Kauniimpia kevätpäiviä tuskin voisi toivoa. Auringon paistaessa lämpöä riittää milteipä kesän mitalla. Aina välissä on ollut pilvisempää ja muutama sadekuurokin on ropissut. Lämpö on saanut luonnon vihertämään ja mullasta nousee kaikkialla kauan odotettuja ihanuuksia. Välillä pitää ihan hieraista silmiään ymmärtääkseen, ettei todellakaan ole enää kylmää ja lumista. Miten voikaan luonto saada ihmisen onnelliseksi!
Keskiviikkona äidin pitkään jatkuneille sairaalajuoksuille ja tutkimuksille saatiin sitten selitys. Häneltä löytyi kohdunkaulansyöpä. Maanantaina menemme jälleen sairaalaan ja toivon mukaan silloin selviää asian tiimoilta vähän enemmän. Leikkaus tehdään kuukauden sisällä, mutta mitä sitten? Sädehoitoa, solumyrkkyjä? Äidin sydänläppäleikkauksesta on vasta puoli vuotta, miten hän jaksaa uuden leikkauksen? Kysymyksiä, kysymyksiä. Ja aika tavalla epätoivoa.
Suruista ja murheista huolimatta elämä jatkuu, eikä epätoivossa pyöriskelemisestä ole mitään hyötyä. Sen verran olen ollut alamaissa, etten ole jaksanut kommentoida blogeja, en kovin paljon niitä edes lukea. Enkä päivittää omaakaan blogia. Tämän päivityksen kuvat ovat viime maanantailta ja tässä vaiheessa muutoksia tapahtuu puutarhassa päivittäin. Toki olen kiertänyt katsomassa, mitä missäkin pihan kolkassa kulloinkin mullasta nousee, mutta kameraa en ole mukaani ottanut.
Tiistaisella kauppareissulla mukaan tarttui muutama taimikin. Löysin Puutarhanikkareilta etsimäni Valamon ruusun ja sen kaveriksi ostin ranskanruusu Rosa Mundin. Vasempaan rinteeseen ajattelin laittaa pari Lamohietakirsikkaa. Myymälässä oli tarjouksessa muhkean näköisiä kivikkokasveja ja niinpä sitten ostin pari Ketoneilikkaa, kaksi valkoista Patjarikkoa sekä yhden punaisen Patjarikon ja yhden Kattomehitähden. Kassin täytteeksi tuli myös kaksi sinistä Tarharistikkiä. Ja vaikka olen pyhästi päättänyt tänä keväänä miettiä etukäteen kasvihankintojani, tuli taas pari heräteostosta eli rhodot ´Nova Zembia´ ja ´Cunningham´s White´.
Taimikaupassa muistin, että piti etsiä myös sopivan mittaiset kukkalaatikot uusiin kehikoihin ja poikkesin läheisessä Honkkarin liikkeessä. Voi, miten taas suretti rullakot täynnänsä paljaan taivaan alla auringon paisteessa kuivuvia kesäkukkia. Eivät olleet ilmeisesti nähneet vettä vähään aikaan ja osassa lehdet olivat jo ihan ruskeita. Eihän niitä puolikuolleitakaan enää kukaan osta, etenkään, kun niistä pitäisi maksaa normaali hinta. Myös erilaiset havut, rhodot, köynnökset ja perennat oli tiiviisti tungettuina rullakoihin, mutta onneksi hieman varjoisemmassa paikassa. Kenties ne selviävät vähän pidempään ilman kunnon kastelua. Päätinpä kuitenkin ostaa muutaman edullisin orvokin olopihan terassin laatikoihin piristämään vielä melko paljaan näköistä maisemaa.
Huomenna menemme koko perheen voimalla yhdessä syömään ja otamme mukaan minun vanhempani ja Ukkokullan äidin. Näin jää sunnuntainen äitienpäivä itse kullakin muihin kahvitteluihin. Lapsia ja lapsenlapsia ja muita äitienpäivän vierailijoita kun on näillä meidänkin äideillä niin monia, että juhlimista riittää kahdellekin päivälle. Ehkä minä pureudun äitienpäivän ratoksi oman puutarhan kaivutehtäviin.
Itse luonto osallistuu
äidin juhlintaan.
Vuokot kukkii, toukokuu antaa kauneintaan.
