tiistai 4. huhtikuuta 2017

Etsivä löytää

Sinivuokko - Anemone hepatica

Sinnikäs pihan kiertäminen ja maan tasolle laskeutuminen kannattaa. Aivan sattumalta löysin sinivuokon ensimmäisen nupun. Ihastelin vanhimman sinivuokkopaikan vieressä nousevia talventähtiä. Pihamme ensimmäisiä nekin. Siirsin syksyn lehtiä pois kameran edestä ja sieltä se pilkisti. Minimaalisen pikkuinen sinivuokko. Sitä ei seisten kykene mitenkään havaitsemaan. Ainoastaan aivan läheltä katsoessa, jos tietää, mistä etsiä. Kaiken lumen ja jään keskellä toivoni kevään saapumisesta heräsi hetkessä. Satakoon taivaalta vaikka hourupäisiä ukkoja ja akkoja, kevät tulee!

Talventähti - Eranthis hyemalis

Toinen uusi ilonaiheeni ei kooltaan paljon sinivuokkovauvaa suurempi ole, mutta on se vaan niin ihana. IHANA!!! Miksi ihmeessä en ole näitä istuttanut aiemmin? Kerrankin ymmärsin jopa kaivaa sipulit sellaiseen paikkaan, josta lumi sulaa aikaisin. Pelkäsin, että autotallin seinustalla on liian kuiva ja ravinteeton paikka näille pikkuauringoille, mutta sieltä niitä mönkii mullasta muitakin. Päiväni on pelastettu. Ei, vaan koko viikko ja varmasti seuraavakin. Arvatkaa vaan, istutanko ensi syksynä pikkusipuleita entistä innokkaammin. Kyllä se kaikki kaivaminen ja konttaaminen puutarhakauden viime metreillä kannattaa. Ehdottomasti!

Tuomi - Prunus padus

Ulkona ei mitenkään erityisen lämmintä ole. Paljon puhuttu lämpö ei vaan ole saapunut, eikä aurinkoakaan näy. Ilmeisesti kuitenkin lauantainen kaatosade sai luonnon heräämään ja metsäreunan tuomi on täynnä vihreitä silmuja.

Jokin koristeherukka. Silmut ainakin niin pullollaan.

Pikkupuutarhassa talvi vielä pitää otettaan, mutta kamppailu kevään kanssa on ankaraa. Pensas, jonka nimeä en ole saanut selville, mutta jota lehtien muodon ja niiden tuoksun perusteella epäilen herukan sukulaiseksi, pukkaa komeita silmuja. Silmut pullottavat niin voimakkaasti, että ne erottuvat jo kauempaakin katsottuna.

Terttuselja - Sambucus racemosa

Terttuselja laittaa vielä paremmaksi. Sen silmu on paukahtamaisillaan. Muutama lämmin ja aurinkoinen päivä, niin tämä puska on lehdessä. Terttuselja on ihan itsekseen ilmestynyt tontin rajalle, metsikköön. Terttuselja luokitellaan puutarhoista karanneeksi vieraslajiksi, joka helposti leviävänä saattaa muodostaa uhkan metsän uudistumiselle.

Kevätesikko - Primula veris

Kaikki lumi ei vielä ole edes kukkapenkistä sulanut, kun esikko jo työntää kippuraisia lehtiään ylös mullasta. Tätä täytyykin käydä tarkkailemassa, sillä nuput seuraavat pian lehtien perässä.

Raparperi - Rheum rhabarbarum

Raparperi kuuluu kevään innokkaimpiin nousijoihin. Ukkokulta oli tyhjentänyt tuhkaa tämän kasvuston päälle, joten lumi suli tavallistakin nopeammin. Toinen rypäs on vielä lumen alla, mutta saattaapa olla, että jos sitä lunta siitä pois kaapisin, sielläkin odottaisi jo oranssinpunaiset pylpyrät.

