tiistai 10. toukokuuta 2022

Erilainen äitienpäiväviikonloppu


Viikolla ahersin puutarhan parissa sillä ajatuksella, että viikonloppuna istuttaisiin äitienpäivää viettämässä niin kotona kuin anopinkin luona. Suunnitelmiin tulikin muutos, kun veljenvaimo soitti perjantaina sairastuneensa koronaan. Olin hänen seurassaan torstaina useamman tunnin, joten tietenkin olin altistunut. Nyt sitten jännätään, tuleeko oireita. Toistaiseksi ei räkä valu, ei kurkkua karhenna.

Emme missään nimessä halua asettaa Ukkokullan 91-vuotiasta äitiä alttiiksi koronatartunnalle, joten käynti hänen luonaan siirtyy myöhemmäksi. Pojan piti tulla käymään, mutta eipä hänkään ehdoin tahdoin halua koronaa, jos sen voi välttää. Nautimme Ukkokullan kanssa kaksin valmistamaani suklaajuustokakkua.

Pulsatilla vulgaris 'Alba'


Äitienpäivän ratoksi kärräsin monta kottikärryllistä puutarhamultaa yläpihan varaparkkipaikan suursäkistä eri istutusalueille. Olen siistinyt kukkapenkkejä varsin ylimalkaisesti, joten mullasta nousevia kasveja somistaa kaikenlaista risua ja kuivunutta lehteä. Sinnehän ne edellisvuotiset korret aikanaan maatuvat, mutta myös tuuli levittelee niitä pitkin kanttausuria ja nurmikkoa. Kun päälle ripottelee kevyesti multaa, näkymät parantuvat hetkessä ja roippeetkin pysyvät paremmin aloillaan tuulisella säällä.

Helleborus - Jouluruusu Ovaalipenkissä


Jouluruusut ovat yksi suurimpia puutarharakkauteni kohteita. Nyt huoli niiden selviytymisestä painaa ankarasti mieltäni. Pikkupuutarhan Kivipenkin kaksi muhkeaa vaaleajouluruusua ja kaksi Double Elleniä saattavat kaikki olla mennyttä. Jään vihdoin poistuttua niiden päältä, jäljellä oli vain limaisia lehtiä. Vieläkään ei näy verson versoa jouluruusuista.

Alapihan Ovaalipenkin jouluruusu on hyvissä varren ja kukkien voimissa. Selvästi se viihtyy ison männyn katveessa. Tässäkin penkissä oli talvella jäätä, mutta se suli nopeasti pois.

Helleborus - Jouluruusu Kriikunapenkissä

Isokokoiseksi viime kesänä kasvanut vaalea jouluruusu on jo hyvin hereillä ja nuppuisena Pikkupuutarhan Kriikunapenkissä. Sekin menetti talvella kaikki lehtensä. Uusia on jo tulossa, joten tämän suhteen ei tarvinne murehtia.


Helleborus Double Ellen


En sietänyt ajatusta, että joutuisin jatkamaan puutarhaelämääni ilman ainuttakaan Double Elleniä. Niinpä ajoin viikko sitten Espoonlahden Puutarhanikkareille. Vanhatkin Ellenini on Puutarhanikkareilta ostettuja, joten luotin saavani heiltä uusia. Eikä tarvinnut pettyä. Ostin peräti kolme hiukan toisistaan eroavia jouluruusuja. Niissä oli jo komeat juuret, mutta silti en kaivanut kukkia vielä maahan. Istutin ne isompiin ruukkuihin vahvistumaan ja odottamaan, kunnes päätän niiden uuden asuinpaikan.

Trillium erectum - Punakolmilehti

Rhodon kupeessa kasvava punakolmilehti on runsastunut mukavasti. Nyt on oltava tarkkana, että huomaan sen nuput. Rhodon oksat roikkuvat sen verran alhaalla, että punakolmilehteä on kumarruttava ihan vartavasten katsomaan.

