Haaste: Mieluinen kasvituttavuus

Mesiherttalehti - Aptenia cordifolia (Mesembryanthemum cordifolium)

 

Kottikärryn kääntöpiiri -blogin Päivi laittoi haasteen, jossa hän pyytää esittelemään jonkun puuvartisen, perennan tai yksivuotisen kasvin. Sellaisen, joka ilahdutti ja innosti erityisesti viime kasvukauden aikana tai on muuten suhteellisen uusi mieleinen tuttavuus. Kiitos Päiville haasteesta!

Mieluisia kasveja puutarhastani löytyy lukuisia. Useimmat niistä olen varmaan esitellyt liiankin monta kertaa. Mietin pääni puhki, mutta en keksinyt riittävän tuoreita puuvartisia tai perennoja. Ainakaan sellaisia, joista olisi sen verran kokemusta, että kykenisin niistä jonkun nostamaan esille. Siksi valitsin kesäkukan, jota minulla on ollut vasta kahtena kesänä.

18.7.2024

 
Tämä paljon iloa ja innostusta tuottanut kesäkukka on mesiherttalehti (Aptenia cordifolia). Toissa kesänä ostin sitä oman kylän kesäkukkakasvattajalta. Mesiherttalehti voitti sydämeni heti alkuunsa, eikä tunne lainkaan himmennyt kesän edetessä syksyyn.Mesiherttalehti kasvoi ja rehotti. Sitä ei tarvitse nyppiä, eikä se loukkaannu ajoittaisista kastelu-unohduksistakaan. Aniliininpunainen kukka avautuu päivällä ja menee suppuun illalla. Pieniä kukkia on harvakseltaan. Kasvin paras puoli onkin sen runsas lehtevyys.

30.7.2023

 
Ensimmäisen kesän hyvillä kokemuksella päätin, että mesiherttalehteä hankin myös jatkossa. Kävi niin hassusti, että kesäkukkakasvattaja jäi eläkkeelle. Kysyin mesiherttalehteä monista paikoista. Aina sain vastaukseksi ei-oota. Olin jo luopua toivosta, kunnes ystävien kanssa Karkkilassa ajellessa pysähdyimme Puutarha Sundströmin antimia katsomaan. Siellähän sitä mesiherttalehteä oli. Eipä tarvinnut kahta kertaa miettiä, kun reilun kokoiset taimet sujahtivat autoon. 

Mesiherttalehti 3.10.2023

 
Olen istuttanut mesiherttalehden sisäänkäynnin korkeisiin ruukkuihin. Niissä kasvi on viihtynyt erinomaisesti, vaikka paikka ei kaikkein aurinkoisin olekaan. Koska mesiherttalehti vyöryy yli ruukun reunojen, mutta ei ylöspäin, laitoin sille kaveriksi verililjapuun korkeutta tuomaan.

Mesiherttalehti on kotoisin Etelä-Afrikasta. Siellä se kasvaa maanpeitekasvina ja sietää kuivuutta. Se menestyy hyvin auringossa, paahteisessa paikassa. Kasvia on saatavana myös vihreälehtisenä, mutta omani ovat olleet kirjavalehtisiä.

Mesiherttalehden voi talvettaa viileässä, valoisassa paikassa ruukkukasvina. En ole onnistunut talvetuksessa. 

Tulevana kesänä on ajatus käyttää mesiherttalehteä myös talon toisen puolen kesäkukkana. Työhuoneen ikkunan alla olevaan laatikkoon se sopisi hyvin, koska sitä ei tarvitse nyppiä. Tuossa paikassa kesäkukkien nyppiminen on hankalampaa, kun ikkuna laatikoineen on vähän korkeammalla. 

Toivottavasti tänä keväänä mesiherttalehti löytyy helpommin. Ehkä suunnistan heti ensimmäiseksi Sundströmille Karkkilaan. Siellä oli paljon muutakin kivaa.

Mesiherttalehti 1.10.2024. Oikealla vaula ja pehmytmesiheinä.

 

Haastan seuraavat blogit:

Puutarhan Lumo

Satavuotiaan sylissä

Haaste kuuluu näin:  

Haluaisin tietää, jos sinulla on esiteltävänä joku puuvartinen, perenna tai yksivuotinen kasvi, joka ilahdutti ja innosti sinua erityisesti viime kasvukauden aikana tai on muuten sinulle suhteellisen uusi mieleinen tuttavuus.

Toivon, että laitat tiedon esittelystä tänne minun blogini kommenttikenttään, jotta löydän ne varmasti.

Voi myös haastaa blogiystäviä esittelemään omia uusia kasvituttavuuksiaan, haasteen voi napata käsiteltäväksi myös ihan itsenäisesti.

