tiistai 22. helmikuuta 2022

"Vettä räntää lunta" - trallallaaa...

 
Pientaloasukkaan huumori alkaa olla koetuksella, kun pilvimassat tunkevat sisuksistaan päivästä toiseen vettä räntää lunta. Eipä ole ongelmia, miten viettää vapaa-aikansa. Siitä vaan pitkävartiset saappaat jalkaan ja pihalle valmiina työntämään kolallisen toisensa jälkeen jonnekin edellisten päälle tai viereen tai mihin nyt ikinä saakaan kaiken mahtumaan.

Taas mahtuu tienpenkalle lisää lunta, kun traktori kävi siirtämässä osan kasasta muualle.


Naapurit yrittävät keventää toistensa henkistä taakkaa toteamalla, kuinka neljä vuodenaikaa ovatkaan kivoja. Tai miten lumi kaunistaa maisemat ja mahdollistaa monipuoliset talviurheilulajit. Äkkiä se hymy hyytyy, kun kymmenennen kerran lapioi auran sisäänkäyntiin työntämät jättipaakut. Hiki pukkaa päästä ja selästä litimärkää lunta siirtäessä. Samaa liikettä väsyneenä toistaessa sekoaa jo ajattelemaan heinäkuun helteiden kenties hikisen olon aiheuttavan. Todellinen ajankohta palautuu nopeasti aivosykeröihin, kun kääntää katseensa keskeneräiselle työmaalle.

Mustarastas arvioi työn tuloksia.

Ihminen on vaan merkillisen sopeutuvainen otus. Kolmen tunnin rankan ahkeroinnin ja rentouttavan suihkun jälkeen olo on mukavan raukea ja mieli tyytyväinen siitä, että taas on hetken aikaa piha auki ja valmiina vastaanottamaan seuraavan lumirintaman. Toukokuussa kaikki nämä manailut ja potutukset ovat haihtuneet samalla tavoin, kuin talven lumetkin.


Jos riitti puhetta ja mielipiteitä menneen  kesän helteistä ja kuivuudesta, riittää sitä vielä pitkään myös tämän talven säästä. Huonosti aurattujen teiden ja  kaduilla loiskivien lätäköiden aktivoimat somekeskustelut ovat jättäneet koronankin kirkkaasti kakkoseksi. 

On tietenkin vaikea ymmärtää, että lumisten talvien vyöhykkeellä liikenneväylien ja katuverkon talvikunnossapito sujuu yhtä huonosti kuin eteläisempien maiden satunnaisissa myräköissä. Syitä tilanteeseen on monia, eikä rahanpuute vähäisimpänä. 

Pakko myöntää, että viime viikkojen sää on ollut harvinaisen vaikea. Lunta on tullut lyhyen ajan sisällä usein ja kerralla valtavasti. Välillä sade on ollut silkkaa vettä. Lämpötila on sahannut nollan molemmin puolin. Jäisen maan ja korkeiden lumipenkkojen vuoksi vesi ei pääse mihinkään, tuli se taivaalta tai sulavasta lumesta.

Vasemmalla minun jälkeni, oikealla jäniksen.


Kotipihalla on vuorotellen kolattavaa lunta ja hiekoitettavaa jäätikköä. Enää emme vähäisempien lumisateiden jälkeen edes koko pihaa kolaa sileäksi. Plussakelien tullessa on parempi, että pinta on kolaamattomasta lumesta koppurainen. Eikä peilikirkas luistelukenttä. Aika monta hiekoitussäkillistä on jo kulkuväylille ripoteltu ja varmaan vielä autotalliin viime viikolla hankitut ripotellaan.

Jänön matka kohti norjanangervoja.

Alapihalla hanki peittää kaiken. Myös kanttausurat, jotka tammikuun puolivälissä muuttuivat jäätyneiksi vallihaudoiksi. Tekisi mieli käydä kaivamassa lunta pois sen verran, että näkisin, onko jäätiköt edelleen lumen alla. Vai olisiko vesisateet ja lumen vaihteleva koostumus pehmentänyt jäätä? Pahaa pelkään, että siellä se jää edelleen on.