Myös rhodot ovat jonkinverran kärsineet talvesta. Lumi painoi niiden oksia, jotka jäätyivät kiinni maahan. Jokunen oksa vaurioitui pahasti, mutta onneksi suurin osa kärsineistäkin näyttää virkoavan.

Pulmonaria saccharata - Valkotäpläimikkä


Pikkupuutarhan valkotäpläimikkä alkaa kohta kukkia. Siinä oli enemmänkin nuppuja, mutta peura söi ne. Talon toiselle puolelle istutetusta valkotäpläimikästä ei ole havaintoa. Pelkäänpä sen nujertuneen talven koitoksiin, kuten näyttäisi käyneen muutamalle muullekin kasville. Edelleen toivon kevään hitauden olevan syynä heräämättömyyteen ja näen mattimyöhäiset muutaman päivän tai viikon päästä.

Primula elatior - Etelänkevätesikko

Vähäiset esikkoni eivät tykänneet menneestä talvesta ollenkaan. Muutama on sentään heräämässä. Etelänkevätesikko aikoo kohta kukkiakin. Naapurikadulla on talo, jonka nurmikko on keväisin täynnä näitä keltaisia etelänkevätesikoita. Perjantaina ohi kulkiessani ei vielä näkynyt niistä vilaustakaan. Sellaisen paljouden ottaisin mielelläni omallekin pihalle.

Prunus 'Accolade' - Koristekirsikka Kevätsuudelma

Kevätsuudelmaa koskevasta huolestani kerroin jo aiemmin. Nyt siinä on useita punertavia silmuja eli saatan päästä viettämään pienimuotoista hanamia omalla pihalla. Perjantain lämmöllä ja lauantain sateella oli silminähden kevättä edistävä vaikutus puutarhassa. Maisema vihertää aivan toisella tavalla ja kasvien silmupullistelu on lisääntynyt merkittävästi.

Matteuccia struthiopteris - Kotkansiipi

Kotkansiivetkin ovat aloittaneet matkansa kohti yläilmoja. Näitä minulla kasvaa talon puistopäädyssä lukuisia. Ovat levinneet sinne entisestä metsiköstä. Alkusyksystä kaivoin keittiön ikkunan alta jättikokoiset kotkansiivet pois. Osaksi kattoremontin tilaa vaativien rakennustelineiden vuoksi. Osaksi myös siksi, että vuosia paikallaan kasvaneiden kotkansiipien mötikät olivat suurempia, kuin niihin kasvavat lehdet.

Puutarharyhmässä oli vinkki kaivaa kotkansiipi maasta ja laittaa se kesäksi isoon ruukkuun vaikka terassille. Näyttää hienolta, kuin minikokoinen palmu. Asiaa voisi harkita.

Paeonia - Pioni


Osa pioneista on jo hyvässä kasvussa. Osa vasta punaisia piippoja mullan pinnalla. Ja sitten on ne pionit, joita ei kuulu ei näy. Yksi tällainen on Coral Charm, josta pidän valtavasti. Tässä vaiheessa en vielä lähde pionikauppaan. Annetaan Coralille aikaa ilmestyä. Mutta aivan varmasti hankin tilalle uuden, jos kaunokainen on päättänyt jättää minulle hyvästit.

Scilla forbesii/Chionodoxa Pink Giant


Nyt olen vähän enemmän "pihalla" näiden vaaleanpunaisten kirjokevättähtien latinankielisestä nimestä. Olen hankkinut ja istuttanut näitä sekä nimellä chionodoxa Pink Giant, että scilla forbesii Pink Giant. Entä miten Rosea eroaa Pink Giantista? Puutarhassani ne näyttävät samanlaisilta. Sinänsä asialla ei ole elämää suurempaa merkitystä. Kunhan pohdin.

Rinteessä ja Kurgaanissa asuvien iris Katharine Hodgkinien tämän keväinen taival alkaa olla loppsuoralla. Sen sijaan muualle istutetut kevätkurjenmiekat ovat pian parhaimmillaan. Harmonya on parissa paikassa, Purple Hilliä samoin. Koska lumi ja jää sulaa tontin eri kohdista kovin eri aikaan, myös sipulikukkien kukintaa riittää pidemmälle ajalle.

