lauantai 7. tammikuuta 2017

Muistin tukena


Kasvihormoni -blogin Sini K:n laittama haaste (johon vastasin ti 3.1.17) oli monessakin mielessä oivallinen. Vuoden mittaan tulee monen monta kertaa etsittyä omasta ja joskus toistenkin blogeista jotain tiettyä asiaa. Varsin usein melko huonoin tuloksin. Miten sen tietyn asian tai esineen löytäminen aina onkin niin epätoivoisen hankalaa.


Sini toteutti haasteen omassa blogissaan upealla tavalla. Jotain samaa tavoittelin, mutta annoin vallan laiskuudelle ja lopputulos ei ollut läheskään sitä, mikä alkuperäinen suunnitelmani oli. Huomasin myös, että vaikka aika paljon asioita kirjaan vuoden mittaan ylös, niiden tulkitseminen myöhemmin on hieman työlästä.

Jonkinlaista puutarhapäiväkirjaa olen pitänyt vuosien ajan. Blogi on osittain korvannut puutarhapäiväkirjan siksi, että tänne voi liittää kuvia kertomaan ja selittämään monia asioita, joita on vaikea sanoiksi pukea. Jossain vaiheessa löysin OmaPiha -lehden Pihakalenterin ja tänä vuonna on sitten kuudes sellainen käytössä. 


Kännykkäkalenterin myötä olen jo luopunut ns. taskuallakasta. Tärkeimmät menot kirjautuvat helposti kännykän kalenteriin, koska se kulkee yleensä kaikkialle mukana. Sinne on myös helppo laittaa muistutuksia, jotka tarvittaessa äänekkäästi kilauttamalla saavat meikäläisen liikenteeseen. 


Pihakalenteri on joko keittiön sivupöydällä tai sohvan vieressä pikkupöydällä. Sen pitää olla lähellä ja helposti saatavilla, jotta muistan sinne asiat kirjata. Pihakalenteriin kirjaan päivittäiset säätiedot ja lyhyesti erilaisia tärkeitä menoja, tapahtumia ja muistiinpainettavia asioita. Pihakalenterin väliin kertyy vuoden mittaan monia lippusia, lappusia, käyntikortteja ja osoite- sun muita tietoja. Pihakalenterista on tullut sähkötön googleni, tabletin rinnakkaisolento. Sieltä kaivan esiin monia lähiajan tietoja, joita harvinaisen usein kaivataan. Ja nyttemmin aiempien vuosien Pihakalentereista on tullut muistivarastoni, joista löytyy yllättävän paljon tärkeää, mutta päivittäisestä muistista kadottunna tietoa.


Työhuoneen seinällä on myös kalenteri, josta näen kuluvan kuukauden tiedot. En yleensä kiikuta kännykkää työhuoneeseen, ellen sitten ole jonnekin soittamassa. Ja vaikka kännykkä olisikin mukana, on helpompi puhelun lomassa vilkaista päivämääriä seinältä, kuin avata puhelimen kalenteri. Kännyn kalenterissa ei myöskään ole nimipäiviä ja moni muukin asia on selkeämmin esillä paperisessa versiossa.

Seinäkalenterinani toimii oivallinen Satokausikalenteri. Valitettavasti se on niin painava, ettei se pysynyt magneettien varassa ilmoitustaululla ja niinpä joudun irroittamaan aina käsillä olevan kuukauden kiinnitettäväksi magneettitauluun.


Joissain kalentereissa on myös kuun vaiheet, mutta tällä hetkellä minulla ei sellaista kalenteria ole. Tulostin netistä kuluvan vuoden kuukalenterin ja laitoin sen ilmoitustaululle.