Kasvimaa 25.1.2022

Kasvimaa-alueella jäätikkö oli tammikuun lopussa useamman sentin paksuinen. Myös lavakaulusten multapinta oli kuorrutettu jäällä. Useimmissa laatikoissa ei mitään nyt kasva. Yhdessä on parsaa ja toisessa kaksi pensasmustikkaa. Niin ja kolmannessa talvivalkosipulit. Mitähän tykkäävät pakastusolosuhteista?

Alapihan takanurkka 25.1.2022

Jään paksuutta on vaikea hahmottaa. Vasemmalla näkyvä Ovaalipenkki on reilusti koholla oleva penkki. Kanttausuran täyttävä jäätikkö uhkaa hukuttaa koko penkin. Kuinka elokuussa Ovaalipenkkiin istuttamieni syyshortensioiden juuret selviävät kurimuksesta?

Aroniat nauttivat perjantaina pilven raosta kurkkivista auringonsäteistä.

Kevät on vuosi toisensa perään aina yhtä suuri arvoitus ja kasvien puolesta jännittämisen paikka. Ihme, jollei tällaisten talviolosuhteiden jälkeen tule tappioita. Varsinkin, kun moni kasvi kärvisteli jo kesän poikkeusellisessa kuivuudessa. Lienee turhaa käyttää energiaa asioiden ennalta murehtimiseen. Keväällä 2016 tuli runsaasti kasvimenetyksiä. Niitä surtiin aikamme, jonka jälkeen paikat täytettiin uusilla kasveilla. Toimikaamme nyt samalla tavoin.

Pikkupuutarhan kivi ujostelee.


Viime torstaina uhmasin luonnonlakeja lähtemällä liikenteeseen surkeassa säässä. Mennessä ajokeli oli vielä siedettävä, mutta illansuussa kotiin palatessani vettä tuli joka suunnasta. Jalatkin olivat jo valmiiksi märät, kun autoa pysäköintipaikalla putsatessani jouduin seisomaan nilkkoja myöten räntävesisohjossa. 

Puskaradion mukaan valtatie oli täynnä veden valtaamia kuoppia, joissa muutama autoilija oli jo rikkonut autonsa. Valitsin paluureitille moottoritien. Ajattelin siellä olevan enemmän tilaa väistellä mahdollisia kuoppia. Kuoppia ei onneksi ollutkaan, mutta pienen lammen kokoisia lätäköitä sitäkin enemmän. Ilokseni kanssa-autoilijat malttoivat noudattaa alennettuja nopeusrajoituksia, eivätkä liiemmin innostuneet ohittelemaan. Jokainen ohitus nimittäin sai veden roiskumaan niin eteen, taakse kuin sivuillekin. Moista keliä tulee harvemmin koettua.

Asiointireissu lipsahti myös viihteen puolelle. Pentikin outlet-puolella oli erinomainen valikoima kankaita alennettuun hintaan. Ostin uudet pöytäliinakankaat 9 euron metrihintaan. Harmaasävyinen on Flora-nimistä ja värikkäämpi Mimosa. Olen tyytyväinen ostoksiin. Vielä tyytyväisempi sitten, kun saan liinat ommeltua.

Sää on siitä hauska asia, että siitä riittää juttua ihan kaikkien kanssa. Jokaisella on mielipiteensä kulloiseenkin säätilaan. Sää on myös helppo ja vaaraton puheenaihe. Enpä ole kuullut säähän liittyvistä tappeluista. Ehkä neljän vuodenajan paras puoli on siinä, että jokaiselle löytyy mieluisin ajankohta. Kunhan jaksaa odottaa omaansa. Ja kunhan se oma on sitten ajallaan tismalleen odotusten mukainen. Jos tuleekin kylmä ja sateinen kesä, seuraa siitä aikamoinen pettymys.

Hevosenkenkäpallo uppeluksissa


Minä tykkään valosta, lämmöstä ja väreistä. Ja siitä, että päivät ovat pitkiä ja elämä laajenee ulos, pihalle. Siksi kevät ja kesä ovat minulle mieluisinta aikaa. Olen syntynyt tänne pohjolan perukoille, joten en näe järkeväksi repiä hiuksiani talvisten olosuhteiden vuoksi. Elän ja otan sen, mikä vastaan tulee. Ja odotan kevättä. Joka vuosi se on tullut. Tulee tänäkin vuonna. 