Iris ret. Harmony


Vuosittain täydentämistäni istutuslistoista huolimatta sipuleita tulee syksyllä tökättyä maahan entisten päälle ja viereen. Lisäksi kaikenlaisen kaivamisen ohessa kesän mittaan mullasta nousee sipuleita, jotka eivät aina palaa entisille sijoilleen. Siinä ehkä yksi syy, miksi kuvan Harmony kaulailee lilakukkaista krookusta.


Sainpa päiväjärjestyksestä myös yhden ison urakan eli tuija-aitojen leikkaamisen. Työ oli tarkoitus tehdä jo paljon aiemmin, mutta en millään saanut tehtävää sovitettua aikatauluuni. Onneksi tuija kestää leikkausta suositusaikojen ulkopuolellakin. Vuosi sitten kotikadun reunan tuija-aidan leikkaamisen hoiti ammattipuutarhuri. Samalla aitaa madallettiin, jotta jatkossa leikkaaminen olisi helpompi hoitaa itse.

Meinasi kyllä puhti naisesta loppua kesken, kun käsiä joutui pitämään ikävissä asennoissa. Tikkaista oli toki jonkun verran hyötyä, mutta maasta käsin leikkaaminen toi paremman tuloksen. 

Suosittelen aloittamaan niin havujen kuin muidenkin leikattaviksi aiottujen saksimisen ajoissa. Vuosia valtoimenaan  kasvaneen puun tai pensaan saaminen toivotun malliseksi on siten huomattavasti helpompaa.

Corydalis solida - Pystykiurunkannus


Äitienpäiväviikonloppu oli monella tavoin raskas. Hoivakodissa asuvan isäni epäiltiin saaneen TIA-kohtauksen (ohimenevä aivoverenkiertohäiriö). Nyt hän voi hyvin. En voi mennä häntä katsomaan ennen kuin oma korona-altistukseni purkautuu joko sairastumiseen tai riittävän suoja-ajan päättymiseen.

Sunnuntai-iltana saimme suru-uutisen. Ystäväni veli kuoli yllättäen. Tieto Ralen poismenosta koskettaa minua ja Ukkokultaa syvästi.  


Päivälämpötilat ovat jo nousseet kohtalaisen mukaviksi. Yöpakkasetkin taitavat olla ohitse, mutta edelleen mittari painuu seuraavina öinä alimmillaan +3℃ -asteeseen. Tomaatit, kurkut ja paprikat saavat olla vielä vähän aikaa kellarissa. En halua menettää kesän satoa oman hosumiseni vuoksi.


Minulta pyydettiin kevätaiheista tekstiä Puutarhan Aika -lehteen. Samassa lehdessä on juttu myös monille tutun Puutarhahetki -blogin Tiiulta. Käy tutustumassa näköislehteen. Sieltä löytyy kivaa ja hyödyllistä luettavaa.

Kylän marketista ostettu pionikimppu. Näyttää Coral Charmilta.


Mukavia kevätpäiviä kaikille!


24 kommenttia:

  1. Paljon kaikenlaista kaunista sinulla siellä kasvaa. Toivottavasti et saa koronaa tai jos saat, niin ainakin lievänä. Mukavaa kevään aikaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parasta vielä, että kauniiden kasvien määrä lisääntyy päivä päivältä.
      Juuri nyt en haluaisi sairastaa koronaa tai mitään muutakaan, kun ulkona olisi kaikenlaista tekemistä. Jos on tullakseen, mieluummin lievänä.
      Kiitos, kevät on kyllä ihanaa aikaa.