Lienen isältäni perinyt kiinnostuksen sään seuraamiseen. Vaikka isän näkö on mennyt todella huonoksi, hän edelleen kirjaa joka päivä monta säähän liittyvää tietoa sääpäiväkirjaan, jollaisen olen jo useamman vuoden ajan antanut hänelle isänpäivälahjaksi. Sää taitaa olla yksi yleisimpiä ja myös helpoimpia puheenaiheita suomalaisten keskuudessa. Siitä myös väitellään runsaasti. Ihmisten muistitieto on aika lyhytaikaista ja valikoivaa ja siksikin on kiva päästä tarkastamaan tietoja vanhoista muistiinpanoista. 

Poikani jakaa ja jatkaa sääkiinnostuksen perinnettä. Hänen kanssaan saatamme pitkäänkin pohtia monia säähän liittyviä asioita. On todella mukava jutella Pojan kanssa, sillä hän on pohjattoman kiinnostunut monista asioista, hän lukee paljon ja hänellä on kerrassaan uskomattoman tarkka nippelitietomuisti. 


Taisin poiketa alkuperäisestä ajatuksesta, joka oli se, että yritän tänä vuonna kirjata asioita vähän tarkemmin. Ja selkeämmin, sillä yksittäinen, huonosti tai epäselvästi kirjattu sana ei välttämättä paljon kerro muutaman kuukauden kuluttua. Tavoite on, että vuoden vaihteessa voisin laatia tästä puutarhavuodesta yhteenvedon, joka sisältäisi muutakin kuin yksittäisiä sääpäivityksiä ja jota olisi kaikin tavoin mukava lukea. Tämä myös edellyttää kuvapankin laajentamista siten, että kertovaa materiaalia olisi entistä enemmän.

Köynnöshortensia tammikuun pakkasessa

Lopuksi sanottakoon, että en tehnyt uutena vuotena ainuttakaan lupausta, koska ne aiheuttavat vain turhia paineita ja tuppaavat kuitenkin rikkoutumaan. Olkoon tämäkin ideanpoikanen vaikka tavoite, jota kohti kulkea ilman sen kummempia odotuksia. 

Ja mainittakoon myös, ettei tähän postaukseen sisälly minkäänlaista mainontaa. Kerronpahan vain, minkä olen itselleni hyväksi havainnut. Ilmaiset vinkit ovat aina tervetulleita.
 

49 kommenttia:

  1. Mainioita nuo puutarhakalenterit!
    Itselläni oli Suomessa puutarhan päiväkirja, jonne keräsin kaikki ideat ja kirjoitin puutarhan vaiheista ja tapahtumista muutaman päivän välein.
    Näppärää sitten katsoa edellisvuosien istutukset, kesäkukat ja muut siemenet sun muut ja niiden menestyminen.

    Oikein mukavaa viikonloppua sinne talven ihmemaahan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota samaa asiaa ajaa minulla nykyisin Pihakalenteri. Siinä on sen verran tilaa, että mahtuu myös hieman pidemmät muistiinpanot.
      Täällä sataa parhaillaan lunta ja juuri äsken kävin tekemässä lumitöitä.

      Poista
  2. Samaisen puutarhakalenterin olen minäkin hyväksi havainnut:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin kiva opus. Siinä on myös paljon tietoa, joka vaihtelee eri vuosina.

      Poista
  3. Erilaiset kalenterit ja puutarhapäiväkirja ovat kyllä oiva apu etenkin, jos niihin tulee ainakin tärkeät asiat säännöllisesti kirjattua. Minä olen tosi huono pitämään kirjanpitoa oman puutarhan tapahtumista ja tämä blogini toimiikin lähes ainoana tietolähteenä siinä suhteessa. Toki on sanottava, että muutamia mustakantisia vihkoja lojuu laatikoissa ja niistä löytyy (jos löytyy) kasvihankintojani vuosien varrelta, mutta mitenkään kattavaa tietoa niistä ei todellakaan löydy. Ja sehän kyllä harmittaa.
    Esimerkkisi innoittamana teen vienon lupauksen itselleni, että ainakin tänä vuonna yritän kirjata puutarhani tapahtumia hieman tarkemmin ylös ja etenkin puutarhan hankintojen osalta.

