Kuinka sujui kesäkukkien kanssa?

Kosmoskukka

 

Kesä ei ole vielä päättynyt, vaikka loppupuolella ollaankin. Nyt on sopiva aika tehdä katsaus kesäkukkien kesään. Samalla voin selkeyttää omia ajatuksia, mitä kannattaa tehdä seuraavana kesänä ja mitä ei. Sinänsä tällainen yhteenveto ei kiellä minua pyörtämästä päätöksiä ja tehdä juuri siten, mitä päätin olla tekemättä. Jos vain niin parhaaksi katson. Kulloisella säällä on kuitenkin kasvien menestymiseen suuri merkitys. 

Kosmoskukat ovat kuuluneet kesääni jo vuosien ajan. Kylvän ne suoraan maahan, lavakaulukseen. Kasvimaallani on 10 lavakaulusta, joista kahdessa ei ole viljelykiertoa. Kahdeksassa muussa laatikossa kierrätän kylvöksiä torjuakseni tuholaisia ja tauteja.

Kosmoskukat kylvin tänä keväänä 25.5. laatikkoon nro 2. Kylvin seuraavia kosmoskukkia: 'Sensation', 'Velouette', 'Early Summer' ja 'Rosetta'. Hyvin itivät, eikä kastelustakaan muodostunut rasitetta, kun kesäkuussa satoi harva se päivä. Aluksi kylvösten päällä oli harsot, jotka poistin sen jälkeen, kun taimet olivat noin kymmensenttisiä.

Kosmosten kukinta on ollut tänä kesänä aika vaisua. Kukinta-aikaa on toki jäljellä, mutta eipä varsissa liiemmin ole edes nuppuja.

Huonosta kosmoskesästä huolimatta tulen niitä jatkossakin kylvämään.

Lavatera - Malvikki

Malvikista pidän kovasti. Sen kukka on kaunis. Näitä kylvin samaiseen lavakaulukseen kosmosten kanssa. Tosin vain kaksi riviä. Malvikit alkoivat kukkia paljon ennen kosmoksia ja ehtivät lopettaakin. Pussissa piti olla vaaleanpunaisia malvikkeja. Aina siemenien joukkoon mahtuu myös muutama valkoinen. Malvikkien varret menivät nopeasti ruskeiksi. Helteillä lienee ollut osuutensa.

Tuoksuherne

Tuoksuherneet kylvin kellarin kasvatushuoneeseen 22.3. Lajeina: 'Cupid Pink' (vaal.punavalkoinen), 'Franciscus Cupani' (lila-viininpun.), 'Fills&Blushes Mix' (pastellisävyiset), 'Lord Nelson'( lilavalkoinen), 'Royal Mix', 'Royal Maroon' (tumma lila), 'Royal Rose' (vaal.pun.), 'Spencer Beaujolais' (tumma lila). 

Tuoksuherneiden kasvattamisessa olen nyt muutaman vuoden käyttänyt ruotsalaisen Cecilia Wingårdin ohjeita. Niillä onnistuu näköjään aina. Hyvin itäneet tuoksuherneet siirsin lämmittämättömään kasvihuoneeseen 14.5. Kukin laji oli omassa avonaisessa muovipussissa ja pussit suuressa muovilaatikossa, jonka päälle saatoin tarvittaessa laittaa harson. Tuoksuherne kestää muutaman asteen pakkastakin. Yöpakkasia ei ollut, eikä tarvetta harson laittamiseen. Muuten oli koleaa, mikä sai pohtimaan sopivaa ulos istuttamista. Pari päivää pähkäiltyäni istutin tuoksuherneet 16.5. laatikko nro 9.

Tuoksuherneet ovat kukkineet runsaina. Enemmänkin varmaan, jos olisin ahkerammin käynyt leikkaamassa kukkineita pois. Hyvin kukkivat edelleen.

Ensi kesänä laitan tuoksuherneet toiseen paikkaan. Laatikko nro 9  on paras kurpitsoille, koska tuon laatikon ympärillä on kurpitsojen versoille tilaa venyä joka suuntaan. Tuoksuherneet taasen kurottavat kohti korkeuksia, joten ne voivat asustaa muuallakin.

Tagetes - Samettikukka

Sammareita pitää olla niitäkin. Kylvin 3.3. ja 15.4. seuraavia: 'Strawberry Blonde', 'Jolly Jester', 'Panther', 'Favourite Red' ja 'Petite'. Kellarikasvattamosta siirsin taimet kasvihuoneeseen 20.5. ja 25.5. istutin niitä ulos eri paikkoihin. Osan lavakauluksiin muiden kasvien kumppaniksi. Osan ruukkuihin.