      Poista
  2. Onpa todella harmi, jos Double Ellenisi ovat menehtyneet. Onneksi sait hankittua kuitenkin uusia tilalle.
    Toivottavasti vältyt koronalta. Rokotukset onneksi suojaavat taudin vakavalta muodolta tosi hyvin, joten siltä osin voit olla huoletta.
    Mukavaa viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elän toivossa, että vanhat Ellenit vielä nousevat. Nyt on kuitenkin uudet ilahduttamassa. Parhaimmillaan minulla on loppukesästä monin verroin jouluruusuja katseltavana.
      Minulla on kaikki rokotukset, joiden uskon suojaavan ainakin vakavammalta koronamuodolta. Aika hyvin olen runsaan kaksi vuotta selvinnyt, kun yhtään altistusta ei aiemmin ole ollut.
      Kiitos, ulkona riittää tekemistä ja katselemista.

      Poista
  3. Onpa ikäviä uutisia. Toivottavasti et sairastu koronaan ainakaan pahasti. Osanotto teidän ja ystävänne valtavaan suruun. Tuollaisten uutisten ääressä ihan lamaantuu ja kaikki tuntuu menettävän merkityksensä.
    Toivottavasti isäsi on kunnossa ja pääset häntä pian katsomaan.
    Toivon myös, että jouluruususi nousevat, mutta viisaasti teit, kun kävit hakemassa lempikasvia lisää nyt, kun niitä kaupassa on ja kukatkin pääsee valitsemaan. Täälläkin osa jouluruusuista on vasta muutaman sentin pituisena piippona noussut maasta, ja niiden lähellä vielä sellaisia, jotka eivät ole ollenkaan nousseet, eikä ole tietoa, nousevatko enää edes.
    Kevättähdet ovat tosiaan muuttaneet sukunsa Chionodoxasta Scillaksi, jo ainakin kymmenen vuotta sitten, mutta taimien ja sipulipussien nimeämiset eivät tunnu muuttuvan edes siinä ajassa, liekö niitä korjataan koskaan. Lajikkeista en osaa sanoa, luulen minäkin, että Pink Giant ja Rosea ovat hyvin samanlaisia, ellei sitten ensimmäinen ole nimensä mukaisesti jotenkin isompi. Pitäisi istuttaa niitä vierekkäin ja laittaa kyltit - ja pusseissa pitäisi myös olla juuri sitä lajiketta, jota väitetään :-D
    Onnea artikkelista ja pikaista paranemista - tai kokonaan sairastumattomuutta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila. Ralen kuolema tuli yllätyksenä, vaikka pari viikkoa sitten hänet nähdessämme epäilimme, ettei hän ole ihan kunnossa. Vielä ei olisi ollut hänen aikansa lähteä, mutta emmepä voi itse sitä hetkeä valita.
      Koronan suhteen on ollut tuuria, kun en ole aiemmin edes tietääkseni altistunut. Tosin olen koittanut olla varovainenkin. Tulkoon lievänä jos on tullakseen. Tai olkoon tulematta.
      PT-nikkarien jouluruusut ovat aina komeita ja hyväkuntoisia. Nyt on pohdinnan paikka, mihin uudet istutan. En halua mennä kaivamaan vanhojen asuinsijoja, jos ne vaikka päättävätkin nousta. Ehkä se paikka ei edes paras mahdollinen ollut, vaikka melko kauan Ellenit siellä viihtyivät. Menneen talven kaltaista jäätikköpaljoutta meillä ei ole ollut. Kunpa voisi jutella mullan alla nukkuvien jouluruusujen - ja muidenkin kasvien - kanssa saadakseen tiedon, ovatko aikeissa nousta. Voisin naapurien ja ohikulkijoiden iloksi mennä korva mullassa makaamaan ja kuulostelemaan jouluruusujen kuiskintaa.
      No, onpa todella hidasta tuo nimimuutosten siirtyminen taimi- ja sipulilappuihin. Ehkä lappuja painatetaan kerralla tuhansittain, jolloin niitä riittää vuosiksi eteenpäin.
      Minulla on Pink Giantia ja Roseaa hyvin lähellä toisiaan. Näyttävät ihan samanlaisilta myös mitoiltaan. Olisi kiinnostavaa vierailla paikassa, jossa kukkasipuleita pussitetaan. Osa yrityksistä on varmasti tarkkoja laadusta, mutta kaipa sinne joukkoon mahtuu myös niitä "sinnepäin" toimijoita.
      Altistumisesta sairastumiseen voi kulua 1-14 vrk, keskimäärin 4-5 vrk. Tänään on 5. vuorokausi. Olen perunut tämän viikon menot ja tapaamiset. Jollei oireita tule, ensi viikolla palaan normiarkeen. Puutarhassa riittää tekemistä, eivätkä kasvit taida piitata, olenko mahdollinen tartuttaja.