    Täällä meillä pakkasen ote on nyt hellittänyt ja parhaillaan sataa lunta. Hyvä niin, sillä lumihan on paras suoja pihan kasveille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin pakkane lauhtui jo eilen illalla ja nyt on vain muutama aste pakkasta ja lumisadetta. Kävin äsken kolaamassa pihaa.
      Minä olen armoton asioiden kirjaaja ja se ulottuu myös näihin puutarha-asioihin. Tosin aina huomaa jotain sellaista tietoa kaipaavansa, jota ei sitten olekaan kirjannut. Hankinnat laitan ihan omaan listaansa.

      Poista
  4. Arvostan järjestelmällisyyttä. Itse olen onneton kirjuri, näin minulla ei ole toimivia muistiinpanoja lainkaan. Usein onneksi löydän blogistani tietoa mitä ja milloin tuli tehtyä. Kaipaisin valokuville jotain systeemiä, millä ne saisi luokiteltua. Tiedän, että aina muistikortilta siirtäessäni kuvia koneelle, ne olisi hyvä heti luokitella. Näin niitä löytäsikin helpommin, kun jotain etsii. Mutta, mutta.... en oikein vaan ole järjestelmällinen siinäkään suhteessa.
    Antoisaa uutta puutarhavuotta Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, puutarhavuosi on alkanut vaihtelevissa pakkasolosuhteissa ja tänään sataa lunta.

      Valokuvien nimeämiseen kannattaa miettiä ihan oma systeemi, jota on sitten jatkossa helppo käyttää. Sellainen auttaa kuvien löytämisessä todella paljon. Itse nimeän kansiot ensin päivämäärän mukaan (vuosi-kuukausi-päivä) ja alakansiot vielä tekstinimin. Siinä on siirtovaiheessa hommaa, mutta se palkitsee myöhemmin. Varsinkin, kun kuvia tulee vuosien mittaan paljon. Vanhemmat kuvat ovat minulla vähän huonosti nimettyjä ja niitä lajittelen paremmin aina joskus, kun on aikaa.

      Poista
  5. Kiva ja hyödyllinen uudenvuodentevoite. Blogissa on näppärintä hakusanat (tunnisteet), tai jos jotain kasvia ei ole laittanut tunnisteeksi, niin ruudun vasemman yläkulman hakuruutu on tosi hyvä. Mutta silloin täytyy yrittää muistaa just joku tietty sana. Mulla hakusanana lienee useimmin jonkun lajikkeen nimi, sillä tunnisteisiin en sentään laita lajikkeita, muuten siitä tulisi varmaan kymmeniä tuhansia sanoja pitkä :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla onkin aina kiitettävästi kasvien nimet postauksesi lopussa ja myös tunnisteissa.

      Tunnisteita olen jonkun verran käyttänyt. Asioiden etsimisessä on vain se sama ongelma, kuin jotain googlettaessa. Millä ihmeen sanalla juuri sen oikean asian löytäisin. Ellei siis tiedä täsmällistä termiä sille, mitä hakee. Nettimartalta sainkin ohjeet lisätä haku-toiminto sivupalkiini, mutta enpä ole ehtinyt sitä vielä lisätä.

      Poista
  6. Kiva lukea, etten ole ainoa huonomuistinen ja epäjärjestelmällinen. Puutarha on täynnä kasveja, joiden nimeä en enää muista. Puutarhavihkojakin minulla on, muttei niistäkään usein saa mitään tolkkua. Hyvä pakkaspäivä pohtia tähän ongelmaan parannusta😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talven aikana tuppaa osa kasvien nimistä unohtumaan, mutta kummasti ne taas keväällä muistuu mieleen. Uusien systeemien kehittäminen ei ole koskaan vahingollista. Jos vielä joskus saisi ne käyttöön.