Lisäksi sain ystävältä heinäkuussa useamman samettikukan taimen. Ne istutin kahteen suureen piharuukkuun.

Sammarit ovat pärjänneet hyvin kesässä. Osa ei ole tykännyt ylleen ropisseista kaatosateista. 

Leijonankita 'Lucky Lips'

Leijonankitaa en ole aiemmin kasvattanut. Nyt sain pussillisen kuvassa näkyvän leijonankidan siemeniä. Kylvin siemenet 17.3. ja lavakaulukseen ne istutin 25.5. Alkoivat aika pian kehittämään nuppuja. Kukkimista onkin jatkunut näihin päiviin saakka.

Tsinniaa ('Purple Prince' + mixpussukka) kylvin esikasvatettavaksi 1.4. Taimet siirsin kasvariin 20.5. Istutin taimet isoon ruukkuun voidakseni katsella sitä terassin läheisyydessä. Osa ei jaksanut tehdä nuppuja ollenkaan. Osa teki nuppuja, joista vain pari avautui. Samalla kaikkien varret alkoivat kuihtua, mikä myös lamaannutti kukinnan. Jotain mokasin tai sitten eivät vaan tänä kesänä halunneet kasvaa. Uusi yritys ensi kesänä.

Gladiolus 'Coral Crush'

En ole vuosiin kasvattanut gladioluksia. Nyt rohkenin ostaa pari pussillista Liiterin rullakosta. Laitoin juurakot esikasvamaan ruukkuihin 4.4. Siirsin vihreää pukkaavat taimet kahteen isoon ruukkuun. Toiseen kuvan 'Coral Crushit' ja toiseen 'Jessicat'. Jälkimmäiset alkoivat kukkia heinäkuussa. 'Coral Crush' kukkii parhaillaan.

Gladiolus 'Jessica'

 
Gladiolusten ongelmaksi on muodostunut painavan kukkavanan taipuminen ja sitä myöten katkeaminen. Olen tukenut varret mielestäni hyvin, mutta sekään ei ole riittävästi estänyt taipumista. Niinpä maljakossa on riittänyt leikkogladioluksia. 

Parhaillaan kukkivien 'Coral Crushien' ruukun käänsin siten, että kukkavanat nojaavat pergolan kaiteen kukkalaatikkoon. Olisikohan kukkavanojen taipuminen syy, miksi en ole gladioluksia ostanut? Ehkä, en muista. 

Keijunmekko

Keijunmekon kanssa kävi viime kesänä hyvin. Se kukki valtavasti. Sain siitä runsaasti siemeniä. Niitä sitten kylvin tänä keväänä 16.1. Hyvin itivät. 25.4. istutin taimet kahteen amppeliruukkuun. Merkinnöistäni puuttuu päiväys, jolloin olen siirtänyt amppelit ulos. Kumpikin roikkuu pergolassa. Keijunmekot ovat kukkineet jonkin verran, joskaan ei viime vuotisen runsaina. Yhtään siemenpalluraa ei ole löytynyt - ainakaan vielä.

Copaea scandens ' Kelloköynnös

Kelloköynnökset kylvin 15.1. omista siemenistä. Viime vuonna nämä köynnökset kukkivat pitkään ja runsaina. Sain ison määrän siemenkotia. Siemenet itivät hyvin, vaikka pelkäsin omien siementen kaihtavan kasvuun lähtöä. 

Kellarivaiheesta tulikin tänä vuonna tavallista pidempi, kun aina vain oli kylmää ja sateista. Siirsin taimet kolmeen isoon piharuukkuun toukokuun lopulla. Suojasin köynnökset harsoilla auringolta ja tuulelta, kuten yleensä teen. 

Yksi ainokainen kelloköynnöksen kukka

 

Tämä ei ole ollut selvästikään kelloköynnösten kesä. Toistaiseksi vain yhdessä kelloköynnösryhmässä on ollut kukka. Yksi ainoa. Jossain vaiheessa olin näkevinäni pikkuisia nuppuja, mutta joko näin olemattomia tai sitten ne ovat kuihtuneet pois. Kelloköynnösten ulkomuoto on sekin melko rouhea. Johonkin nämä köynnökset ovat tympääntyneet? Ehkä helteisiin, ehkä lukuisiin kaatosateisiin, joiden runtelemiseksi ne ovat joutuneet.