Eli positiivisin mielin kohti valoa ja iloa!


31 kommenttia:

  1. Juurikin näin näillä mennään. Onneksi mies tekee etätyötä niin ei tarvinnut lähteä ajamaan töihin. Onneksi olemme varanneet myös ruokaa senverran ettei kauppaan tarvitse lähteä tällä viikolla ollenkaan. Onneksi meillä on mökillä rinnettä paljon mistä vesi pääsee aikanaan sitten valumaan ja myös hiesu maa mikä läpäisee vettä hyvin, voi ehkä pienentää tuhoja.
    Ihanat kankaat olet ostanut. Minäkin pyysin että verhoilija päällystää ensin pöytäkaluston tuolit että saan vaihtaa maton ja sitten vaihdan verhot niin tulee vähän jotain piristystä kehiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin työt sujuvat kotinurkissa, joten kovin usein ei ole pakko minuutilleen lähteä. Lähipiirissä on kuitenkin vanhuksia, joiden luo saattaa tulla nopeakin hälytys. Siksi pihaa ei pitkäksi aikaa voi jättää kolaamatta. Tänään oli taas järkyttävä määrä lunta kolattavana. Aura kävi lykkäämässä tonttiliittymän umpeen, joten uusi kolaussessio odottaa.
      Luin blogistasi verhoiluprojektistasi. Jo verhojen vaihtaminen ilahduttaa. Huonekalujen uudet kankaat vielä enemmän.

      Poista
  2. Piha on kaventunut aikalailla lumen myötä. Autojen pihaparkkeerauskin on täytynyt muuttaa erilailla, kun rinnakkain ei enää mahdu. Töissä jatkuvat sisään ja ulos kulkeminen kastelee kengät pakkasellakin, kun lumi tarttuu aina vaan märempiin kenkiin. Jalkojen kastuttua nuhan oireitakin alkoi jo olla, onneksi ohimeneviä.
    Kohta pitäisi lähteä kampaajalle ja auto on taas lumen alla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääsetkö jokaisen asiakkaasi pihaan, vai joudutko pitkältäkin kävelemään? Espoossa kaupunki ei lupauksista huolimatta ole vieläkään saanut järjestettyä pysäköintilupia kotihoitajille.
      Toivottavasti et sairastu märkien jalkojen vuoksi. Ja toivottavasti saat autosi ajoissa kaivettua lumesta, että ehdit kampaajalle.