Jouluruusu - Helleborus

Jouluruusuja olen istuttanut puutarhassani tarkoituksella useampaan paikkaan nähdäkseni, missä ne viihtyvät parhaiten. Jouluruusu kehotetaan istuttamaan puolivarjoisaan paikkaan, mielellään vaikka puiden ja pensaiden aluskasviksi. Omassa pihassa jouluruusut ovat menestyneet paremmin aurinkoisessa ja lämpimässä paikassa. Johtuuko sitten siitä, että koko meidän pihamme on naapurimetsikön vuoksi hieman varjoisa? Joka tapauksessa kaikki puolivarjoisiinkin paikkoihin istutetut jouluruusuni ovat joko kuolleet tai eivät ainakaan kovin hyvinvoivilta näytä. Sen sijaan kaksi aurinkoiseen paikkaan istutettua näyttävät kotiutuneen erinomaisesti. 

Alapihan Ovaalipenkkiin viime keväänä istutettu jouluruusu pukkaa jo nuppuja. Pitäisiköhän käydä suojaamassa, ettei pihan yli aamuisin loikkiva jättikokoinen rusakko tai öisin vieraileva peura syö ihanuutta suihinsa.


Aikani kun pihaa kiersin ja kaarsin ja miltei jokaisen maahan varisseen syyslehden alle kurkkasin, alkoi piippoja löytyä. Tässä vaiheessa niiden tunnistaminen ei minulta suju, ellen tarkkaan tiedä ja muista, mitä kyseiseen paikkaan olen istuttanut. Kaivoin syksyllä laatimani sipulien istutuspaikkaluettelon esiin. Kunhan vielä alapihankin lumet sulavat, luettelo saa kulkea mukanani, jotta voin piippoja nähdessäni tarkastaa, mitä mullasta on odotettavissa.


Mukavaa huhtikuun alkua ja piippometsästystä teille kaikille!
 

63 kommenttia:

  1. Monenlaisia ihanuuksia sieltä jo pilkottaa. Nyt ovat yölämpötilat laskeneet niin, että toivottavasti täälläkin loppu jääkerros sulaa ja pääsen ihastelemaan kasvua. Kihisyttävää aikaa kun aamuinen puutarhakierros tuo aina uusia yllätyksiä. Iloista piippojen meysästystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan näinä kahtena päivänä lumen ja jään koostumus on muuttunut ja sulaminen tapahtuu suorastaan silmissä. Todellakin kihisyttävää aikaa, sillä joka päivä pitää tehdä tarkastuskierros. Ja samalla kuunnella lintujen ääniä. Ihanaa aikaa!

      Poista
  2. Voi miten kivaa on kun rupeaa löytämään näitä yllätyksiä. Jostain syystä mun penkeistä näitä ei ole vielä löytynyt... Täytyy vaan sinnikkäästi käydä joka päivä katsomassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä murehdi! Siellä ne ovat ohuen multakerroksen alla valmiina ponkaisemaan pintaan. Sinivuokkoni on niin pikkuinen, että ihan sattumalta senkin huomasin.

      Poista
  3. Sieltä ne piipot jälleen nousevat ja saavat mielen iloiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tulin pihakierrokselta ja mieli tekisi mennä uudelleen, vaikka eilisen jälkeen ei mitään uutta löytynytkään. Ihanaa aikaa!

      Poista
  4. Ihania kevään kuvia. Pylly pystyssä minäkin kierrän pihaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin, kun kaikki piipot ovat vielä niin pieniä, ettei niitä pystyssä seisten edes huomaa.

      Poista
  5. Mahtavaa huhtikuuta sinullekin! Tuo nenä maassa -kiertely on minulla lähes jokapäiväistä huvia tällä hetkellä. Hienoja kuvia olet saanut pikkuisista keväänmerkeistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, nyt se alkoi. Kun ne ensimmäiset piipot ilmestyvät, on kierrokset tehtävä päivittäin. Muuten voi jonkun piipon ensiaskeleet jäädä näkemättä.

