Kohti kukkaisia aikoja

Edessä iris Harmony, takana valkoinen helmililja nuppuisena.

Tänään siirryimme maaliskuuhun eli virallisesti kevääseen, vaikka ulkona ei ihan siltä näytäkään. Vaan eipä ole viime kuukausina näyttänyt talveltakaan, joten mitäpä näistä normaaleiksi puhutelluista termeistä välittäisimme. Omassa pihassa ei sentään vielä irikset kuki, mutta kaupasta sain vähän maistiaisia.

Piipot lumessa

Aamuvarhaisen valaistuttua kipaisin pihalla ottamassa kuukausikuvat. Yön aikana on satanut vähän lunta ja sateen on luvattu jatkuvan koko päivän. Tosin täällä etelärannikolla lumi saattaa muuttua vesisateeksi. Luulisi, että moinen valkeus harmittaisi näin kevään ensimmäisenä päivänä, vaan ei sitten yhtään. Jos lunta on tullakseen, satakoon nyt eikä huhtikuun lopussa tai juhannusviikolla.
 
 
Meillä ja maailmalla pelätään koronaviruksen tarttuvuutta. Ihan yhtä tehokkaasti näyttää tarttuvan toisten postauksista pistokasinto. Tuplasti terapiaa -blogin Pirjo postasi pistokasostoksistaan, joten täytyipä minunkin kipaista niitä hakemaan. Valikoima oli melko suppea, mutta mukaan lähti kuusi pelaguuta ja kaksi erilaista värinokkosta. 

Pistokkat oli istutettu huokoiseen ruukkuun, joka melkeinpä mureni käsiin. Parempi niin, kuin pikkuruiset muoviruukut, joille ei jatkossa ole mitään käyttöä. Istutin pistokkaat samantien kotiin päästyäni omiin ruukkuihinsa ja nyt ne odottavat kevättä kellarin kasvatushuoneessa.

Tarttuipa samalla ostosreissulla mukaan muutakin. Ajattelin katsella matalia daalioita vasta messuilta, mutta ilokseni kaupan laareissa oli Navettapiian puuhamaa -blogissa näkemäni matala Sneezy -daalia. Löysin myös hiukan korkeammaksi kasvavan vaaleanpunaisen Harmony Melodyn. Kaikki muut tarjolla olleet huitelivatkin sitten metrissä tai yli. Kauniitahan ne korkeatkin daaliat ovat, mutta tukemista on puutarhassa muutenkin ihan riittävästi.

Viime kesänä tuli sen verran paljon myllättyä pariakin paikkaa, joten uskoisin tilaa löytyvän uusille kasveille. Niinpä pussi tiikerililjoja ja toinen musta-valkoinen liljalajitelma hyppäsivät ostoskoriin. 

Tällaiset työvälineet minulla on jo ennestään, mutta kapealapainen pikkulapio on jossain kadoksissa. Luultavasti olen laittanut sen sellaiseen paikkaan, josta mukamas sen helposti löydän. Tämä pikkulapio on erinomainen apu taimien koulimisessa. Samoin tuolla puikolla saa kätevästi multaan siemenelle sopivia painaumia. Joskus tulee käytetty lyijykynää paremman puutteessa. Useimmiten omia sormia. Voi hyvinkin käydä niin, että jatkossakin omat sormet tunkevat itsensä multaan. Vaan onpa nyt vaihtoehto, jos sen olinpaikan siemeniä kylväessä muistaa.

Karkauspäivänä teimme järvilenkin eli kiersimme tsekkaamassa kylän kolmesta järvestä kahden jäätilanteen. Ensimmäisen järven rannalla kuulimme, miten jäät laulavat. Ei kovaa pauketta, vaan jännää ujellusta. No, toisella järvellä kuului sitä paukettakin, kun isot jäälautat lohkesivat talviuimareiden laituria vasten.

Järvenrantaan suuntautuvan lenkin yhteydessä täytyy aina käydä katsomassa myös järviä yhdistävän puron tilanne. Nyt se laskee kohisten kohti alempaa järveä. Kivissä ja rannalla oli jäätaidetta, mutta keskellä kuohui. Näinpä taas koskikarankin, joskaan en onnistunut sitä kuvaamaan.

Aamutaivas 29.2.

Täytyy jälleen todeta, kuinka ihmisellä on pienet ilot. Kun tonttiamme kahdelta sivulta reunustanut metsikkö poistui, näen taas taivaan niin pihalta kuin sisältäkin. Pilvien muotoja ja värejä ihastelen aamuin illoin. Usein huomaan katselleeni pilvien kulkua pidemmän tovin. Todella rauhoittavaa.

Mukavaa maaliskuuta kaikille! Mennään yhdessä kohti kukkaisia aikoja.