      Poista
  3. Huh, teillä on melkoiset kinokset ja sitten vielä tuo huolestuttava jäätikkö! Toivottavasti aarteet selviävät. Tusinakasveista ei ole niin väliksi, mutta eihän jotain kauan kasvatettua tai peräti itse siemenestä kasvatettua halua menettää, vaikka olisi millainen tavis. Tai joku perintökasvi.
    Onneksi pian on kevät ja lumen kanssa tuskailu tosiaan unohtuu. Toivottavasti unohtuu siksikin, että kasvimenetyksiä ei tullutkaan.
    Hih, tuli mieleen tuosta sääasiasta tappelusta, että jos voisi, niin varmaan aika monella syntyisi melkoisen raivoisa käsirysy lumipyryn kanssa :-D
    Torstaina oli aikamoinen ajokeli. Ajoin Hanko-Hyvinkää-tietä ja siinä oli Lohjan/Virkkalan kohdalla hyvin paljon routakuoppia - ja aivan perälaudassani oli rekka kiinni. Niin ärsyttävää, ja onneksi ei auto hajonnut mihinkään kuopista, kun ei voinut jarruttaa tai juurikaan ajolinjoja miettiä. Motarillakin moni rekka kaahasi ohi, vaikka nopeusrajoitus oli alennettu 80:iin. Siinä ei hetkeen mitään näe. Mukava kuulla, että sinäkin pääsit ehjänä kotiin!
    Minulle olisi sateinen kesä mieluinen, sillä kerrankin ei tarvitsisi surkutella kuivuvia kasveja. Kunnon sade kaksi kertaa viikossa olisi täydellinen. Sellainen kesä vain saa yleensä ihmiset nurisemaan, että koko ajan sataa. Ikinä ei käy niin, että kaikki olisivat tyytyväisiä :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilisen jälkeen lunta on tullut karmea määrä lisää. Kolmen tunnin lumityöt tuli taas tehtyä. Taidan hommata liekinheittimen, jolla sulatan kaiken kerralla. Onneksi maaliskuu alkaa kohta ja aurinko kipuaa yhä korkeammalle hoitamaan oman osuutensa sulatustyöstä.
      Hanko-Hyvinkää -tie on aina hankala ajettava; mutkainen ja kapea yhdistettynä runsaaseen rekkaliikenteeseen. Ihme, ettei niinkin tärkeän poikittaisyhteyden kunnostusta ole viety eteenpäin. Suunnitelmia kuulemma on, ollut jo vuosia. Reikiä on teissä nyt joka puolella. Taas aamulla luin kylän sivuilta, kuinka joku oli rikkonut renkaansa Lapinkyläntiellä.
      Pääsin torstaina hyvin kotiin, vaikka kieltämättä moottoritiellä oli tuskallista ajaa rekkojen roiskiessa loskaa tuulilasin täyteen. Useimmilla oli maltti mukana.
      Kyllä kesään sade kuuluu. Taivaalta saatu kastelu on parasta puutarhalle. Kukaan ei tietenkään tykkää, jos vettä tulee päivätolkulla putkeen, mutta se lienee kuitenkin varsin harvinaista. Viime kesän kuivuus on vielä tiukasti muistissa. Ei enää sellaista.

      Poista
  4. Autoillessa huomaa, kuinka kadut ovat kaventuneet ja risteykset muuttuneet vaarallisiksi valtavien lumipenkkojen takia. Työmatkani varrella on pari risteystä, joihin vaan pitää hivuttautua etanan vauhtia ja samalla toivoa, että muut kulkijat huomaavat minut ensin. Näkyvyyttä ei ole lainkaan ennen kuin auton keula on jo risteävällä ajotiellä. Onneksi täällä ei ole sentään sahannut lämpötila nollan molemmin puolin, joten ei ole mahdottoman liukasta. Eilen näin pari traktoria tyhjentämässä kadunvarsia kilometrin päässä työmatkani varrelle osuvasta vaarallisimmasta risteyksestä ja toivon, että tänään ehtisivät lähemmäs.
    Toivottavasti nuo jäämassat eivät haittaa pahasti kasvien talvehtimista. Aika hurjalle näyttää tammikuun tilanne ja jos sen jälkeen on vielä satanut lisää vettä, niin jääkerros on vain paksuuntunut. Täällä ei varmaan tule mitään tuhoja, sillä maa ei ollut kovin syvälle roudassa ja paksu lumimassa on suojannut pakkasilta.
    Ehkä tämä talvi on ollut tervetullutta vaihtelua koronan kyllästämiin uutisiin. Kauniit, talvisen valkoiset maisemat virkistävät tiettyyn rajaan asti verrattuna pimeisiin loskamaisemiin, mutta raja se tulee jossain vaiheessa vastaan lumen määrässäkin. Toivottavasti tätä kunnon lumitalvea seuraisi kunnon kevät ja kesäkin. Selkeästi toisistaan erottuvat vuodenajat ovat kuitenkin se, josta itse nautin eniten. Sellainen epämääräinen syksyn ja kevään sekoitus ympäri vuoden saa vain mielen matalaksi.
    Meillä nautitaan nyt hyvin valkoisten maisemien lisäksi pitkästä aikaa auringonpaisteesta. Tätä on odotettu viikkokausia! Toivottavasti teilläkin aurinko näyttäytyy pian.
    Mukavaa helmikuun viimeistä täyttä viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meinasin viikko sitten saada taksin kylkeeni, kun Kehä I:llä kahdesta kaistasta toinen olikin vain puolikas valtavien lumipenkkojen vuoksi. Risteykset vasta vaarallisia ovatkin, kun näkyvyyttä ei ole mihinkään suuntaan. Kotoa lähtiessäni olen muuttanut reittiä ihan sen vuoksi, ettei tarvitse eräässä risteyksessä ajaa keskelle tietä nähdäkseen oikealta tulevia.
      Biologi Leena Luodon mukaan tuollaiset jäämassat ovat vahingollisia kasvien juurille. Tukehtuvat jään sisään. Nyt vain toivotaan lämmintä ja aurinkoista kevättä, jotta maa sulaisi nopeasti ja kosteus haihtuisi suoraan ilmaan.
      Ilman muuta kunnon talvi on parempi, kuin tänne etelälle tyypillinen harmaa loskasää marraskuusta maaliskuuhun. Taitaa vaan minun lumensietokapasiteettini olla jo täytetty. Ihme, ettei selkä ole jo alkanut kiukutella.
      Joo, aurinkoa tässä odotellaan. Hetki sitten se kurkisti pilvien takaa, mutta pakeni äkkiä takaisin.
      Mainiota, helmikuun viimeiset päivät käsillä. Mukavaa maaliskuun odotusta sinulle!