      Poista
  6. Ihanat kuvat kevään ensimmäisistä.

    VastaaPoista
  7. Voi, miten ilahduttavia kuvia! Tähän aikaan vuodesta tulee aina niin hyvälle tuulelle, kun katselee tällaisia otoksia kevään ensimmäisistä versoista ja pullistelevista silmuista. :) Meillä ei ole vielä näkynyt sinivuokkoja, mutta odotan innolla, milloin lähimetsässä alkaa kukkia. Ilmoititko jo sinivuokkohavaintosi Kevätseurantaan? www.kevatseuranta.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät on kyllä pakahduttavaa aikaa. Tuntuu, että kaikkia silmuja, piippoja ja lintujen ääniä täytyy oikein ahmia, eikä niistä saa kyllikseen.
      Aivan unohdin tuon kevätseurannan. Kiitos muistutuksesta, käyn ilmoittamassa sinivuokon lisäksi muutamia lintuhavaintojani.

      Poista
    2. Havainnot lisätty kevätseurantaan. Kiitos muistutuksesta!

      Poista
  8. Oi sieltä ne nousee! Eikä niiden metsästykseen taida koskaan kyllästyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kyllästy. Tulin juuri sisälle kierrettyäni pihaa runsaan tunnin.

      Poista
  9. Sieltä ne nousevat pikku hiljaa. Ihanat ilontuojat!
    Polvisuojat ovat ahkerassa käytössä täälläkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina ei pihalle lähtiessä huomaa pukeutua oikein, kun sitä mukamas vain piipahtaa. Ja sitten onkin kiertänyt pihaa tunnin ja vähintäänkin kädet on mullassa ja kurassa.

      Poista
  10. Sieltä ne nousee vuorotellen. Hyvää huhtikuun alkua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ritva! Huhtikuu taisi tuoda kevään ihan tosissaan mukanaan. Ihanaa!

      Poista
  11. Syksyn uurastus palkitaan. Ihania piippoja vaikka kuinka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksyllä aina tympii sipulien istutus. Mutta piippojen esiinmarssia seuratessa ymmärtää, miksi se syysurakka kannattaa tehdä.

      Poista
  12. Teilläpä ollaan jo pitkällä. Kivat kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihdoin alkoi kevät meidänkin pihalla tehdä tekojaan. On tämä ihanaa aikaa ja pian se teilläkin.

      Poista
  13. Jee, sieltä ne söpöläiset näköjään mönkii esille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sananmukaisesti mönkii, kun noita talventähtiä seuraa. Ravistelevat hitaasti multaa olkapäiltään ja ojentautuvat kohti valoa.

      Poista
  14. Piippoja siellä, piippoja täällä, kevät on tullut:)
    Kevätpäivinä on mukava tehdä, voisko sitä ihan sanoa lapsenomaisia tutkimusretkiä. Jaksaa innostua pienistäkin asioita.
    Tykkäsin tästä postauksesta, tämä antaa toivoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vikki, toiveikkaalta minustakin tuntui kontatessani pienten ihmeiden äärellä. Jotenkin taas ymmärsin, kuinka pienet asiat voivatkaan ilahduttaa.

      Poista
  15. On se onnellista, kun sieltä maan uumenista nousee lehtiruusuke tai kukan alku. Varhaiset sipulikasvit innostavat laajentamaan kevätkukkien määrää ja laatua, sillä ne saavat suuren arvon vielä harmaassa ympäristössä. Aurinkoisia huhtikuun hetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko! Syksyllä sipulien istuttaminen tuntuu aina niin suurelta urakalta, kun palkinto työstä tulee vasta usean kuukauden jälkeen. Kyllä se uurastus vaan kannattaa. Vaikka mullasta nousisi vain muutama hassu talventähti.

