Taimipottitehtailua Tallinna-päivän jälkeen

Ulkona on kymmenisen astetta pakkasta ja hyyyyyyyyyytävän kylmä tuuli, joka taitaa miltei tuplata pakkasasteet. Olen siis käyttänyt päivän sisätehtäviin eli soitellut rästipuheluita, järjestellyt papereita ja lopuksi istunut sohvalla vääntämässä taimipotteja sanomalehdestä. Ja päivystänyt puhelinta, josko ilmoittaisivat uuden sängyn saapumisesta. Taitaa mennä huomiselle, joka merkitsee vielä yhtä yötä lattialle asetettujen patjojen päällä nukkumista. No, menetteleehän sekin, mutta pikkaisen alkaa jo puuduttaa makkarin epäjärjestys.

Siemeniä tuppaa nyt tarttumaan vähän joka kaupasta. Postin mukana ovat tulleet jo tilaukset Korpikankaalta ja virolaiselta Seemnemaailmalta. Jokunen pussi valikoitui tässä yhtenä päivänä multaostosten ohessa Plantageniltä ja samalla reissulla kävin myös KodinYkkösessä, jossa oli mukavasti siemeniä 30 sentin pussihintaan.

Tuumin tässä, että taitaisi olla parasta kuvata siemenpussit. Siten hankittujen siementen nimet jäisivät ehkä parhaiten talteen mahdollisia myöhempia tarpeita varten.

Eilen kävin parin ystävän kanssa päiväreissulla Tallinnassa. Ajatuksena oli esitellä toiselle matkakumppanille Karnaluksin tarjontaa ja katsastaa Karnaluksin lankavalikoimat. Karnaluksissa on tavaraa jos jonkinlaista ja lankaakin moneen menoon. Tavalliseen villasukkaneulontaan löytyi melko vähän mahdollisuuksia, ellei sitten tykkää kutoa varsin ohuilla langoilla. Sataprosenttista akryylilankaa löytyi runsaasti, samoin lankoja, joissa villan ja akryylin määrä oli toisinpäin kuin meillä. Siis enemmistö akryyliä ja vähemmän villaa. Ostin nuo kaksi turkkilaista Merino Gold -kerää, joissa villaa on 30 % ja akryyliä 70 %. 100 gramman kerä maksoi 2,40 euroa, joten ei se kallista ollut.

Tuon Drops'n Big Fabelin löysin uuden Solaris-kauppakeskuksen askartelukaupasta ja sen hinta oli 4,90 euroa.

Kaikenlaisia erikoislankoja löytyy pilvin pimein. Novitan lankoja ei kannata Karnaluksista lähteä ostamaan. Hyllystä löytyi ainoastaan 7veljestä Polkaa, joka maksoi 10,30 kerä ja heidän verkkokauppansa sivustoilla tavallisen 7veljeksen hinta on n. 8 euroa. Meidän kauppaketjuistamme Polkaa löytyy 6,00 - 8,00 euroa kerä ja tavallista 7veljestä saa tarjouksista kolme kerää kympillä. 

Karnaluksista ostin myös bambupuikkoja, joiden hinnat vaihtelivat neljästä eurosta vähän yli kuuteen euroon eli ne ovat meikäläisten hintoja tuntuvasti edullisempia. Ostin myös tuollaisen kerroslaskurin ja uuden ratkojan, kun entisestä katkesi jälleen kerran tuo kärki.

Tallinnaan menimme "mummolaivaksi" kutsutulla Eckerö Linen Finlandialla, kun meillä oli sinne viiden euron liput. Laivan lähtö viivästyi tunnilla, sillä se ei päässyt ilman hinaajaa satama-altaasta minnekään. Tuuli oli kasannut jäät laivan ympärille ja paikalle jouduttiin tilaamaan hinaaja, joka ei tietenkään ihan heti päässyt apuun. Sen saavuttua pääsimme nopeasti etenemään ja jäät loppuivatkin melko pian satamata lähdön jälkeen. Matkan puolivälin paikkeilla tuuli keikutti laivaa aika lailla ja vähän jopa vatsassa tuntui ikävältä. Porukkaa laivalla oli sen verran vähän, ettei mihinkään tarvinnut jonottaa. Se taasen lisäsi matkustusmukavuutta. Joskus täpötäydessä laivassa reissatessa tulee tunne kuin olisi ahdettuna kiivaasti kotiinsa kaipaavien kanssamatkustajien kera hikisessä ruuhkabussissa.