      Poista
  5. Meillä ei ole (vielä) näkynyt jäätikköä, mutta todennäköisesti sekin vaihe vielä tulee eteen. Minäkin taistelin jälleen lumitöissä verkkojen ympärillä ja harmi sentään, ovat jänön roikaleet jossain kohdissa päässeet verkoista huolimatta tuhotöihin. Vaikka sitä hommaa on tehnyt omasta mielestäni ihan riittävän usein, niin aina löytyy joku sisukas uhmaamaan kaikkia haasteita, argh.
    Ei voi mitään. Kuten totesit, tuhoja saattaa tulla ja niiden kanssa on elettävä.
    Sää on varsin turvallinen puheenaihe ja tavanomainen myös. Nyt alkaa mieli jo odottaa puheita kevätsäistä ja minäkin haluaisin kovin mielelläni puuhata puutarhassa jotain muuta kuin lumitöitä.
    Löysit kauniita kankaita, varmasti piristivät mieltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avi tai Ely tai jokin viranomaistaho varoitteli viikko sitten, että keväällä on syytä varautua tulviin ja rakennusten kosteusvaurioihin. Sulavalle lumelle ei ole tarpeeksi luonnollisia poistumisreittejä. Onneksi tonttimme on hiekkamaata ja lisäksi vielä lievässä rinteessä.
      Harmi niitä ristihuulia. Toivottavasti ei ole tullut kovin pahoja vaurioita.
      Eipä ole tarvinnut käydä kyläteitä kiertämässä, kun liikunta on sujunut lumihommien parissa enemmän kuin tarpeeksi.
      Sain jo kankaat ommeltua. Uusi pöytäliina keittiössä ilahduttaa.

      Poista
  6. I must tell you, I like your commentary on this posting. I can relate to it. I especially like the comment that weather is the one topic that we can all talk about without getting angry, which is not the case with so many other conversation topics. Your insight on that is worth gold. Thanks.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you for your kind words!
      There are too many issues in the world right now. So let's talk kindly about the weather.

      Poista
  7. kyllä tosiaan löytyy tänä talvena yhteinen puheenaihe ihan jokaiselle. Meidän talvesta pitävien vaan kannattaa puhella jo vähän varovaisemmin sen positiivisuudesta, saattaapi nimittäin jo joku hermostua :) Minulla on ihania nuoria naapureita, joilta löytyy lumilinkoja! Ovat jo monesti tehneet iltapäivään mennessä lumityöt meidänkin tallin edestä. Olen jo yhden herkkukassin toimittanut, mutta täytyy vielä uudestaan kiitellä, kun auttavat vanhempaa naisihmistä. Onpa teillä harmin paljon jäätä, toivotaan nyt, että siellä on myös happea kasveille. Täältä pitää vaan odotella noiden metristen hankien katoamista - mutta kuten kirjoitit, kyllä sse kevät ja kesä sieltä tulevat, ihan varmasti! Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska seurata lumitöiden tekijöitä talven edetessä. Ensimmäisten lumitöiden aikaan nojattiin välillä kolaan ja lapioon ja vaihdettiin kuulumisia naapureiden kanssa. Nyt jokainen työntää lunta katse lumipenkkaan kohdistettuna. Kunhan vain äkkiä saisi kunkin urakan tehtyä.
      Tuollaiset naapurit ovat kullan ja ilman muuta sen herkkukassin arvoisia. Olen ajatellut, että jos ja kun lumilingon hommaamme, sillä voi samantien ajella lähinaapureidenkin pihoja. Tai ainakin lainata linkoa.
      Toivon jonkun tehneen taikoja hävittämällä jäätiköt hangen alta. Kevät sen viimeistään tekee. Siihen uskon.
      Mukavaa keskiviikkoa sinulle!