Petunia

Petunia on mielestäni ollut aina sopiva kesäkukka paahteiseen paikkaan. Ainoa negatiivinen puoli siinä on tahmeat sormet iltanyppimisen jälkeen. Se ei ole suuri haitta, sillä kukkien nyppiminen illansuussa on mukavan terapeuttinen hetki. Siinä voi miettiä kaikenlaista mennyttä ja tulevaa, tiirailla laskevan auringon punaamia pilviä ja kuunnella kaukaa kuuluvia moottoripyöräilijöiden kiihdytyksiä. 

Peteunia + hopeaköynnös

Pergolan kaiteen reunalla ja työhuoneen ikkunan alla laatikoissa kasvavat petuniat ovat saaneet useita kunnon sateita niskaansa. Ovatkin kovin surullista katsottavaa maatessaan toinen toistensa päällä litimärkinä ja revenneinä. Helteistä ne selvisivät vielä jotenkuten, mutta elokuun sateet olivat viimeinen niitti kukille. 

Vaaleanpunaiset lähtivät ensimmäisinä. Sen jälkeen myös valkoiset ovat yksi toisensa jälkeen osoittaneet heidän kesänsä olevan nyt tässä.

Ensi kesänä on keksittävä joku parempi vaihtoehto petunioille. Puutarhan Lumo -blogin Kruunuvuokolla oli kesäkukkapostauksessaan upeita siniviuhkoja ja verbenoja. Niitä voisin kokeilla. 

Oxalis triangularis

Oxaliksesta on tullut minulle jokavuotinen must-kesäkukka. Mukulat talvehtivat hyvin kellarissa, joten uusia ei yleensä tarvitse ostaa. Tämän viininpunaisen triangulariksen lisäksi kesäkukkana on 'Iron Crossia', joka on kukkinut koko kesän ahkerasti. Triangulariksessakin on ollut muutama pieni valkoinen/vaaleanpunainen kukka. Kukinto ei ole oxaliksessa tärkein juttu. Eniten tykkään näiden kasvien lehdistä.

Verilijapuu + mesiherttalehti

Moni ehkä muistaa viime kesäisen mesiherttalehti-hehkutukseni. Sitä piti ehdottomasti saada tällekin kesälle. Nyt tiesin heti suunnistaa vähän kauemmaksi, sillä tätä kasvia ei joka kaupassa ole. Vuosi sitten löysin mesiherttalehteä Karkkilassa sijaitsevalta Puutarha Sundtrömiltä. Soitin sinne etukäteen varmistaakseni asian ja sitten vain auton nokka kohti Karkkilaa. Sunström on hyvä puutarha kasvihankinnoille. Siellä on kesäkukkien lisäksi monivuotisia kasveja, leikkokukkia, huonekasveja, multaa ym. puutarhassa tarvittavaa, ruukkuja, lahjatavaroita ja kahvila. 

Mesiherttalehden punainen kukka on pieni.

 
Karkkilasta sain siis mesiherttalehteni, joita istutin sisäänkäynnin korkeisiin ruukkuihin. Lisäksi laitoin mesiherttalehteä myös sisäänkäynnin kaiteen laatikkoon. Hyvin on viihtynyt. Kuva on kahden viikon takaa ja kasvua on tapahtunut sen jälkeen. Eiköhän nuo vielä tämän kasvukauden aikana ulotu maahan saakka. 

Dahlia 'Cafe au Lait Twist'

Daaliat ovatkin sitten lunastaneet paikkansa tämän kesän kukkijoina. Voimakaskasvuinen ja isokukkainen 'Cafe au Lait Twist' on jo tehnyt useamman lautasen kokoisen kukan. Ymmärrettävästi kukat ovat painavia, joten varren tukeminen on tarpeen.

Dahlia 'Arabian Night'

'Arabian Night' on talvetuksesta selvinnyt daalia. Siihen avautuu nuppuja tasaiseen tahtiin. Tosi pitkään yksikin kukka säilyy hyväkuntoisena. Sitten se alkaa rypistyä ja pudottaa terälehtiään.

Dahlia 'Totally Tangerine'

Samoin 'Totally Tangerine' on ahkera kukkija. Tästä otin alkukesästä pistokkaan, joka on myös alkanut kukkia.

Dahlia 'Peaches & Vanilla'

'Peaches & Vanilla' ei kukkien runsaudessa jää yhtään edellisistä jälkeen. 

