Puutarhahörhöilyä tulppaanien lomassa

Tulipa Silver Parrot

Vihdoin aurinkoista, lämmintä, kesäistä. Aamukahvitkin on voinut juoda pihalla ilman villasukkia ja pitkähihaista vaatetta. Tämä on niin ihanaa, ettei paremmasta ole väliä.

Lämpö on saanut tulppaanit avautumaan. Näköjään syksyllä laitoin vähemmän tulppaaninsipuleita ja aiemmin istutetuista sipuleista on noussut yksilö sieltä täältä. Auringon lämmössä kukat avautuvat aivan levälleen, mutta viileiden öiden ansiosta niiden kukinta pitenee.

Vanhemmista tulpuista en ensihätään löytänyt nimilistoja. Niinpä tämäkin kaunotar saa toistaiseksi patsastella täällä nimettömänä. Varmasti joku teistä lukijoista aika pian löytää hänelle nimen.

Tulipa China Town ja Tulipa Florosa

Joko minulla on mennyt sipulipussit sekaisin ja mitä kummaa lienee istuttaessa tapahtunut, mutta vaaleanpunaisten vihreäraitaisten Florosa tulppujen joukosta nousee ainoastaan yksi oranssikukkainen vihreäraitainen China Town. Kumpaakin piti olla 10 kpl. Täytyy käydä laskemassa ylös nousseet ja ihmetellä asiaa uudelleen.

Tulipa Spring Green

Kuten huomaatte, olen ihastunut näihin vihreäraitaisiin tulppuhin. Vaikka tuossa yhtenä päivänä jo ilmoitin, että taidan jättää tulppaanien istuttamisen tulevina syksyinä vähemmälle, niin luultavasti sipuliluetteloiden ilmestyessä olen taas tyystin unohtanut nämä keväiset höpötykseni. Toisaalta keksin hyvän paikan tulppaaneille. Meillä on rajattu paikka, jossa kasvaa tuoksuvatukkaa. Jonkun kerran olen yrittänyt sitä kaivaa pois, koska haluaisin tilalle jotain muuta, mutta varmaan pitäisi olla ikioma kaivuri. Leikkaan vatukat siitä paikasta joka syksy ihan alas, sillä sieltähän ne takuuvarmasti aina uudelleen kasvavat. Kasvu on kuitenkin sen verran hidasta, että ehtisin hyvin nauttia tulppaanien kukinnasta, kunnes vatukat vihdoin peittävät väsähtäneet tulpunlehdet alleen. Siinäpä oiva paikka tulpuille.

Tulipa Lilac Perfection

Tulipa Cummins

Parin vuoden takaisista ripsureunatulppaaneista nyt nousi mullasta yksi ainokainen. Samalla paikalla kasvoi myös Blue Heronia, mutta minusta tämä on Cummins.

Joskus ammoisina aikoina olen istuttanut myös ihan yksinkertaisia keltaisia tulppaaneja. Niistä nousee uskollisesti joka vuosi yksi tai kaksi yksilöä. Tänä vuonna kaksi. Itse asiassa ei yhtään hullumpi tämäkään. Voisinpa ajatella istuttavani tällaisia konstailemattomia tulppuja enemmänkin, jos ne ovat kestävämpiä, kuin nuo erikoiset sukulaisensa.

Tämä taasen ei ole tulppaani, vaan mamman puutarhakaveri, joka on ilmeisesti saanut vainun jostain ötökästä ja tarkkailee sitä lumimarjapensaassa. Ehkä siili, ehkä sammakko vai lintuko sinne pusikkoon on lentänyt? 

Tarkkailu taisi alkaa väsyttää ja Juuso palasi vartiointipaikalleen. Tästä ken sisälle kulkee, kompastuu ensin kissaan. Tällä kertaa Juuso oli hyvin hövelillä tuulella ja antoi mammankin loikkia ylitseen ilman kommentteja. Toisinaan se innostuu tarttumaan housunlahkeeseen tai sukkaan kiinni tullakseen varmasti huomatuksi. No, tänään mammalla ei ollut sen enempää sukkia kuin housunlahjettakaan. Shortsinpunttiin oli vähän pidempi matka.

Norjanangervot kukkivat nyt upeasti ja niiden tuoksu on aivan ihana. Ei laisinkaan liian massiivinen aiheuttaakseen päänsärkyä tai ellottavaa oloa. Ulkoilmaan tuoksuja mahtuu heikompipäisenkin haisteltavaksi.

Muutenkin puutarhassa kaikki kasvaa ja kukoistaa sellaista vauhtia, ettei millään tahdo perässä pysyä. Jossain vaiheessa kevättä ajattelin, että nyt tuleekin lokoisa kesä, kun ei ole kovin suuria projekteja suunnitteilla. Turha luulo. Ei tarvitse kuin hetkeksi istahtaa pihapöydän ääreen, niin päässä alkaa vipeltämään ideoita ja suunnitelmia sellaista vauhtia, ettei niitä edes paperille ehdi laittaa. Tai vähintäänkin siinä istuksiessa näkee jotain nypittävää, leikattavaa, korjattavaa ja kohta jo pitää lähteä kellariin hakemaan työkaluja.

Tänään oli tarkoitus pitää lepopäivä ja juoda kahvit ystävän kanssa ulkosalla. Sitä ystävää odotellessa ehdin kuitenkin leikkaamaan juhannusruusun kuolleita oksia ja nyppiä yhden jos toisenkin rikkaruohon sieltä täältä. Onneksi ystävä tuli ja oli pakko rauhoittua kahvikupin ääreen. Kunhan ensin oli kierretty puutarha ympäri ja syynätty puskat ja perennat. Ja siinä ohessa nypitty katsetta häiritseviä rikkoja sieltä täältä. Sellaista tämä puutarhahörhön elämä on. Minkäs mahdat.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille muille puutarhahörhöille!