      Poista
  7. Tavoitteesi on kunnoitettava! Mulla ei ole vihkoa vielä, paitsi kukkamaakarttapohjia varten ja työ on vaiheessa vielä...hiljalleen hyvä tulee. Kuvaan aika paljon kukkamaitani hyvässä uskossa, että saan ne kirjattua myös vihkoon, kuvaan myös kukkien kasvilaput, että nimet tulisivat oikein. En ole kovin järjestelmällinen ihminen, pitäisi siinä asiassa ottaa itseäni niskasta kiinni!! Ehkäpä joskus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämähän ovat aika henkilökohtaisia asioita. Kaikki eivät kaipaa listoja ja muistiinpanoja. Minusta niitä on kiva laatia ja käytän niitä paljon muistin tukena. Tietokoneella on runsaasti asioita tallessa, mutta kun ei aina jaksa raahustaa työhuoneeseen istumaan tietsikan ääreen. Kuvatkin on yleensä suuremmassa määrin koneella...

      Poista
  8. Minäkin tykkään kirjata asioita ylös. Käytän pelkkää tietokonetta siihen. Minulle on suoranaista huvia kirjoitella ylös lajikkeiden nimet. Ihan aukoton systeemi minullakaan ei ole kun kiireisimpinä kausina ei vaan ehdi kirjata kaikkea haluamaansa ylös. On se vaan niin kivaa sitten niitä katsella ja lueskella.

    Käypä kurkkaamassa mitä olen sinusta puhunut blogissani ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietokoneella minullakin on suurin osa tarvitsemistani tiedoista, mutta kuten tuossa ylempänä Kivipellon Saialle totesin, aina ei jaksas tietokoneen ääressä istua ja sieltä asioita kaivaa. Joskus on mukava käyttää ihan perinteisiä kynä ja paperi -keinoja.
      Yes, käyn kurkkaamassa!

      Poista
  9. Kiva ajatus! Blogi toimii tosiaan hyvänä muistikirjana kuvineen, mutta siihenkään ei tule kirjoitettua aivan kaikkea. Minullakin on käytössä puutarhakalenteri, mutta kirjaan sinne yleensä vain kasvien kylvö- ja itämisaikoja. Kasvihankinnat listaan omaan vihkoonsa ja sen lisäksi löytyy sekalainen seurakunta listoja ja suunnitelmia erinäisistä paikoista ... Järjestelmällisyyden kanssa voisi siis ryhdistäytyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tosiaan blogiinkaan kaikkea tule kirjoitettua. Eikä varmaan kukaan sitä jaksaisi sitten lukeakaan. Alkuvuodesta sitä jaksaa olla ahkera ja järjestelmällinen, mutta kesän kiireisimpään aikaan moni asia tuppaa jäämään kirjaamatta.

      Poista
  10. Meikälääsestä ja järiestelmällisyyrestä ei voi puhua samana päivänä.....ei eres samana vuanna. Oon monet kerrat aloottanu keväällä varahin puutarhapäiväkirijan, muttaku vauhti kiihtyy, nii kirijootukset jää. Parahin tyyli mulle dokumentoora, on valokuvaus. Kuvia plaraamalla muistaa monta asiaa. Uuret kasvit pyrin kuitenki kirijaamahan ylähä.
    Onhan mulla seinäkalenteri tuas viäres, johonka merkitähän molemmille tärkeetä, muistettavia asioota. Olishan se hyvä että jotaki sanallisestikki puutarhapuuhista merkittis. Olis helapompi teherä nuata puutarhakirijojaki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokainen löytää ajan kanssa itselleen sopivat systeemit. Sinun puutarhakuviasi katsellessa tuntuu, ettei mitään kirjaamista tarvita, sillä kaikki on niin tiptop ja harkittua.

      Poista
  11. Vautsi mitä säntillisyyttä. Vähän alkoi suorastaan houkuttaa nuo puutarhurin kalenterit. Meillä toimii ainoana muistiinpano paikkana blogi, ja useinkin sen tueksi olisi hyvä olla jotain muutakin. Eritoten tuo sää on myös musta hurjan kiinnostavaa. Keskustelen lähes päivittäin naapurin kanssa säästä ja hän pitää kurinalaista sääpäiväkirjaa =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täydelliseen kurinalaisuuteen minusta ei ole, mutta hyödylliseksi olen muistiinpanoni kokenut ja jos niitä vielä parantaisin, saattaisi hyötyä lisääkin.
      Sää on hauska puheenaihe ja siitä keskustellessa huomaa, miten nopeasti asiat unohtuvat. Koen, että sään seuraaminen nivoutuu hyvin puutarhahommiin.