      Poista
  4. Tsemppiä korona-diagnoosin odottelemiseen!

    Puutarhasi näyttää olevan upeassa kevätvauhdissa 💖. Ihanat kuvat!

    VastaaPoista
  5. Kauniita kuvia kaikesta kauniista mitä sinulla siellä kasvaa. Meillä oli vähän samanlainen tilanne jokin aika sitten, että altistuimme koronalle ja kaikki suunnitelmat meni pieleen, mutta säästyimme kuitenkin koronalta. Toivottavasti tekin säästytte! Hyvää viikon jatkoa<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkea kaunista nousee päivä päivältä enemmän. Oikeastaan lähes jokainen tuore verso on silmissäni kaunis.
      Ei edelleenkään mitään oireita. Taisimme säästyä koronalta tällä kertaa. Enpä sitä erityisemmin kaivannut, vaikka asiantuntijat väittävät lähes jokaisen suomalaisen sen jossain vaiheessa sairastavan.

      Poista
  6. Osanottoni, ystävän menetys sattuu aina. Toivottavasti säästytte koronalta. Puutarhassa on nyt iloisia yllätyksiä jokaiselle päivälle. Jouluruusuja on minullakin ajatus lisätä, voisi taas kokeilla eri paikkoihin niiden menestystä. Pioneista osa on noussut tosi hitaasti, en olisi vielä huolissani, ne voi vielä tulla esiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja, tämän ihmisen kuolema kosketti todella voimakkaasti.
      Toistaiseksi ei ole tullut koronaoireita. Tämän viikon vältän kontakteja, sitten palaan normaaliin.
      Jouluruusuja ei vain voi olla liikaa. Onneksi elossa olevat yksilöni vaikuttavat hyvinvoivilta ja ehkä ne väsähtäneetkin vielä virkoavat.
      Coral charm on herännyt. Ei siis huolta ainakaan niistä.

      Poista
  7. Voi, miten monta ikävää ja raskasta tilannetta onkin sattunut lyhyessä ajassa. Osanotto ystävän poismenon johdosta. Puutarhassa tapahtuu nyt nopeassa tahdissa uusia heräämisiä, joten hyvinkin saattavat jouuruususi vielä ilmestyä. Omaan penkkiini ilmestyi punajouluruusun alku kolmen vuoden jälkeen. Se katosi samana kesänä, jona sen istutin, mutta lappu on ollut paikoillaan viime ja toissa kesänkin. Ihan kuin olisin odottanut sen paluuta. Voit uskoa, että ilahduin, kun eräänä päivänä löysin pari uutta lehteä silmua. Ruusut huolettavat eniten, ovat kovin mustan oloisia, joten saattaa olla, että niille talvi on ollut kohtalokas! Maltetaan vielä odotella, kun ollaan muutenkin myöhässä kevään suhteen. Peukkuja, että vältit koronan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkku! Kumma, että ikävyydet tulevat aina nipuissa. Tai ehkä niin on parempi, koska niitä hyviä tapahtumia elämällä saa kerättyä voimia kohdata ikävyyksiä.
      Voi miten kiva, että jouluruususi heräsivät noinkin pitkän poissaolon jälkeen. Se lisää luottamusta, että omillanikin on vielä mahdollisuus. Täytyy merkata paikat huolellisesti, etten mene mitään muuta niille sijoille kaivamaan. Otin Ellenien lapun pois syksyllä, kun se vaaleana paistoi pitkälle. Meninkö sillä tavoin manaamaan niille ikävyyksiä?
      Toivottavasti ruusuissasi on elämää jäljellä. Kiersin eilen omani, joista useimmat ovat elossa ja heräämässä. Rinteessä kasvavat maanpeittoruusut sen sijaan ovat huolestuttavan näköisiä. Leikkasin pois mustuneita varsia, joissa ei ollut elämää. Toivotaan, että juuret ovat hengissä.
      Tämä on ollut kaikin puolin hidas kevät, myös kasvien osalta. Odotellaan maltilla. Toistaiseksi ei minkäänlaisia koronaoireita.