      Poista
  8. Meilläkin tiet ovat kaventuneet ja niiden reunat kohonneet taivaisiin. Risteyksissä ei näe lumipenkkojen vuoksi tielle, ihan arpapeliä on liikenteessä eteneminen.

    Onneksi suuri osa on pakkaslunta, eikä sen sulaminen pitäisi olla niin vaivalloista kuin painavamman lumen sulaminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanki hupsahtaa reippaasti, kunhan tulee taas nollakelit. Eilen kolaamista riitti, mutta onneksi se oli kevyttä.
      Nyt on autoilijoidenkin syytä olla risteyksissä erityisen varovainen. Tänään taas katselin, kuinka valtavia kinoksia oli lähes jokaisessa risteyksessä.

      Poista
  9. Kylläpä on kovasti jäätiköitä, meillä ei vielä näy tielläkään. Jotenkin kerroksellista on tuo lumi tiällä. Välillä pehmiimpee ja sitten kovempoo. Kyllä tää lumitilanne ongelmia aiheuttaa, ja loppuu ei tai näkkyykkään! Siellä Espoossa, minne poikamme rakensi talonsa, ei kunta vielä oo kerinny täydellistä infrastruktuuri tehä ja onneks mäellä on heillä talo. Hulevesille järjestelmät on. Kauniit kankaat oot ostanu, keväinen on tuo Mimosa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tammikuun plussakelit ja vesisateet sulattivat lumen, joka sitten roudan vuoksi muodosti paksun jääkerroksen. Siellä ne jäätiköt ovat hangen sisällä.
      Meilläkin parannettiin hulevesiväyliä kolmen vuoden takaisessa alueremontissa. Paksun lumi- ja jääkerroksen sekä roudan vuoksi hulevesistäkin voi tulla tänä keväänä ongelma. Toivottavasti niin ei käy.
      Kävin tänään Espoon puolella. Olipa sielläkin kadut kapeita ja lunta valtavasti joka paikassa. Tosin lukuisia pikkutraktoreita oli työntämässä lunta sivummalle.
      Ompelin jo uusista kankaista pöytäliinat. Mimosa pääsi keittiön pöydälle.

      Poista
  10. Tässä oli monipuolinen kuvakattaus talvisia kuvia <3 Aura-auton kulku tietää aina tavallista kovempaa lumikolajumppaa. Meillä ei ole vielä lumi sulanut. Tänä aamuna oli -19 astetta pakkasta. Nyt paistaa aurinko ja siitä iloitsen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saman tekee auran käynti meillä. Usein aura tulee kohta, kun olemme saaneet sisäänkäynnin putsattua. Työntää sitten kadulta ja jalkäytävältä paksut massat tukkeeksi meidän portille. Nyt meillä on aurattu vain katu. Saapa nähdä, koska taas auraavat lumimassat jalkakäytävältä meidän kolattavaksi.
      Hui, teilläpä oli kylmää. Tosin -14 oli täälläkin ja aurinko paistaa pilvien takaa.