      Poista
  12. Ilman kalentereita ei pärjää, ei millään.
    Meillä on tässä ihan tietsikan vieressä seinäkalenteri, johon pyrimme lyhyesti kirjaamaan molempien menot, ettei tulisi pällekkäisyyksiä.
    Ihan omalta kohdaltani olen riippuvainen viiden vuoden päiväkirjasta. Äidin perinnettä jatkan, laitan siihen säätiedot ja lyhyesti päivän tärkeimpiä tapahtumia. Kuten esimerkiksi, harmaatikka kävi läskillä :)
    Edellinen kirja täyttyi ja ostin uuden. Vaikutti vähän siltä että tämän kirjan valmistus taitaa loppua. Samanlainen kirja on myös mökkipuuhia varten,se taitaa olla vielä rakkaampi!
    Luin aina mitä edellisinä vuosina on tapahtunut samana päivänä.
    Tämä aiheuttaa riippuvuutta :)
    Kiva postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä postauksesta syntyikin hauska keskustelu. Kiva huomata, miten erilaisia tapoja löytyy ja kuitenkin kaikilla on samat tavoitteet.
      Minulla taitaa olla hyllyssä viiden vuoden päiväkirja, mutta sitä en ole koskaan täyttänyt. Sen saadessani ehdin jo aloittaa Pihakalentereiden täyttämisen.
      Taidetaan olla kumpikin kalenteri-ihmisiä.

      Poista
  13. Kannatettava ajatus kirjata puutarhan tapahtumia ylös. Vaikka bloggaa, jää usein systemaattinen tiedon kirjaaminen unholaan ja sitten se vasta unohtuukin, kun ei ole missään ylhäällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka ahkera bloggaaja olenkin, ei sitä kaikkia asioita millään tule blogiin laitettua. Ja tuskin pari vuotta sitten kirjattu Remonttiässän värikoodi kovin monia kiinnostaakaan. Sen sijaan moni puutarhaan liittyvä asia kiinnostaa useitakin.

      Poista
  14. Aika ihana ajatus tuosta säätarkkailijuuden periytymisestä, niin se varmasti menee! Kaunis tuo puutarhurikalenteri, olen haaveillut itsekin sellaisesta kauan, mutten sitten koskaan raaski hankkia. Eihän sinun missään nimessä tarvitsisikaan tehdä enää vuosipostausta, kun olet niin hurjan ahkera ja tuottelias jo vuoden mittaan! Ilolla lueskelen, kiitos sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuden Pihakalenterin tilaaminen osuu yleensä loppuvuoteen, jolloin kasveihin ei enää tarvitse paljon investoida. Silloin voi ajatella, että ostanpa itselle vaikka kukkakimpun sijaan kalenterin. Ja myydään noita samaisia kalentereita kirjakaupoissakin, mutta etukäteen tilaamalla sen saa vähän edullisemmin.
      Pitääköhän vähän höllentää postaustahtia, kun siitä tulee jo "huomautuksia". Ei vaineskaan. Tämä on niin kivaa hommaa, ja minulla kun ei enää ole pikkulapsia.

      Poista
  15. Mä en kirjaa juuri mitään puutarhaan liittyviä asioita ylös. Jotenkin kotona en halua, haluan säästää sen töihin. Olen suunnattoman huono kaikessa järjestelmällisyyttä vaativassa, ja jotenkin koen juuri tälläisen vaikeana. Siksi en esimerkiksi pidä kasvilistoja. Otan kuvia uusien kasvien nimilapuista, siinä se.