Daalioiden suhteen minulla on vielä paljon opittavaa. Laitoin niiden juurakot multaan liian aikaisin. Aluksi ne olivat kellarikasvattamossa, jossa ne saivat valoa tehokkaista kasvivalaisimista. Siitä huolimatta niistä kasvoi vaaleita ja honteloita. Siirsin daaliat autotalliin ikkunoiden läheisyyteen. Vihreys tummui ja syveni, mutta vankkuutta varsille olisi saanut tulla enemmän. 

Latvoin daaliat. Kolmesta daaliasta sain näin uudet daaliat. Yksi kuoli. 'Totally Tangerine' ja 'Cafe au Lait Twist' ovat mukavan lehteviä, noin 30-senttisiä pikkudaalioita. 'Totally Tangerine' kukkii jo toisella kukalla.

Dahlia 'Sneezy'

'Sneezy' on toinen talvetuksesta selvinnyt. Sille kävi elokuun alun tuuli-sade -myräkässä huonosti. Vaikka se kasvaa isossa ruukussa, oli ruukun multa päässyt liikaa kuivumaan. Tuuli rymäytti ruukun metallitelineen päältä alas. Osa mullasta levisi pitkin patiota. Yhtään versoa ei katkennut, eikä nuppuakaan. Kävin nostamassa ruukun kaatosateessa pystyyn, mutta telineen päälle en enää sitä laittanut.

Talvekuksessa minulla on petrattavaa siinäkin. Kellarissa ei ole ikkunoita, eikä siis luonnonvaloa. Lämpö pysyy siellä ympäri vuoden vähintään +12-+15 asteessa. Eli hiukan liian lämmintä. Tarkoitus on tutustua erilaisiin talvetusmenetelmiin ja koittaa saada nykyiset daaliat selviytymään.

Dahlia 'Copper Boy'

'Copper Boy' on toistaiseksi tehnyt vain yhden ainokaisen kukan. Nyt siinä on useampi nuppu, joten toiveet uusista kukista ovat toteutumassa. Yöt ovat aika viileitä, mutta päivälämpötilat sentään kohtuullisen kesäiset. Eiköhän daaliat jaksa vielä jonkin aikaa kukkia.

Metsäruusu sinnittelee pukkaamalla mullasta silloin tällöin versoja.

Niin kiva kuin patiolla onkin ruukkukukkia katsella, aion ensi kesänä taas vaihteeksi kokeilla daalioiden istuttamista suoraan maahan. Nyt kun siihen on sopiva paikkakin. Tällainen paikka löytyy alapihalta, metsäruusun entisiltä asuinsijoilta. Tosin pois kaivettu metsäruusu yrittää sinnikkääsi pitää kiinni seurastani. Muutaman taimen kaivoin pari viikkoa sitten pois. Eilen huomasin kaksi uutta. 

Näiden sinnikkäiden ruusuntaimien vuoksi en aio toistaiseksi istuttaa Majalispenkkiin monivuosia kasveja. Paitsi mitä nyt toiseen reunaan jo siirsin kaksi muualla asunutta atsaleaa ja pallohortensian. Uskon kuitenkin voittavani taistelun metsäruusua vastaan olemalla itse yhtä sinnikäs. Jokainen nouseva taimi kohdatkoon julman kohtalon.

Ruusuntaimiuhasta huolimatta aikomus on istuttaa ensi kesänä daaliat tähän penkkiin. 

Lilium lan. 'Flore Pleno' - Tiikerililja

 
Kerrotut tiikerililjat kukkivat yhä. Joukossa on myös tavallisia tiikerililjoja. Näitä piti tilata lisää, mutta Eurobulbille laittamani tilauksen loppusumma nostatti hiuksia. Oli pakko karsia, ettei tarvitse lähteä Hollantiin tiskaamaan.

Mitäpä sitä muuta...

Amiraali punahatussa

 

  ...kuin puutarhassa touhuamista. Tämä kesä näyttää hupenevan vauhdikkaasti. Sää on laittanut kapuloita rattaisiin keikkuen äärimmäisyydestä toiseen. Joko vettä sataa rankasti tai sitten helle vuodattaa hikeä viikkotolkulla. Heinäkuussa isän pitkittynyt hengitystieinfektio aiheutti ylimääräistä hässäkkää huolesta puhumattakaan. 