      Poista
  8. Paljon on jo puutarhassasi kauniisti noussut uutta kasvustoa ja nuo jouluruusut ovat niin viehättäviä.
    Toivottavasti et saa sitä koronaa, ei aina altistus johda itse tautiin. Ja onneksi rokotukset myös ovat suojana.
    Olette myös saaneet ystäväpiiristä suru-uutisia ja näin kun luonto puhkeaa uuteen kasvuun on suru ehkä vielä koskettavanpaa ja
    suru vastakohtana luonnon heräämisen riemuun tuntuu syvällä itsessämme.
    Olen näin keväällä muistanut jo vuosikymmenten takaa oman isäni kuoleman, hän oli kevään ihminen ja hänelle luonnon herääminen oli suurta juhlaa.
    Toisaaltaan ehkä kevät on myös hyvä aika luovuttaa, ystävistä ja kaikesta.
    Täällä minun kukkapenkissä näyttää olevan muutamia mustan mullan paikkoja ja ehkä suurin menetys on mitä ilmeisin eli rotkolemmikini ei enää nouse minua ilahduttamaan, vai vieläkö toivon ja odotan!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uudet suru-uutiset nostavat aiemmat menetykset pintaan. Voin kuvitella, että kevät on todellakin kaunis aika luopumiseen. Myös jälkeenjääneille. Raskaiden asioiden käsittelemiseksi kaikki ympäröivä tuki on tarpeen.
      Ei ole tullut koronaoireita, joten kaiketi tällä kertaa selvisimme. Hyvä niin.
      Mustan mullan paikkoja on minullakin. Kaipaan myös rotkolemmikkiä, josta ei näy versoakaan. Toivotaan ja odotetaan vielä jonkin aikaa. Jospa nousisivat.

      Poista
  9. Lämmin osaanotto suru-uutisen johdosta. Ystävän menetys koskettaa.
    Toivottavasti vältyt Koronan aiheuttamalta taudilta tai olkoon se sitten mahdollisimman lievä, jos on tullakseen. Ihmeesti me olemme onnistuneet välttämään taudin toistaiseksi, mutta luultavasti joskus osuu kohdalle, jos ennusteisiin on luottamista.
    Ihailin kuviasi, sinulla on siellä monenlaista kaunista katseltavaa. Kiva, että löysit uudet jouluruusut. Ehkä vanhatkin vielä osoittavat elonmerkkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi! Menehtyneelle ihmiselle olisin toivonut vielä kattavan määrän vuosia eteenpäin.
      Alkaa tuntua, ettei korona meihin tällä(kään) kerralla tarttunut. En sitä kaivannutkaan, mutta kuten sanoit, kaipa se jossain vaiheessa iskee. Toivottavasti lievänä, jos on tullakseen.
      Kiitos kuvakehuista. Puutarhassa on päivä päivältä enemmän kaikenlaista katsottavaa. Pelkästään sinistä scillamereä jaksaa tuijottaa pitkään. Vanhoja jouluruusujani ikävöin, mutta onneksi löysin uusia tilalle. Nyt on pähkäilemistä, mikä olisi niille paras istutuspaikka.

      Poista
  10. Lämmin osanottoni. Jaksamista.

    Kirjoituksesi oli hyvä!

    Mukavia kevätpäiviä sinullekin!