    Onneksi on ihmisiä jotka ovat yhtä tarkkoja kuin sinä! Ihailen teitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa myös, että meitä ihmisiä on niin monenlaisia. Järjestelmällisyys voi olla hyve, mutta myös rasite. Toisinaan toivoisin vähät välittäväni kirjaamisista ja listoista, vaan minkäs sitä luonteelleen voi.

      Poista
  16. Blogi ja Klorofylli on mun puutarhapäiväkirjat. Niistä hain viimeksi eilen tietoa viime vuonna istuttamistani puuvartisista. Sen taulukon edes yritän pitää ajan tasalla, ja päivitysaika on aina näin sydäntalvella. Muutoin nojaan Navettapiian tavoin valokuviin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatteles Tita, jos kaikki tekisivät kaiken samalla tavoin. Eipä olisi sinun ruusublogiasi ja Navettapiian murretarinoita. Kuka moista tasapaksuuutta pitkään sietäisi. Ihanaa, että myös näissä kirjaamisasioissa löytyy kirjavuutta.

      Poista
  17. Minä en puutarhakalenteria tartte, kun en tee niitä töitä.
    Aikoinaan pidin taskukalenterissa ns. menokirjanpitoa,oli myös kyläilyt.
    Nykyään laitan menot seinäkalenteriin ja puhelimeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tosiaan pihakalenterilla ja puutarhapäiväkirjalla mitään virkaa ole, jollei ole puutarhatöitäkään. Ilman kalenteria taitaa olla aika vaikea asioita muistaa. Vaikka varmasti maailmassa on pilvin pimein ihmisiä, jotka eivät ole kalenterista kuulleetkaan.

      Poista
  18. Puutarhakalenteri on kyllä varmasti näppärä ja hyödyllinen. Itse olen sellaisen hankintaa parina vuonna pohtinut, mutta en ole saanut vielä aikaiseksi. Kirjaan puutarha-asioita puutarhavihkoon ja sen väliin kertyville lappusille, muut menot ovat seinä- ja puhelimen kalenterissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhavihko tai pikemminkin -kirja minulla oli ennen blogia ja kalentereita. Parasta taitaa olla sellainen menetelmä, jonka on itselleen hyväksi havainnut.

      Poista
  19. Olen vuosia pitänyt puutarhakalenteria, välillä vain tahtoo merkintöjen teko unohtua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiireisinä aikoina ei aina ehdi kalenterimerkintöjä tehdä. Sitten jossain vaiheessa ihmettelee, että mitähän tein tuolloin, kun kalenteri on ihan tyhjänä.

      Poista
  20. Tuo satokausi- ja kuukalenteri olisivat minullekin mieleisiä, en vain ole saanut niitä koskaan vielä hommattua. Kuunvaiheen töitä olen kyllä seurannut Sarin puutarhablogista. JA jotakin järjestystä kaipaisin kyllä omiinkin muistiinpanoihini, sillä laitan vain kaikki liput ja laput nippuun ja kuminauhalla yhteen. Blogista sitten oikeastaan vain voin lukea mitä milloinkin on tullut tehtyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lippulappuset eivät minulla toimi laisinkaan. Niitäkin kertyy, mutta ne tuskastuttavat kuminauhan irrotessa ja lappusten leijaillessa iloiseen sekamelskaan pitkin pöytää.

      Poista
  21. Nuukuksissani tein näin: merkitsin kolmena peräkkäisenä vuotena samaan tuollaiseen puutarhakalenteriin tietoja ylös. Käytin joka vuosi eri väristä kynää, näin oli helppo verrata eri vuosina tehtyjä kylvöjä, itämisiä onnistumisia ym.
    Viime keväänä kokeilin ensimmäistä kertaa kylvää kuukalenterin mukaan, mutta en kyllä huomannut mitään paremmutta taimissa tai itämisissä. Melkein päin vastoin! Toki vuosikin oli niin huono kaikin puolin, mutta ei huonon talven olisi luullut sisälle vaikuttavan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pätevä keino tuokin, mutta minulla ei tila riittäisi. Välillä tulee tuherrettua niin paljon, että jo yhden päivän asiat on vaikea saada mahtumaan. Tasapainon vuoksi toisinaan on sitten täysin tyhjääkin.
      Kylvö- ja muissa asioissa seuraan välillä kuukalenteria, välillä taas en laisinkaan. Siksi en pysty sanomaan mitään mielipidettä suuntaan tai toiseen. Kuukalenteri on minulla enimmäkseen siksi, että on vain kiva seurata kuun eri vaiheita.

