietysti myös. Traditiio on säilynyt lapsuudesta asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cheri! Kummasti ne puikot pimeiden iltojen myötä tarttuvat hyppysiin ja valmista alkaa tulla.
      Äidin haudalla käydessäni huomasin sinnekin ilmestyneen isomaksaruohoista tehdyn kimpun. Sopii hyvin kanervien ja havujen joukkoon.

      Poista
  14. Upeat sukat jälleen ja nuo punaiset pitkät on kyllä herkulliset, onnellinen lahjan saaja 🤗❤
    Tuo pitsisukka kyllä näyttää todella vaikealta ja hyvin ymmärrän että tarkkana saa olla.
    Kynttilät tuli haudalle vietyä jo perjantaina ja silloinkin oli jo paljon kynttilöitä vietynä, kaunista vaikka satoikin vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nila! Itsekin tykkään noista punaisista sukista. Ajattelin tehdä toiset samalla mallilla. Pitsisukat näyttävät vaikeilta, mutta sitä ne eivät olleet. Hivenen työläät kyllä, koska ohjetta oli seurattava tarkasti.
      Kynttilämeri tekee hautausmaista tosi kauniin. Öljykynttilät ovat siitä käteviä, että ne palavat pitkään. Ei siis haittaa, vaikka ei ihan tiettynä päivänä pääsisi paikalle.

      Poista
  15. Pyörryttää pitsisukkien pelkkä katsominenkin ;) Punaiset polvisukat ovat niin minun makuuni - johtuneeko väristä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitsisukissa on sen verran reikiä, että pyörryttäväkin saa ne jalassaan pian raitista ilmaa.
      Punainen kuuluu minunkin lempiväreihini eli ymmärrän, miksi nuo polvisukat viehättävät sinua.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!