      Poista
  11. Kylläpä teilläkin on paljon lunta! Aura-autojen tuloa on aina ennen kovasti odotettu täällä naapureiden kanssa, mutta tänä talvena onkin keskustelujen perusteella ollut melkeinpä päinvastoin. Väsymys painaa, kun pihaliittymät on juuri saatu kolattua - ja sitten tuo aura uuden urakan - ja homma jatkuu. Tänään kuitenkin paistaa aurinko, joten luvassa on vapaapäivä lumenluonnista. Nautimme siis välipäivästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän kylällä moni vanhempi ihminen on jo pyytänyt apua tonttien sisäänkäynnin auraamisessa. Pihan putsaamista on riittänyt, eikä kaikkien voimat tahdo enää riittää jatkuvaan auran työntämien vallien kolaamiseen. Koitan ottaa lumityöt hyötyliikuntana, mutta nyt alkaa jo tympiä. Jalkakäytävä on ollut viimeisen lumimyräkän jälkeen kokonaan auraamatta. Saapa nähdä, milloin aura tulee. Usein aamuyöstä, joten aamulla on kiire lumitöihin, jotta pihasta pääsee pois.
      Tänään onkin hieno talvipäivä. Kelpaa nauttia.

      Poista
  12. Oho, minkäläinen jää siellä!!!
    En tajunnutkaa edes ajatella, mutta tosiaan siellähän välillä tulee vettä.
    Täälläkin sitä on vähän tihuuttanut, mutta lunta pääsääntöisesti oikeastaan. Sitä onkin riittämiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvimaan lisäksi samanlaista jäätikköä on pitkin puutahraa vähän jokaisessa painanteessa. Eihän se mihinkään kovin nopeasti lähde, kun maa on roudassa. Aurinkoinen ja lämmin sää ehkä haihduttaa parhaiten. Toivon, että lumi sulaa jäätikön päältä tavallista ripeämmin ja pehmentää samalla jään.
      Alkuviikolla tuli karmea kasa uutta lunta ja tänään sitten taas vesisadetta. On tämä melkoinen talvi.

      Poista
  13. Pahat on jäätiköt ja siellä ne lumen alla odottelee kevätaurinkoa täälläkin. Nyt jo aiheuttaa ahdistusta kun tiedän ettei vedellä ole tilaa minne paeta kun lumet sulavat. Onneksi omalla traktorilla on saatu siirrettyä lumia talon edestä pois, ei jää vesi talon alle ja autotielle sulaessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkon sinullakin jäätiköitä? Eihän ne lumen alta mihinkään ole kadonneet. Päinvastoin, lumi säilöö jään alleen. Toivon mukaan edes pehmentää vähän. Hirvittää, mitä kevät tuo tullessaan. Lunta on niin paljon, että jo sen sulamisesta syntyy vettä. Toivotaan lujasti, ettei isoja vahinkoja tule. Sen enempää talolle kuin puutarhallekaan.

      Poista
  14. Onneksi kevät on tulossa, ehkä jo kuukauden päästä lumet sulavat lotisten. Toivottavasti myös jääpalttoo antaa pian periksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tosiaan ollaan jo kevään kynnyksellä. Vaan mihin ihmeeseen kaikki sulavesi menee? Se on nyt suuri arvoitus ja jännityksen paikka.

      Poista
  15. Lumi, räntä ja vesisde ovat kaikki tulleet tutuksi. Loska, jää ja erilaiset lumikasat/lumidyynit ovat myös ilahduttaneet työkävelyitä. Kuinka helpolta ja kevyeltä mahtaa taas keväällä tuntua kävellä mattapintaista asvalttia pitkin kevyillä kengillä. Tälläinen lumitalvi on se, josta tulee niitä legendoja, että aina vain silloin ennen piti hiihtää kauppaan, kun auto jäi jumiin ja kahlaten ei päässyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän kotitielle on viimeisen lumimyräkän jälkeen aurattu vain yhden auton mentävä väylä. Koululaiset, koiranulkoiluttajat ja muut kävelijät käyttävät autojen kanssa samaa väylää, kun ei hangessakaan viitsi kahlata. Saapa nähdä, tuleeko aura tänään tunkemaan tonttimme sisäänkäynnin umpeen plussakelin tiivistämästä lumesta. Enkä saa autoa pihaan, eikä se kyllä mahdu tiellekään. Tämä talvi on tuonut mukanaan uudenlaisia aivopähkinöitä. "Hiihtäen olisimme jo perillä" -slogan sopii tälle talvelle hyvin.

      Poista
  16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!