Elämässä saa olla välillä vipinää, kunhan sitten taas tasaantuu. Joitakin viehättää yllätyksellisyys ja monenlainen ohjelmallisuus tavallisena arkenakin. Minä taas pidän selkeydestä. Siitä, että tiedän päivieni aikataulun ja voin siihen ihan itse vaikuttaa. 

Joku hopeatäplä kallionauhuksessa

Arkeni on palautunut normijärjestykseen. Olen taas saanut pureutua puutarhassa touhuamiseen. Heinäkuussa tuntui, että kaikki on rempallaan ja tekemistä yllin kyllin. Kummallista, miten työmäärä näyttää aina kovin suurelta. Kun sitten ryhtyy toimeen, valmista tuleekin tasaista tahtia. Nopeammin kuin etukäteen kuvittelee.

Sain Lappalainen etelässä -blogin Nilalta runsaasti jakotaimia. Ne on nyt kaikki kaivettu maahan, vaikka hetken homma näytti suorastaan toivottomalta. Siksi, että uusille kasveille oli tehtävä tilaa muutenkin täyteläisessä puutarhassa. Dominoa on pelattu toden teolla. Käytännössä olen kaivanut puolet Ovaalipenkin, Kaivoruusupenkin ja Pikkupuutarhan Kivipenkin kasveista ylös. Pelkkä kasvien ylös kaivaminen ei riitä, vaan multa on putsattava ja muualle lähtevät kasvit siivottava.

Myös Vasenrinteessä ja Oikearinteessä olen myllännyt. Tehnyt tilaa uusille kasveille ja kitkenyt rikkoja. Oikearinteestä nostin sulkaneilikat saadakseni niiden sekaan kasvaneet heinät pois. Ja sitten sulkaneilikat takaisin maahan. 

Majalispenkistä otin pois kukkineet ja pitkin pituuttaan laonneet pioniunikot. Keräsin niistä siemeniä. Muutama metsäruusun taimi on penkistä noussut, joten on viisasta maltaa uusien istutusten kanssa. Alue ei juuri nyt ole kauneinta katsottavaa. Se ei minua liiemmin häiritse. Osa penkistä saa olla multaisena jatkossakin, koska aion jättää siihen tilan jokakeäisille daalioille.

Majalispenkki

Uskaltauduin kuitenkin siirtämään Majalispenkkiin toisaalla, vähän huonossa paikassa asuneet kaksi atsaleaa. Tuosta kulmauksesta ei ole ruusuntaimia noussut. Uskallan luottaa, ettei nousekaan. Entä jos niin käy? Sitten toimitaan sen mukaan.

Auringonkukka 'Astra Gold'

Auringonkukat saavat toistaiseksi olla Majalispenkissä. Sain tämän 'Astra Goldin' siemenet Kivipellon Sailalta. Pahoittelen, jos muistan väärin. Pitäisi aina kirjata kaikki ylös. 

Oikearinteen päässä kasvavat vuorimännyt näyttävät tästä suunnasta hauskoilta tupsupäiltä. Nämä ovat siis niitä, joita en tyhmyyksissäni ymmärtänyt typistää alusta lähtien. Kaikkein honteloimmat raaskut sahattiin vuosi sitten pois.

Istutin vuorimäntyjen vierelle lumikärhön. Tästä kuvakulmasta katsoen ylävasemmalle. Ajatuksena on, että lumikärhö kaunistaisi vuorimäntyjen karut rungot. 

Clematis 'Summer Snow' (Paul Farges) - Lumikärhö

Aluksi kävin ohjaamassa kärhön versoja runkoja kohti. Sitten muut kiireet saivat unohtamaan kärhön. Siellä se on ihan omia aikojaan kiivennyt rinteessä ylimpänä olevaan vuorimäntytupsuun.

Tässä kärhöä ja vuorimäntyjä katsotaan taas yläpihan suunnasta. Kärhöä pitäisi ohjata enemmän vasemmalle, ankeimman vuorimännyn runkoa kohti. Kärhöjä ei vain väännellä ja käännellä niiden kasvuvaiheessa. Versot katkeavat. Projekti jatkuu ensi keväänä.

Tästä kyllä näkee, että kärhöllä on ihan oma tahto. Se aikoo itse päättää suuntansa. Tässä se jo kurkistelee kaikkein korkeimman vuorimännyn latvusta. Joka on väärässä suunnassa.