Vuokot kukkii, toukokuu antaa kauneintaan.
voi miten surullista, mutta hyvä kun syy selvisi ja äitisi pääsee hoitoon. eilen sain kuulla mökkinaapuriltani et myös hänen vaimonsa juur leikattu samasta syystä. leikkaus tehtiin robottiavusteisesti, mikä on potilaalle vähemmän rasittava tapa leikata. toivon, et äidilläsi olisi myös näin.
VastaaPoistaVoimia between, koitahan jaksella ja ime virtaa lähestyvästä kesästä.
VastaaPoistaVoimia teille kaikille. Toivotaan että kevään kasvun seuraaminen antaa vähän toivoa.
VastaaPoistaVoimia teille.
VastaaPoistaSyöpähoidot ovat meillä täällä maailman huippuluokkaa, mukana hengessä ja toivon parasta. Ihan ymmärrettävää että virta ei nyt riitä kaikkeen, mutta puutarhasta saa myös lohtua, vaikka vaan katselemalla ja kuuntelemalla, jaksamista teille.
VastaaPoistaToivotan voimia teille!
VastaaPoistaSurullista toivon voimia Äidillesi ja Sinulle:)
VastaaPoistaVoimia äidillesi ja sinulle!
VastaaPoistaVoimia äidillesi taisteluun ja hoitoihin sekä sinulle äitisi tukemiseen.
VastaaPoistaKovasti tsemppiä tälle vuodelle. Jos nyt mitään hyvää asiasta hakee, niin tosissaan kohdunkaulansyöpä on vastaavasti kuin rintasyöpä monesti leikattavissa pois. Mutta syöpä kuin syöpä vaatii taistelunsa ja veronsa.
VastaaPoistaIhanan vehreää sinulla pihalla ja minua aina huvittaa kun puutarha-ihmiset kertovat ostaneensa "vähän jotain" ja kyseessä on kuitenkin ruukkukaupalla taimia ja työtä :) Valamonruusua ei minultakaan vielä löydy, täytyykin pitää mielessä kun taas lähtee ostamaan vähän jotain!
Voimia teille molemmille!
VastaaPoistaSyöpä on aina surullinen ja pelottava uutinen. Toivottavasti äitisi kohdalla kysymyksessä ei ole iso operaatio, eikä pitkät jälkihoidot, vaikka raskaita ne ovat kuitenkin. Minullakin on jäänyt blogin päivitys minimiin ja muiden blogeissa en ole juurikaan kierrellyt. On niin kovaa, kun lähiomainen on kauniit kevät- ja kesäpäivät sairaalassa, että ei oikein osaa itsekään iloita niistä. Toivotaan, että kaikki menee hyvin!
VastaaPoistaToivotaan, että kevään kauneus antaa voimia ja toivoa sinulle ja äidillesi!
VastaaPoistaKoskaanhan ei tiedä mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Kevät kuitenkin on ehkä se pahin aika saada näitä ikäviä uutisia, mutta toisaaltaan keväthän on toivoa täynnä...tulevasta.
VastaaPoistaJaksamista teille
Voimia äidillesi ja sinulle <3!
VastaaPoistaJaksamisia teille!
VastaaPoistaToivon ja rukoilen sinulle ja äidillesi voimia ja kestämistä.
VastaaPoistaKyllä Taivaan Isä pitää huolen ja kääntää kaikki parhaaksenne.
Aurinkoista pyhäpäivää sinulle! ♥ ♥
Voimia teille kaikille. Ehkä on jopa avuksi,että on kevät ja saat välillä touhuta jotain puutarhassa tai vain olla ja katsella kaikkea ihanaa,kasvavaa...Itse ajattelin viime keväänä isän poismenon jälkeen,että kaiken kamalan keskellä oli onnekasta,että se sattui juuri kesän kynnyksellä.Kaikki kaunis lohdutti ja antoi uutta uskoa elämään,ei heti,mutta vähitellen.
VastaaPoistaEi tarvitse kaikkea tehdä. Jos pidätkin taukoa bloggaamisesta, niin me muut blogit olemme luultavasti edelleen netissä kun palaat postaamaan, lukemaan ja kommnetoimaan. Voimia vaikeaan tilanteeseen!
VastaaPoistaKiitos teille kaikille kannustuksesta ja lämpimistä sanoistanne. Onneksi on kevät ja tuo puutarha; pakostakin tulee valoa mieleen, kun kiertää katselemassa ihmeellistä luontoa.
VastaaPoistaKyllä teilläpäin on kukatjo kukkimassa ja muut kasvit kurkistelee kohti aurinkoa. Voimia teille äitisi sairaus hoitoihin ja leikkaukseen.
VastaaPoista