      Poista
  16. En kyllä voi ymmärtää, miksen viime syksynäkään muistanut/ymmärtänyt istuttaa talventähtiä...
    Noita pikkuaurinkoja täytyy muistaa laittaa maan uumeniin tänä vuonna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattele, minä tajusin istuttaa ensimmäiset talventähdet vasta viime syksynä. Käsittämätöntä, miten sitä voikaan ohittaa tuollaisten pienen aurinkojen ilmaantuminen omassa puutarhassa. Onneksi tilanteen voi korjata ja minäkin meinaan laittaa tulevana syksynä lisää talventähtiä ja muita pikkusipuleita. Monta hyvää paikkaa on jo kiikarissa.

      Poista
  17. Sieltä ne nousee. Ihanaa. Itsekin huomasin tänään vuohenjuuren lehtien alkuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä sekoitan aina vuohenjuuren ja vuohenputken. Vuohenputket saisivat mielellään pysyä mullan alla loputtomiin, mutta vuohenjuuret ovat ihania alkukesän kukkijoita.

      Poista
  18. Ihania alkuja sieltä nousee! Kyllä tämä kevät on niin ihanaa aikaa.
    Hyvää illan jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät on kyllä aivan mahdottoman hienoa aikaa. Joka päivä pihalta löytää jotain uutta. Jollei uusia kasveja, niin ainakin piippojen koko tuntuu muuttuvan jatkuvasti.

      Poista
  19. Tällaiset löydöt aina kivasti sykähdyttävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kaikki keväällä mullasta työntyvät kasvit tuottavat hurjan paljon iloa. Ja tänään näin ensimmäisen kurkiaurani. Ihan taas sydämessä läikähti.

      Poista
  20. Voi jumaleissöni kuinka teillä on kevät pitkällä! Minä potkin vielä ihan kunnon kinoksia täällä ja kaipaan piippoja sekä turvonneita silmuja kiivaasti. Odotettava on kuukauden verran. Niin pitkä on Suomi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä blogimaailmassa Suomen pituuden tajuaa konkreettisesti. Saaripalstan Sailalla moni sipulikukka kukkii jo täysillä siinä vaiheessa, kun meillä vasta lumi aloittaa vetäytymisensä. Meidän tontti on esimerkki siitä, miten myös pienellä alueella olosuhteet voivat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Meillä on alapihalla vielä runsaasti lunta ja paksua jäätä. Naapuritontti on jo lumeton, kun se on lämpimässä rinteessä, eikä tuuli kuljeta sinne yhtä paljon lunta.

      Poista
  21. Oi että sinulahan on noussut vaikka mitää maanuumenista. On se vaan niin ilon
    hetki kun näkee piipat ja nuput.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan muutaman päivän sisällä kevät on saapunut meidänkin pihaan. On tämä vaan kivaa aikaa!

      Poista
  22. Katos vaa, ihan kummasti jo kasvua. Jostaki syystä, mulla ei oo talaventähtiä. Johtuusko keltaasesta färistä, mutta ny olisin nii iloone keltaasistaki kukista, kuhan vaa joku kukkiis. Piha o jo sevverran sulanu, että puutarhakiarrokset on voinu taas aloottaa ja tahti senku kiihtyy.
    Kivipellon Saila kans sanoo jouluruusujensa voivan hyvin, kuumas ja kuivas paikas. Että meni tulevien jouluruusujen istutuspaikat uusiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisen kerran minäkin talventähtiä viime syksynä laitoin. Ja nyt ihmettelen, etten ole tehnyt niin jo aiemmin. Ovat tosi liikuttavia mullasta mönkiessään. Tässä paljaudessa pienen auringot ilahduttavat, vaikka ei keltaisesta tykkäisikään.

      Kivipellon Sailan blogissa olenkin usein ihaillut upeita jouluruusuja ja hänen esimerkkiään noudattaen istutin viime keväisen jouluruusun aurinkoiseen ja lämpimään paikkaan. Vanhoja en ole ylös kaivanut, jos vielä hengissä ovat. Uudet aion jatkossakin istuttaa valoisiin paikkoihin.