      Poista
  22. Kiva ja hyödyllinen postaus. Itse olen pitänyt monta vuotta puutarhapäiväkirjaa ja sen rinnalla vielä normipäiväkirjaa. Toisinaan törmään puutarhamuistiinpanoissa samaan ongelmaan kuin sinäkin eli semmoisiin vaikeasti tulkittaviin/avautuviin muistiinpanoihin...Tyyliin istutin tänään - seuraa luettelo perennoista - ja sitten seuraavana keväänä lukiessani mietin, että MIHIN?? Olen sillai vaihtelevan järjestelmällinen, toisinaan kirjaan tarkasti paikan ja kasvit, toisinaan taas en. Anyway, ihanaa alkanutta puutarhavuotta ja ruusuisia puutarhaunelmia sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska tavata puhdasverinen päiväkirjaihminen. Minulla normipäiväkirja on jäänyt oikeastaan kokonaan pois, kun kirjaan kaikki asiat samaan paikkaan. Ja samalla tavoin kuin sinä, järjestelmällisyys saattaa - usein olosuhteiden pakosta - kadota jonnekin.
      Mukavaa puutarhavuotta sinulle. Hyvä tästä tulee.

      Poista
  23. Minäkin käytän tuota Pihakalenteria, nyt taitaa olla 4. kalenteri menossa :) Toisena kalenterina käytän työkalenteria, ne riittävät minulle. Mutta olen huomannut, että merkintöjä voisi tehdä todella paljon tarkemmin, jotta niistä merkinnöistä olisi myöhemmin hyötyä.

    VastaaPoista
  24. Minunkin on ollut tarkoitus merkitä asioita muistiin ja aina se jää. Taidan pysyä tälläisenä haaluilijana ainiaan ;)

    VastaaPoista
  25. Minulla on tapana kirjata aika paksuun kirjaan kaikki kunkin vuoden aikana pihalla näkemäni linnut. Koska luettelo alkaa joka vuosi uudelleen, on alku aina sama: varis, harakka, talitiainen, sinitiainen, varpunen :))

    VastaaPoista
  26. Pihakalanteria minäkin käytän. Niiden sisältämää tietoa en juuri ole siirtänyt mihinkään, joten en pysty hävittämään vielä vanhempia. Olen hyvin satunnainen sääpäiväkirjan pitäjä. Mutta aika täsmällisesti kirjoittelen melkein kaikki istutusten nimet ylös. Juuri noihin kalentereihin. Olen muuten aika suurpiirteinen luonteeltani, mutta tämä on ainoa keino merkitä muistiin istutukset ja myöhemmin seurata, että oliko paikka oikea vai ihan väärä.

    VastaaPoista
  27. Olet sinä kyllä tunnollinen ja ahkera. Minullakin on kuukalenteri ja satokausikalenteri ja muutama tavallinen seinäkalenteri. Tuo pihakalenterikin on joskus ollut, mutta eipä sitä vaan kauaa muista täyttää... Blogista saa onneksi useimmat asiat tarkistettua.
    Uusien kasvien mukana tulevat nimilaput kerään kaikki samaan paikkaan laatikkoon. Aina menen siihen samaan halpaan, että uskon tunnistavani ne kasvit vielä seuraavana vuonna pihalla hah,hah! Vakka-Taimesta hankittuihin kasveihin jätän nimilaput paikoilleen, sieltä tulee hankittua yleensä kaikkea sellaista, ettei edes heti kotiin päästyä muista niiden nimiä.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!