    VastaaPoista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Ikävä, että äitienpäiväviikonloppuun mahtui niin surullisia uutisia kuin huolta mahdollisesta koronatartunnasta. Hyvä, ettei ole vielä mitään oireita. Se lupaa varmasti hyvää. Meidän perhe on myös tiettävästi onnistunut välttämään mokoman viruksen, vaikka jokainen meistä on altistunut jossain vaiheessa, osa useammankin kerran. Lapsilla on kyllä ollut pitkin vuotta pieniä flunssia, mutta ahkerasta testaamisesta huolimatta testeihin ei olla saatu kahta viivaa kertaakaan. Hyvä niin, vaikka jossain vaiheessa jo alkoi tuntua siltä, että olisi helpompaa vain sairastaa tauti pois alta kuin olla jatkuvassa epätietoisuudessa siitä, onko joka nuha koronaa vai jotain tavallista pikkuflunssaa. Ehkä kuitenkin mieluummin olen kokeilematta, miltä se korona tuntuu.
    Kaikkea ihanaa puskee maasta kiihtyvään tahtiin nyt kun on vihdoin lämpimämpää ja routa on sulanut. Harmi, että osa jouluruusuistasi ei ole vielä suostunut näyttäytymään. Tuo kukkiva on varsin hemaiseva ilmestys, sellaisen kun saisi itsellekin. Tai 'Double Ellenin'. Onnenpekka, kun voi vain marssia taimiliikkeeseen hakemaan uuden yksilön mahdollisesti menehtyneen tilalle. Tai peräti kolme! Kauniita kaikki.
    Onnittelut nettilehteen pääsystä! Kirjoitat hyvin, joten ei ihme, että sinulta pyydettiin artikkelia.
    Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävillä asioilla tuntuu olevan tapana tulla ryppäinä. Riitti kyllä yhdelle viikonlopulle.
      Eipä ole oireita ilmaantunut. Minäkin olen miettinyt, olisiko parempi sairastaa tauti. Asiantuntijat sanovat, ettei koronaa kannata ehdoin tahdoin mennä hankkimaan, joten toistaiseksi koitan väistellä parhaani mukaan. Lähipiirissä moni on sairastanut. Ehkä verkko ympärilläni kiristyy...
      Koen itseni onnenpekaksi siinäkin mielessä, että löysin heti uusia jouluruusuja. Olivat vieläpä tarjouksessa. Toiset matkustelee, toiset keimailee uusissa hepenissä. Minä törsään pihaan. Tosin harmillisesti tälle toukokuulle osuu isoja laskuja ja auton huolto, joten noissa jouluruusuistta ne törsäämiset sitten olikin.
      Kiitos. Tykkään kyllä kirjoittamisesta, aiemminkin tekstejä on pyydetty. Arastelen itseni "markkinoimista", siksi tulee kieltäydyttyä.
      Samoin sinulle, mukavaa viikonloppua!

      Poista
  13. Kuinkahan monennen kerran yritänkään kommentoida tähän - Blogger ei nyt suosi minua.

    Lämmin osanottoni sinulle.

    Kirjoituksesi oli todella hyvä!

    Ihania kevätpäiviä sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna!
      Mikä ihme on saanut bloggerin kiukustumaan sinuun? Toivottavasti ongelma helpottaa pian. Kokemuksesta tiedän, että blogger-ongelmien kanssa painiminen saa jopa harkitsemaan blogin lopettamista.
      Sinulle myös kivoja retkiä ja runsaasti linnunlaulua!

      Poista
  14. Voimia suruunne! <3 Ostitpa kauniit jouluruusut. Pitääpä itsekin katsella, löytäisinkö jostain jouluruusun tai pari puutarhaamme. Olet ollut reippaana tuija-aidan parissa. Tuollaisen leikkaamisessa on jo hommaa. Mukavaa, että olet päässyt kirjoittamaan lehteen. Näköislehti ei suostunut aukeamaan puhelimellani, mutta kokeilen myöhemmin, aukeaisiko se tietokoneella. Olisi kiva päästä lukemaan juttusi, blogisi perusteella odotettavissa on kaunista tekstiä.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!