Viherpaja-käynti herätti ajatuksia

Puutarhabloggaajat kävivät talvitapaamisen yhteydessä Vantaan Koivuhaassa sijaitsevassa Viherpajassa. Flunssan kourissa kärvistelleenä en päässyt talviretkelle mukaan. Naapurin Maritille tulee aina asioita vuodatettua ja minun Viherpaja-missaukseni muistaen hän kysyi runsas viikko sitten, lähdenkö heidän kanssaan käymään Viherpajassa. Naapurit olivat muutenkin menossa Tikkurilaan, joten samalla voisimme käydä katsastamassa Viherpajan annin.

Paikka on suuri ja kasveja valtavasti. Ihme, jollei viherkasviharrastaja tuolta löydä etsimäänsä. Lisäksi kasvit ovat hyväkuntoisia ja hoidetun oloisia, nimikyltit ja hintalaput selkeästi esillä. Minusta kasvien hinnatkin ovat ihan kelpo luokkaa ja kilpailukykyisiä ulkomaisten ketjuliikkeiden hintoihin verrattuna. Vaikka hyllyt notkuvat kasveista ja amppeleita roikkuu niiden yllä, kasveja pääsee hyvin katsomaan ja valikoimaan.

Käytävillä mahtuu kulkemaan ja varoen jopa muita kävijöitä ohittamaan. Kasvihuoneissa saa vapaasti ja rauhassa kulkea ja katsella. Kukaan ei seiso selän takana vahtimassa, eikä kertaakaan tullut pakko-ostamisen tunnetta. Henkilökuntaa on kyllä näkyvillä ja tarvittaessa he vastasivat kysymyksiin ja neuvoivat mielellään.

Sisälle mennessämme kysyin henkilökunnalta, saanko ottaa valokuvia - kuten pyrin yleensäkin tekemään. Sain luvan ottaa kuvia omaan käyttöön. Kerroin kuvaavani blogiini.

Anopinpalli

Korallibegonia

Mehipuulautanen

Lemmikkejä ruukuissa

Liisantyyny

 

 

Maljaköynnös

Paavonnukkumatti

Rahapuu

Samettilehti

Kasvihuoneita on useita. Osa on suoraan toinen toistensa perässä, joissakin on välillä suljettava ovi. Yhdessä huoneessa oli meneillään timanttikukkanäyttely.

Viimeisenä kiersimme japanilaisen puutarhan. Se on rakennettu vuosina 1985-1986. Kasvit on kerätty ympäri maailmaa ja kalat lennätetty Japanista. Puutarhan lämpötila ja kosteus seuraavat vuoden ympäri Tokion seudun vastaavia arvoja. Kirsikoiden kukinta ajoittuu maalis-huhtikuun vaihteeseen, mutta maaliskuun viimeisellä viikolla kukinta ei vielä ollut aluillaan. Auringonpaistetta on ollut liian vähän.

2002 Viherpajassa oli suuri tulipalo, jossa 6000 neliön alasta tuhoutui 300 neliötä. Mm. japanilainen puutarha kärsi mittavat vahingot. Aikanaan Viherpajassa on ollut myös perhospuutarha, mutta se on lopettanut. Joidenkin tietojen mukaan myös kaktuksilla on oma tilansa, mutta nyt ne löytyivät muiden viherkasvien yhteydestä.

Lawsonin sypressi

Kirsikka (nimi unohtui)

Olipa huikea paikka. Tai oikeastaan tunteeni niin kasvien keskellä kierrellessä, kuin kotiin saavuttuani olivat hyvin ristiriitaiset. Ulkoa päin katsoessa näyttää, kuin kasvihuoneet olisi jo aikaa hylätty ja ympäristön kasvillisuus vähitellen ottaisi oman tilansa takaisin. Parkkipaikalta sisään mennessä luulin, että tulemme takaoven tai lastauspihan kautta, mutta kyllä se ihan pääsisäänkäynti oli. Sisäänkäynnistä etuoikealle olevat huoneet olivat täynnä kasveja, mutta japanilaisen puutarhan läheiset tilat suurimmaksi osaksi lähes tyhjinä tai pikemminkin ilmeisesti jonkinlaisena varastotilana. Siellä täällä oli joitakin suuria, hintalapuista päätellen myyntiin tarkoitettuja kirsikkapuita ja havukasveja. Hetkittäin oli sellainen olo, kuin kulkisi luvatta jossain remontin kourissa olevissa varastotiloissa.

Kliivia

Tuollaisen paikan ylläpitäminen on varmasti hurjan kallista. Pelkästään lämmittämiseen täytyy kulua valtavia summia. Ihan yhden tai kahden miehen henkilökunnallakaan ei taatusti selvitä. Naapurini ovat käyneet Viherpajassa vuosien varrella useita kertoja ja he kertoivat paikan olleen aiemmin paljon hienompi. 

Väistämättä kaikkialla törmäsi jonkinlaiseen rappiotunnelmaan. Sääli, sillä uskoisin, että Suomessakin olisi paikkansa Tukholman Zetasin kaltaiselle puutarha-alan yritykselle ja nähtävyydelle. Vaikka Viherpaja onkin pääasiassa viherkasvikauppa, sijaintinsa ja kokonsa puolesta se voisi olla Suomen Zetas. Aika lailla panostusta se nykytilanteeseen verrattuna vaatisi. 

Milloinkahan Suomessa syntyy puutarha-alan yritys, joka määrän ja laadun lisäksi panostaa myös tuotteiden esillepanoon ja myyntialueen ulkoasun yleiseen viihtyvyyteen? Eurojackpotin 60 miljoonaa meni taas sivu suun, mutta nytpä tiedän, mihin voittomiljoonani sijoittaisin. Uusi lotto siis vetämään siinä toivossa, että voisin perustaa kotimaahan ihka oman zetasin.
 

Sammakko japanilaisen puutarhan lammessa.