Siirsin Oikearinteeseen Pikkupuutarhasta kunnon kokoisen pallohortensian juurakon. Ison osan siitä istutin vaaleanpunaisten Pink Annabellejen yläpuolelle. Leikkasin suurimman osan oksista mataliksi, jotta se olisi juurten kanssa tasapainossa ja jaksaisi kotiutua. Pari oksaa jätin kukkiviksi, ihan vain omaksi ilokseni. Pallohortensioiden vasemmalle puolelle istutin punakeltaista päivänliljaa.

Kriikunapolulta kaivoin kymmenittäin pikkuisia ranskantulikukan siementaimia. Monen monta kertaa kävelin Kriikunapolun ohi kauhistellen sotkuisuutta. Sitten tuli sopiva väli, jolloin tartuin toimeen. Eipä siinä kauaa mennyt, kun paikka oli kitketty. Tässäkin taas hyvä esimerkki siitä, kuinka tekemätön työ rassaa huomattavasti enemmän kuin alkuun luuleekaan.

Nyt myös kaikki alapihan kanttausurat on huollettu. Ei niissä nyt niin valtavasti rikkoja ollut. Enimmäkseen ratamoa ja muutamia voikukkia. Siistin nurmikkoreunat ensin trimmerillä. Sen jälkeen kävin ura kerrallaan läpi möyhentimen kanssa. 

Kyllästyin kiskomaan metrien pituista sähköjohtoa perässäni pitkin alapihan joka nurkkaa. Päädyin ostamaan akkukäyttöisen trimmerin. Kätevä vempain. Paitsi akku, jonka teho kestää 15 minuuttia. Sitten odotellaan tunti akun latautumista. Hyvä, että trimmerissä on kaksi akkua. Nyt ymmärrän, miksi tehokkaammalla akulla varustettu trimmeri olisi maksanut tuplasti enemmän. 

Pikkupuutarhan Kivipenkki kaipasi uudistusta. Nyt se saa sitä osakseen. Kaivoin hurjan korkeiksi kasvavat kultakärsämöt, syysleimut, lehtoängelmät ja kyläkurjenpolvet ylös. Ne muuttivat muualle. Tilalle siirsin komeamaksaruohoa kahdesta muusta paikasta. Näistäkin leikkasin osan mataliksi juurtumisen edistämiseksi. Penkin etualaan en liiemmin koskenut, koska siinä on pystykiurunkannusta ja muita nyt piilossa olevia kasveja.

 

Mustarastaat ovat käyneet kuopimassa penkkiä reunustavia turveharkkoja. Niitä on muutama vielä varastossa, joten aion korjata reunusta. 

 

Hydrangea arborescens 'NCHA2' Pink Annabelle

Pikkupuutarhassa kaikki on kasvanut liiankin villisti. Rehevää saa olla, mutta olisi kiva saada puutarhuri itsekin sekaan mahtumaan. Vaaleanpunainen pallohortensia Pink Annabelle joutuu kurkkimaan muiden kasvien välistä ja yli. Tiedän sentään itse, että siellä se on. Ihan mistä tahansa sitä ei näe.

Bermudakin on pullollaan vihreyttä. Syysleimut ovat kärsineet kovista sateista. Valkoiset 'David' -syysleimut pysyvät paremmin pystyssä. Korkeaksi venähtänyt, suurikukkainen syyshortensia on myös osin pahasti lotkollaan saatuaan useamman rankkasateen niskaansa. Joitakin oksia on kokonaan katkennut. Riittääpä leikkokukkia omasta takaa.

Alapihan Viiniportin Zilga on vyörynyt voimalla kohti portin toista puolta. Olen leikannut pisimpiä versoja ohjeiden mukaan siten, että tertun jälkeen jätän kaksi lehteä. Tertuttomiin oksiin taasen viisi lehteä.

Rypäle 'Zilga'

Viiniportin Zilgassa on yllättävän useita rypäleterttuja. Niissä ei vielä ole väriä.

Rypäle 'Zilga'

Pergolan köynnöksessä rypäleitä on taas paljon. Jos viime vuonna saimme kaksi ämpärillistä, tänä vuonna tulee vielä enemmän. Osa on jo alkanut värittyä. Toivottavasti kylmenevä sää ei pilaa satoa. Seuraaviksi öiksi on ennustettu vain +4 astetta. Huh, aika kylmää. Kesähän vielä on.

Austin-ruusu 'Lady of Shalott' ja lude

Kaivamista ja kuopimista puutarhassa riittää edelleenkin. Jospa silti ehtisin paremmin kirjoittamaan omia juttuja ja kommentoimaan teidän tarinoitanne.