Karnaluksista kävelimme lähellä olevalle Keskustorille, jossa ulkomyyjiä ei juurikaan ollut. Tallinnassa nimittäin pakkasta oli -13 ja tuuli taatusti suoraan Siperiasta. Torirakennuksen alakerrassa myydään elintarvikkeita ja sieltä kannattaa ostaa mm. leipää, jota saa reilusti alle eurolla. Samoin muitakin leivonnaisia. Esimerkiksi aleksanterinleivokset maksoivat 43 senttiä kappaleelta ja kolme mukavan kokoista rahkapullaa 78 senttiä. Myös juustot ovat edullisia. Ostin mausteista ranskalaista valkohomejuustoa 150 gramman paketin eurolla. Parmesan maksoi tiskistä riippuen kahdeksasta kymmeneen euroon. Valkosipuleita ostin kilon kolmella eurolla.

Solaris-kauppakeskus sijaitsee vastapäätä Estonia-teatteria. Samanoloisia alkaa olla Suomessa vähän joka niemessä ja notkossa. Keskellä korkea avonainen tila, jota kiertää eri kerroksien käytäville avautuvat kansainväliset merkkiliikkeet. Harmpurilaisravintola ja useita kahviloita, joissa erikoiskahveja ja jotain naposteltavaa. Me kävimme kahvilla alatason Gustav'issa, koska siellä oli varsinainen herkkutiski. Hinnat olivat kuitenkin likimain meidän tasossa ja palvelu suorastaan luokatonta. Suolaisia piiraita ei saanut lämmitettyä, kahvit iskettiin tiskiin ja siitä ne piti meikäläiseen tapaan kantaa itse pöytään, mutta ilman ainuttakaan tarjotinta. Ei olehyvää, ei kiitosta. Vettä sentään sai pyynnöstä ilman erillistä veloitusta. Ja kauppakeskuksen jokaista sisäänkäyntiä kansoitti joukko teini-ikäisiä meille pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa kävijöille tuttuun tapaan. Menimme Solarikseen lähinnä näkemämme lehtimainoksen perusteella. Siinä kehuttiin Solariksessa olevasta suuresta askartelutarvikkeiden myymälästä. No, suuri ja suuri. Joitakin neulontalankoja ja myymälän toisella seinustalla hieman helmiä koruaskartelua varten. Ei olisi kannattanut mennä.

Mutta miksi ei kuvia reissusta? Siksi, että Tallinnan talvipakkanen kylmästi puhaltavine tuulineen oli tosi jäätävää. Ilman pipoa tai tumppuja kädet jäätyivät hetkessä ja se tuntui suorastaan kipuna iholla. Kun sitten vihdoin pääsi jonnekin lämpimään, meni tovi, ennen kuin sai sormensa sulamaan kohmeesta ja hyisen hytinän rauhoittumaan. Ja meillä sentään oli päällämme ihan kunnon talvitamineet. Ei innostanut kuvaaminen, ei sitten yhtään.

Ja mitenkä sujui kotiinpaluumme. Ihan hyvin Länsisatamaan saakka. Sitten laivalla oli jälleen vaikeuksia päästä laituriin altaaseen hyytyneen jäämassan vuoksi. Nyt ei sentään tarvinnut jäädä odottelemaan hinaajaa, vaan vihdoin laiva selviytyi ongelmasta ja vajaan puolen tunnin käytävillä ja laivan aulassa täysissä talvitamineissa odottelun jälkeen pääsimme vihdoin purkautumaan ovista terminaalirakennukseen johtavaan matkustajaputkeen.