 

Taas mennään

Joulu ja uusivuosi on juhlittu. Vuoden viimeisenä päivänä tulikin juhlittua tavallista enemmän, koska ystäväni täytti pyöreitä vuosia. Perhe oli järjestänyt hänelle yllätysjuhlat välipäivänä Helsingissä, Majakkalaiva Relandersgrundissa. Koolla oli ystävän perhe, sukulaisia, ystäviä ja tuttuja vuosien varrelta. Tarjolla oli hyvää ruokaa ja juomaa, puheita, muistelua ja juttelua.

Uudenvuodenaattona kokoonnuimme synttäreitä viettävän ystävän kotiin pienemmällä porukalla. Ystävä oli loihtunut herkullisen aterian, jota nautimme pitkän kaavan mukaan. Uusi vuosi otettiin vastaan pihalla raketteja katsellen ja pauketta kuunnellen. Vanha vuosi päättyi komeasti, joten pikkutunneilla oli kiva ajella omaan kotiin rauhoittumaan ja nukkumaan. 

Uusi vuosi toikin jälleen valkoisen maiseman. Jonkin verran on jouduttu kolaamaan. Pakkaslumi on kuitenkin kevyttä työnnellä sivuun. Olen lapioinut käytäviltä lunta suojaaviksi kasoiksi arempien kasvien päälle, koska mittari on vajonnut parin päivän aikana -10 asteeseen.

Oma siemenvarasto on inventoitu. Impectalla oli vuoden vaihteessa tarjous, jossa tilauksesta ei veloiteta toimituskuluja. Joka tapauksessa löysin sieltä muutamia vihanneksia, joita minulta puuttuu. Tilasin mm:

• kasvihuonekurkku F1 'Cordoba'
•  kasvihuonekurkku F1 'Sherpa' 
• paprika 'Yellow California Wonder'
•  kirsikkatomaatti F1 'Sungold'
•  kirsikkatomaatti F1 'Vilma'

Vilmasta muuten käytetään useita eri nimiä: kirsikkatomaatti, pensastomaatti, runkotomaatti. Onko Vilmaa erilaisena? Vai onko rakkaalla lapsella useita nimiä? Nimihaulla saa kuitenkin tismalleen samanlaisen siemenpussin kuvan.

Eihän ne ostokset pelkkiin vihanneksiin jääneet. Viime kesänä kasvatin ensimmäisen kerran tsinnioita. Tykästyin niihin kovasti. Erityisesti siksi, että pysyivät hyvin pystyssä ja kukkivat kauan, sateesta välittämättä. En ole ehtinyt kerätä itselleni mitään tiettyä lempitsinniaa, joten summanmutikassa napsautin ostoskoriin tsinniaa (vasen kuva) ja isotsinnia 'Purple Princeä' (oikea ylälaita).

Ooppiumunikko 'Crimson Feathers' osui myös silmään, joten pussi sitäkin (oikea alakulma).

Tuoksuherneitäkin pitää olla. Niitä löytyy varmaan kauppojen siementelineistäkin, mutta kuka nyt jaksaa niiden saapumista odottaa? Vaihtoehtoja Impectalla oli lukuisia. Seuraavat kollaasin hajuherneet napsautin ostoskoriin:

• 'Spencer Beaujolais' (ylävasen)
  
• 'Franciscus Cupani' (yläoikea)
  
• 'Cupid Pink' (alavasen)
  
• 'Royal Maroon' (alaoikea)

Omista tuoksuherneistä otin viime kesänä siemeniä, vaan en hölmöyksissäni lajitellut niitä nimen mukaan. Ovat siis iloisesti sekaisin. Ei ole kovin suuri haitta, kunhan itävät ja kukkivat.

Omassa varastossa on mukavasti niin vihannesten- kuin kukkienkin siemeniä. Todennäköisesti jotain on hankittava ja vielä todennäköisemmin hankin, vaikka ei suurta tarvetta olisikaan.

Kompostori 1.1.2025

Kompostori on käyttäytynyt esimerkillisesti. Tavallisesti mittari painuu lähelle nollaa tässä vaiheessa talvea. Etenkin, jos ulkona paukkuu pakkanen. Nyt sen mittari kutittelee +40 ja avatessa massa hönkii mukavasti lämpöä. Olen kyllä syöttänyt kompostoria viime aikoina ahkerasti mm. juuresten kuorilla. Uunijuurekset maistuvat meille usein. Helppoa ja hyvää. Seuraksi tuoreita vihanneksia, niin muuta ei tarvita.