Kivoja elokuun lopun päiviä! 

 

Syyshortensiat - ilo silmille!

Hydrangea arborescens 'NCHA2* Pink Annabelle - Pallohortensia

Syys- ja pallohortensiat ovat puutarhan loppukesän ja alkusyksyn suuri ilo silmille. Sekä kuvainnollisesti että ihan käytännössä. Ovathan niiden kukinnot ylenpalttisen suuria. Kaksi syyshortensia 'Grandifloraa' olen istuttanut asumisemme alkuvuosina. Ensin yhteen paikkaan, josta sitten siirsin kummatkin talon toiselle puolelle. Toisen myyrä tai jänis kalusi yhtenä talvena tyvestä, jolloin luulin menettäneeni sen. Niin ei käynyt. Pensas virkosi ja alkoi työntää uutta kasvua. Edelleen se on sisarustaan hennompi.

Vaaleanpunaiseen pallohortensiaan ihastuin nähdessäni niitä ison määrän Puutarha Tahvosten vierailulla kesällä 2019. Onneksi ymmärsin tarttua houkutukseen ja hankkia heti siltä istumalta 'Pink Annabellen' omaan pihaan. Se on viihtynyt hyvin. Tänä kesänä 'Pink Ananbellen' varsilla on korkeutta niin paljon, että voin katsella sen valtavia kukkia silmästä silmään. 

Hydrangea arborescens - Pallohortensia 

Ensimmäisen valkoisen pallohortensian ostin kesämarkkinoilta pienenä neljän euron taimena 2020. Sen istutin Pikkupuutarhan Harkkopenkkiin. Myöhemmin ostin sille vielä kaksi kaveriksi. Nämä kukkivat valtavin pallomaisin kukinnoin.

Hydrangea arborescens - Pallohortensia

Viime päivien rankkasateet ovat piiskaneet hortensioita kovalla kädellä. Joitakin kukintoja on katkennut kokonaan tai taipunut pahasti. Varretkin ovat lujilla koittaessaan kannatella kukintoja. Laitoin jo ajoissa pallohortensiakasvuston ympärille tukinarut, mutta heppoisena niistä ei ole ollut tarpeeksi apua. Ensi vuonna on panostettava tukemiseen enemmän. Mieleen välähti ajatus, että siirtäisin osan pallohortensioista toisaalle. Katsotaan, kuinka käy. 

Leikkasin sateen katkaisemia kukintoja maljakkoon terassin pöydälle. Aika hyvin ne ovat jaksaneet pysyä hyvän näköisinä.  

Hydrangea paniculata 'Grandiflora'

Vanhin syyshortensia Grandiflora oli pitkään pystypäinen. Kunnes rankkasade sai senkin nuoremmat oksat taipumaan. Kävi, kuten viime kesänä, osa oksista katkesi. Leikkaan syyshortensian oksia melko voimakkaasti keväällä. Toimenpiteen sanotaan tuottavan suurempikokoisia kukkia. Lisäksi lyhyemmät oksat jaksavat paremmin kannatella kukkia. 

Tänä kesänä kaikki kasvit ovat venyneet hurjan korkeiksi ja leveiksi. Niin myös syyshortensia. Näyttää, kun sitä ei olisi keväällä leikattu ollenkaan. Syyshortensia kasvaa 250-300 -senttiseksi ja leveyttäkin sille tulee 150-300 cm. Ihan pieneen paikkaan tätä kasvia ei siis tule istuttaa. 

Hydrangea paniculata 'Vanille Fraise' - Syyshortensia

Syyshortensia 'Vanille Fraisen' istutin 2013. Se jää hieman 'Grandifloraa' pienemmäksi, mutta näyttävä pensas on tämäkin. Myös sen oksia leikkaan keväisin. Tässä vaiheessa kukat ovat vielä valkoisia, mutta hentoista punastumista on jo tapahtumassa. Tapaan pyöriä 'Vanille Fraisen' ympärillä kameran kanssa ahkerasti. Se on minusta hyvin kaunis, etenkin kukkien muuttuessa punertaviksi.

Hydrangea paniculata 'Vim's Red' - Syyshortensia

'Vanille Fraiseen' rakastuneena istutin seuraavana vuonna eli 2014 'Vim's Redin'. Sen oksat ovat Vanillea pystykasvuisemmat ja tanakammat. Kukkien punerrus on Vanillea voimakkaampaa. Nyt jo on näkyvissä värin muuttumista punaisemmaksi.