      Poista
  23. No nyt ne tuli esiin. Ihanaa! Talventähtiä tosiaan saisi olla paljon ja useammassa paikassa.

    Huhtikuussa kyllä tapahtuu paljon pieniä asioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, talventähtiä saisi olla paljon, paljon enemmän. Tämä täytyy muistaa syksyllä. Muutenkin olen kuvannut alueita, jotka ovat paljastuneet lumesta, jotta tiedän suunnitella syyssipuli-istutuksia vähän paremmin.

      Poista
  24. Oi, miten kevät etenee. Yksi kevään ihanimmista asioista on seurata lumen alta paljastuvia pieniä versoja piippoja.Kummasti niistä löytyy elinvoimaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se vaan sellainen kasvun ihme tämä keväinen herääminen. Tänään taas kummastelin, miten ihan jään keskeltä työntyy piippoja ja jotain vihreää. Ihmeellistä ja ihanaa!

      Poista
  25. Kylläpä sieltä pihalta kaikenlaista löytyy, kun kurkkaa lehtien alle. Tuo karvainen sinivuokko on suloinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinivuokko on kyllä niin kaunis kaikissa olomuodoissaan. Voi, että tulin iloiseksi pikkuruisen nupun löytäessäni.

      Poista
  26. Selvästi ja oikeasti teillä on kevät! Ihanat nuo talventähdet, pakko saada myös meille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talventähdet ovat tosi symppiksen oloisia kasveja. Pikkuruisia aurinkoja, jotka tarmokkaasti työntävät multaa tieltään. Kerrassaan kummallista, etten ole niitä aiemmin istuttanut. Syksyllä laitan taatusti lisää. Laita sinäkin!

      Poista
  27. Piippojen metsästyskausi on nyt avattu - ainakin täällä Etelä-Suomessa.
    Nuo pikkuruiset sipulikukat ovat niin odotettuja. Talventähdet ja lumikellot - niitä pitää lisätä joka syksy. Nuo pikkuruiset ensimmäiset kukat saavat ihmisen aivan pyörälle päästään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, pää on ihan pyörällä kaikista ihanista luonnonilmiöistä. Tänään näin kevään ensimmäisen kurkiauran ja lintujen huuto sykähdytti ihan sydänjuuria myöten. Mitä vanhemmaksi tulee, sen enemmän nauttii pienistäkin kevään ilmiöistä.

      Poista
  28. Kylläpä teilläkin on jo kevään merkkejä näkyvissä!! Ihanaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan yhtäkkiä niitä on alkanut putkahdella. Lauantain kaatosade taisi olla jonkinlainen käännekohta. On tämä menoa taas...

      Poista
  29. Pienestä saa suuren ilon! Ja ilo sen kun täsätä eteenpäin jatkuu:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iloksemme tämä on vasta alkua. Koko ja määrä kasvaa kaiken aikaa.

      Poista
  30. Kääk! En ala. Täällä vielä puoli metriä lunta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä huoli, kyllä se kevät sielläkin pian tulee. Ihan muutamassa päivässä piipot meille ilmestyivät. Ehdin jo kevättä esiin huudella.

      Poista
  31. Ihania kevään merkkejä on myös sinulla.Minulla pieni valkoinen esikko jo on aukaissut muutaman kukan lumen keskeltä. Puutarhamme sijaitsevat aika lähekkäin toisiaan, joten on mukava seurata puutarhasi vaiheita. Liityin lukijaksi. Jos kiinnostaa niin käy kurkkaamassa plokiani, vaikka sitä esikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin kurkkaamassa blogissasi. Paljon kaikkea kaunista ja kivaa. Mukava myös löytää uusi ja mielenkiintoinen blogi ja vieläpä melko läheltä. Käyn liittymässä lukijaksi heti, kun menen "isolle" koneelle. Tällä tabletilla copy-paste aiheuttaa lähinnä harmaita hiuksia. Kiitos vielä vinkistä ja mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!