Kompostorin kansi jäätyi toistuvasti kiinni jokin aika sitten. Syynä oli varmasti vaihtelevat säät eli välillä silkkaa vesisadetta, välillä yöpakkasia. En hennonnut kiskoa kantta väkisin auki, ettei kumitiiviste rikkoontuisi. Niin sitten laitoin biojätteet viereiseen, vanhaan lämpökompostoriin. Onneksi se säilytettiin. Löysin netin syövereistä vinkin, jossa kehotettiin voitelemaan kompostorin kannen kumitiiviste ruokaöljyllä. Näin tehtiin ja nyt kansi aukeaa pakkasellakin vaivatta. Eikä tarvinnut käyttää edes kalleinta Extra Virgin -oliiviöljyä. Ihan tavallinen rypsiöljy käy hyvin.

 Ulkoilu on jäänyt tavallista vähemmälle, kun lumitöitäkään ei ole riittänyt useiksi päiviksi. Jouluvalmistelut vaativat osansa hellan äärellä, eikä jäätiköille tai vesisateeseen ole tehnyt mieli mennä luita särkemään tai itseään kastelemaan. Uuden vuoden luminen maisema ja -10 asteen pakkanen houkutteli kävelemään. Ei tuntunut ollenkaan kylmältä. Oli kiva katsella ympärilleen samalla kun laitoin töppöstä toisen eteen.

Tykkään kyllä kävellä yksinkin, mutta seurassa pidempikin matka taittuu huomaamatta. Nyt kohteena oli kirjasto, joten oma seura sai kelvata. Lainasin ennen joulua Heikki Silvennoisen elämänkerran. Sain luettua yli 600-sivuisen järkäleen, joten päätin palauttaa sen ajoissa. Tiesin kirjalla olevan useita varauksia, miksi pitäisin sitä hyllyssä turhan panttina. Olen monta kertaa itsekin odottanut ilmoitusta varaamani kirjan saapumisesta. Nyt joku samassa tilanteessa oleva pääsee aloittamaan oman lukumatkansa odottamansa kirjan parissa.

Kotona on edelliseltä kirjastoreissulta vielä kolme lukematonta kirjaa. Ei siis pitänyt mitään uutta lainata. Kävi kuten tavallista. Kirjastotätien esille laittamien uutuuksien edessä houkutus oli liian suuri. Kolme kirjaa hyppäsi taas reppuun.

 
Paluumatkan kävelin toista reittiä. En ole aikoihin käynyt tarkastamassa kylän järvien jäätilannetta. Nyt sekin asia on lähimmän järven osalta hoidettu. Jäässä on, mutta minä en ihan vielä tuonne menisi tallustelemaan.

Matkalla kotipihaan, mutta ei vielä aivan lähellä, näin naakkojen torkkuvan erään pihan puussa. Jaha, vai siellä ne keräävät voimia tullakseen meidän pihalle riitelemään siemenistä ja hyppimään maasta kohti talipötkylää. Välillä naakkoja on iso parvi ja niistä lähtee hurja meteli. Talipötkylä on pian kaluttu ohuen ohueksi rimpulaksi, eikä pikkulinnuille jää mitään.

Punatulkut 31.12.2024 ikkunasta kuvattuina

Olen monen monta kertaa valittanut, kun meillä ei näy punatulkkuja. Valitukseni ovat kaikuneet kuuleville korville. Viime viikkoina punatulkkuja on ollut lukuisia. Niin ukkoja kuin akkojakin. Ne näyttävät viihtyvän syreeneissä ja popsivan ilmeisesti kuivuneisiin kukintoihin jääneitä siemeniä. Luulisin. Siemenautomaatilla ne eivät jostain syystä syö. Ehkä eivät halua tunkea itseään tiaisten, viherpeippojen ja pikkuvarpusten väliin. Maasta ne syövät muiden lintujen pudottamia siemeniä. On ne söpöjä palleroisia.

Kevään kylvösuunnitelma ei ole vielä aivan valmis. Siemeninventaariota tehdessäni löysin omia jättiverbenan siemeniä. Olen kahdesti saanut jättiverbenan siemenet itämään. Tuplasti useamman kerran olen epäonnistunut. Taidanpa haastaa itseni ja koittaa vaihteeksi saada jättiverbenan itämään ja kukkimaan.

Joulunpyhät ovat laittaneet päiväjärjestykseni totaalisesti sekaisin. Aamulla herätessä pitää oikein miettimällä miettiä, onko kyseessä arki vaiko pyhä? Jos arki, niin mikä ihmeen viikonpäivä?

Oli päivä mikä tahansa, taas mennään, kohti kevättä. Tulkaa mukaan!

Hyvää viikonloppua kaikille!