Hydrangea paniculata 'Strawberry Blossom' - Syyshortensia

Toissakesänä Rusta kampanjoi syyshortensioita aika edullisesti. Ostin ensin 'Sundae Fraisen' ja 'Strawberry Blossomin'. Myöhemmin hain vielä kaksi 'Vanille Fraisea' ja 'Moonlightin'. Pensaat ovat minusta hyvä vastine korvaamaan perenna-alueita. Syyshortensiat ovat lisäksi helppohoitoisia, kauniita ja muutenkin kiitollisia kasvatettavia. Tuumasin, että vähitellen pensaat korvatkoon osan perennaistutuksista. Vielä niin ei ole tapahtunut.

'Moonlight' ei ole kukkinut vielä ollenkaan. Eikä kuki tänäkään kesänä. 'Strawberry Blossom' on minusta tässä vaiheessa aika lailla samanlainen kuin vaikkapa 'Vanille Fraise'. Sen pitäisi jäädä matalammaksi, mikä sopii minulle oikein hyvin.

Hydrangea arborescens 'Pink Annabelle' - Pallohortensia

Molemmat puolet rinteestämme ovat kaivanneet kohennusta jo pidemmän aikaa. Kun Oikearinteen päässä kasvavista hujoppimallisista vuorimännyistä osa kaadettiin rumina kokonaan pois, tarve kohennukselle tuli entistä selvemmäksi. Sain viime kesänä Lappalainen etelässä -blogin Nilalta valkoista pallohortensiaa, jotka istutin vuorimännyistä vasemmalle. Niiden seuraksi istutin yhden 'Pink Annabellen' ja pari 'Sweet Annabelleä'. Valkoinen ei kuki vielä ollenkaan, pinkit sitäkin kauniimmin. Minulle ei ole vielä selvinnyt, mikä ero on 'Pink Annabellellä' ja 'Sweet Annabellellä'. 

Vuosi sitten istutin Oikearinteeseen myös Lumikärhön (näkyy kuvassa taustalla oikealla) ajatuksella, että se kiipeäisi verhoamaan paikalle jätettyjen vuorimäntyjen karut rungot.  Sen tehtävän kärhö täyttää maksimaalisesti. Kukkivia versoja kiipeilee joka suuntaan.

Hydrangea serrata 'Blue Bird' - Safiirihortensia

Näin nettipuutarhamyymälän sivuilla kuvan sinisenä kukkivasta safiirihortensiasta. Olin myyty sillä istumalla eli tilaus lähti heti. Jo istuttaessani epäilin paikan olevan aivan väärä, mutta enpä lotkauttanut korviani moisille epäilyksille.  

Safiirihortensia kukki 27.8.2021

Safiirihortensia kukki ensimmäisen kerran elokuussa 2021. Sen jälkeen se ei olekaan kukkinut. Versot ovat paleltuneet joka talvi. Kaksi vuotta sitten siirsin Safiirihortensian Kaivoruusupenkkiin, jossa otaksun sillä olevan suojaisampi asuinpaikka. Edelleen sen versot ovat paleltuneet. Safiirihortensian sanotaan kukkivan sekä vanhoilla että uusilla versoilla. Se suositellaan suojattavan talvella pakkaselta ja keväällä hallalta. Ehkä minun on ryhdistäydyttävä suojauksen suhteen.

Safiirihortensia on nätti pikkupuska lehtevänäkin. Se kasvaa noin 50-100 -senttiseksi.  

Clematis viticella 'Black Prince' - Viinikärhö

Kärhöistä ei ole tullut liiemmin täällä juteltua. Mihin lienee kaikki aika tuhraantuneen? Pakko laittaa kuva viinikärhö 'Black Princestä', joka kasvaa ja kukkii aivan mahdottomasti. Kärhötuen takana kasvaa kartiotuija, jota olen muotoillut pehmeämmän muotoiseksi. Sitä katsellessa mieleen tulee väkisinkin Muumipappa. Paitsi nyt, kun kärhöprinssi yrittää kovasti kosiskella tuijaa - tai siis Muumipappaa. Tuijan muotoilu on vielä tältä vuodelta edessä. Kukkikoon kärhö ihan rauhassa. Leikkaan sen matalammaksi kukinnan loputtua, jotta pääsen hoitamaan Muumipapan ulkoasua. 

Clematis viticella 'Black Prince' - Viinikärhö

Hyvää viikonloppua kaikille!