keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Naivistit Iittalassa


Tänä vuonna en päässyt kiertämään puutarhoja Avoimissa, mutta sitäkin innokkaammin olen lukenut teidän muiden bloggareiden kokemuksia toinen toistaan mielenkiintoisemmista puutarhavierailuista. Sen sijaan maanantaina pääsin käymään Iittalassa, Naivistien 2017-kesänäyttelyssä (avoinna 20.8. saakka joka päivä klo 10-19). Tänä vuonna näyttelyn nimenä on "Satojen tarinoiden kesä".

Tutustuin naivismiin nuorena tyttönä silloisen työkaverini Asta Pulkkisen muuttaessa Hollolan kirkonkylään ja ryhtyessä päätoimiseksi taiteilijaksi. Minulla on ollut ilo vierailla Astan luona vuosien mittaan monta kertaa.

Naivistien kesänäyttelyssä Iittalassa olen niinikään käynyt useita kertoja. Muutaman kesän tauon jälkeen sain taas järjestettyä itseni liikkeelle ja hyvä niin, sillä naivistien töistä tulee todella hyvälle tuulelle. Töitä kannattaa katsoa kaukaa ja läheltä ja tutkia yksityiskohtia. Teoksen nimellä on iso rooli työssä ja se avaa työn merkitystä.

Mia Bergqvist: Vieraita viidakossa

Kia-Maria Aho: Helmikorvakoru

Kikka Nyren: Kissat kevätmielellä

Merja Nykänen-Naukkarinen: Kullannuppu

Sirkka Koivula: Päiväkahvilla

Jose Räsänen: Vapaus

Helena Törmälä: Evakkomatkalaisten lepohetki

Eino Viikilä: Proteiinit ja hiilarit

Marit Björnegran: Ystävät

Asta Pulkkinen: Renesanssirouva

Rauni Koivisto: Niittymadonna

Eino Viikilä: Roikkuva Kissa

Martti Lehto: Kissanpäivät

Naivistit Iittalassa 2017 sisältää myös suomalaisen naivismin merkittävän ja rakastetun maalarin Martti Lehdon (1933-2016) muistonäyttelyn. 

Martti Lehto: Syysilta

Naivistien näyttely on Iittalan vanhassa puukoulussa. Samalla alueella on myös Iittalan lasitehtaan museo (kiinni maanantaisin) ja tehtaanmyymälä sekä muita puoteja ja kahvila. Naivistien näyttelystä voi ostaa mm. taiteilijoiden töistä tehtyjä postikortteja.

Vaikka naivismi ei suuntauksena sinua kiinnostaisikaan, näyttely on taidokkaiden töiden lisäksi täynnä hyvää mieltä ja huumoria. Retki Iittalaan sopii hyvin kesäpäiväksi. Suosittelen!

PS. Taiteilijat suokoot mnulle anteeksi, jos jonkun teoksen tekijä ja nimi on mennyt väärin. Koitin olla huolellinen, mutta kuvat latautuivat konelle eri järjestyksessä, mitä olin ne kuvannut ja siinä vaiheessa nimet saattoivat sekaantua.
 

24 kommenttia:

  1. Oi, upeita naivistisia taideteoksia! Itse pidän tästä tyylisuuntauksesta; johtuneeko sitten myös ammatistani ja työstäni lasten parissa. Erityisesti pidin ylläolevista tauluista rauni Koivston Niittymadonnasta sekä Martti lehdon kissanpäivistä. Kiitos Sinulle esittelystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Martti Lehdon kissa-aiheiset taulut ovat hellyttäviä. Näyttelyssä oli Lehdon töitä esillä useita juuri tuon muistonäyttelyn vuoksi. Harmi, ettei niistä ollut postikortteja myynnissä.
      Naivismi on monille taiteita muuten kaihtaville helposti lähestyttävä suuntaus. Pidän niihin sisältyvästä huumorista ja elämänmyönteisyydestä.

      Poista
  2. Viehättäviä! Näistä tosiaan tulee hymy huulille.
    Kissanpäivät on tosi kiva. Siinä on hauskasta tehty tuo voikukkapelto ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehdon useimmissa tauluissa aiheena ovat kissat ja erilaiset kukat. Kaikissa naivistissa tauluissa huumori on läsnä.

      Poista
  3. Hienoja maalauksia, tuolla olisi kiva käydä.
    Minulla ensimmäinen tutustuminen naivismiin oli 60-luvulla, kun Håkan Brunbergista oli tullut hänen vaimonsa kautta läheinen perhetuttumme. Ihailin aina heillä käydessämme hänen erilaisia ja iloisen värisiä maalauksiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asta Pulkkisen kautta minunkin tutustumiseni naivismiin tapahtui. Naivismi jakaa aika lailla ihmisten mielipiteitä, mutta onneksi se on jo tunnustettu taiteeksi taiteen joukkoon. Iittalan näyttelyn lukuisilla taiteilijoilla kullakin on oma tyylinsä ja varmasti jokainen löytää sieltä itselleen mieluisimman.

      Poista
  4. Naivismissa kiehtoo aitous ja huumori, tyylisuunta on jokaiselle helposti lähestyttävä. Näistä suosikkini on Kia-Maria Ahon Helmikorvakoru. Hieno toisinto Vermeerin kuuluisasta maalauksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kia-Maria Aholla oli muitakin teoksia esillä, mutta kuvan otin tuosta Helmikorvakorusta juuri sen viittauksesta Vermeeriin. Muutamilla muillakin taiteilijoilla oli hauskoja yhtäläisyyksiä maailman suuriin maalauksiin.
      Näyttely tuotti paljon naurua ja hyvää mieltä.

      Poista
  5. Kävin tuolla Iittalan näyttelyssä kerran ja se oli ihan kiva reissu ja kiva näyttely. Tuo viimeinen kissataulu on mainio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naivistinäyttely Iittalassa on jo jokakesäinen perinne. Monissa tauluissa eläimillä on iso osa. Todella mukava ja hyväntuulinen näyttely.

      Poista
  6. Aikoinaan kävin useana vuonna samaisessa näyttelyssä, jotenkin se on jäänyt. Pitäisi taas käydä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoisia nähtäviä on niin paljon, ettei millään kaikkiin paikkoihin ehdi.

      Poista
  7. Kiitos kuvamatkasta mielenkiintoiseen näyttelyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perinteisesti Suomi on täynnä kesätapahtumia. Tämä ainakin tuo hyvää mieltä.

      Poista
  8. Naivismi on hyvä ismi. Tauluja katsellessa saa itselleen hilpeyshormoonit liikkeelle. Olen käynyt usein Naivismi-näyttelyissä herättelemässä omaa "ismiäni". Kiitos kuvista ja tekstistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, naivismi on hyvä ismi. Sinun blogisi kertoo, että sinulla on huumori paikallaan. Kiitos mukavista postauksista.

      Poista
  9. Satukirja meininki, hyvän tuulen teoksia. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satukirjaanpa hyvinkin sopisivat. Tosin tarkemmin tutkiessa löytää myös aikuisen mieleen sopivia tarinoita.

      Poista
  10. Noista töistä ei voi tulla kuin hyvälle mielelle! Ihania nuo kissatyöt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös olekin hauskoja kissoja. Kissat ja eläimet ylipäätään seikkailivat monissa tauluissa.

      Poista
  11. Upeita töitä!!!! Kiitos, että jaoit taidekokemuksen, koska en taida tulla lähteneeksi Iittalaan tänä kesänä.

    VastaaPoista
  12. Voih, ei ole tuonne ihanuuteen matkaan kuin rapiat 400 km. Oih ja voih!

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!