maanantai 4. toukokuuta 2026

Vappuihmeitä

Muscari armeniacum - Helmililja 


Vappu oli ihmeitä täynnä. Muitakin kuin harvinaisen kesäinen sää, jonka ansiosta pihatyöt sujuivat t-paidassa ja shortseissa. Ateriatkin syötiin pergolassa ilman vilunväristyksiä. Viime aikojen pohjoistuuli ei enää puhaltanut luihin ja ytimiin. Tuulen pihalle tuivertamat roskatkin on jo siivottu. Mittari näytti toukokuun 1. eli vappupäivänä +21℃ ja lauantaina vähän enemmän eli +22.4℃.

Epimedium x rubrum - Tarhavarjohiippa
 
Joidenkin kasvien heräämistä olen jännittänyt sydän syrjällään. Sain vuosi sitten Sarin satoa -blogin Sarilta jättimäisen tarhavarjohiipan, jonka jaoin kahteen osaan. Meidän tontilla varjopaikat ovat kortilla. Puolivarjoisiakaan paikkoja ei ylenmäärin ole, kun on huomioitava myös kasvien muita vaatimuksia. Istutin toisen varjohiipan puolikkaan Pikkupuutarhan Harkkopenkin kulmaukseen, jossa varjoa antavat pensaat ja pikkupuutarhaa kotitiestä rajaava tuija-aita. Ilta-aurinko penkkiin osuu.

Toisen varjohiipan laitoin alapihan Syyspenkkiin. Siellä varjoa tuovat tuurenpihlaja, jalosyreeni 'Ludwig Späth', ruskaheisiangervo 'Amber Jubilee' ja purppuraheisiangervo 'Fireside'. 

Alapihan varjohiippa näyttää yhä uinuvan talviuntaan, ellei ole peräti kuollut. Sen sijaan pikkupuutarhan tarhavarjohiippa työntää maasta söpöjä karvaisia versoja. Eikä vaan yhtä, vaan monta erikokoista pikkuista puskee kohti uutta taivalta. 
 

Glaucidium palmatum - Sinikämmen

Puutarhurin mieli ja muisti on kummallinen. Jos yksikin kasvi nousee ajoissa, oitis sitä kuvittelee kaikkien muiden tulevan perässä. Jollei näin tapahdu, pelko iskee puseroon "onko se kuollut"? Kuinkahan monta kertaa olen käynyt Pikkupuutarhan Harkkopenkin sinikämmenen oletettua asuinpaikkaa tuijottamassa? Ikäänkuin tulisella tuijotuksella olisi kasvia herättävä vaikutus. Voi sillä ollakin. Nimittäin lauantaina 2.5. huomasin ensimmäisen kämmenkääryleen oikovan itseään. On siellä muitakin, kun tarkemmin katsoin. Helpotuksen huokaus saattoi kuulua puistoalueen toiselle puolelle saakka.
 

Hydrangea arborescens 'NCHA2' Pink Annabelle - Vaaleanpunainen pallohortensia

Sinikämmenen löytöreissulla huomasin eloa myös Pink Ananbellen tyvellä. Kaikenlaisten kasvien nuput ovat aina viehättäneet minua. Esimerkiksi tähtitulppaani 'Persian Pearl'in nuppu on miltei kauneinta koko kasvissa. Sööttejä ovat nuo pallohortensian vauvaversotkin. Taisivat poksautella pallojaan vapun kunniaksi.
 

Rosa Austin 'Emily Brontë' - Austinruusu

Austinruusujani olen tietenkin käynyt ihmettelemässä lukuisia kertoja. Suojasin niiden tyven talvensuojaturpeella. Vasta muutama päivä sitten kävin rapsuttamassa turpeita sivummalle. Vappuna leikkasin Austineilta kuivuneet varret pois. 

'Emily Brontë' näyttää kaikkein virkeimmältä. Se pukkaa ruusunpunaisia lehtiversoja. Pikkupuutarhan 'Lady of Shalott'in varsissa on vihreää alaosassa, mutta silmuja ei näy. Samoin vieressä kasvava 'Carolyn Knight' (joka ei ole Carolyn Knight) on kyllä hengissä, mutta enempää en uskalla näistä kahdesta vielä sanoa.
 

Pulsatilla vulgaris - Tarhakylmänkukka

Vasenrinteessä kasvaa vanhimmat tarhakylmänkukkani. Ensimmäisen pehkon istutin 2014. Se on tänä vuonna kaikkein hitain, sillä se on vasta kukkimisensa alkuvaiheessa. Aika lähelle vanhinta istutin valkoisen tarhakylmänkukan, joka kukkii parhaillaan.

Pulsatilla vulgaris 'Alba'
 
Ilon aihe löytyy näistä vanhuksista ylöspäin, josta löysin kaksi siementainta. En nimittäin ole tuonne tarhakylmänkukkia istuttanut. Monet kertovat tarhakylmänkukkien siementävän tehokkaasti ympärilleen. Jotain olen jättänyt tekemättä tai tehnyt liikaa, sillä siementaimia ei minulle ole aiemmin tullut. Siellä se lila kukka kurkkii varovasti scillojen välistä. Älä suotta ujostele äläkä pelkää. En sinua sieltä mihinkään kitke. Pikkutalviota taidan raivata tieltäsi pois. Samoin tuossa oikeassa alanurkassa näkyvän keltamon.


Tarhakylmänkukista tykkään paljon. Nyt niitä kasvaa vanhimpien lisäksi Vasenrinteen vasemmassa päässä ja kasvimaan laidan Vattupenkissä. Kiitoksen tästä runsaudesta lähetän Lappalainen etelässä -blogin Nilalle, joka on jakanut anteliaasti omiaan. Tulen aina muistamaan Nilaa lämmöllä katsellessani karvaisia kylmänkukkiani.

Liljakukko

Kaikki ihmeet eivät suinkaan ole iloisia. Ainakaan minun ja liljojeni kannalta. Lauantaina löysin neljä liljakukkoa, joista jokaisen nitistin hengiltä. En nyt ihan hirveästi pelkää ötököitä, mutta en myöskään mielelläni niitä paljain sormin koskettele. Paitsi liljakukot litistän sormieni välissä nopeasti ja tehokkaasti. Lauantaina maltoin lähestyä niitä rauhallisesti koura avoinna alasuunnasta, jolloin kukot eivät ehtineet pudottautua selälleen maahan. Silloin niiden mustamahaista olemusta on vaikea erottaa mustasta mullasta.

Fritillaria imp. 'Rubra' - Keisarinpikarililja


En järjestänyt hautajaisia, vaan kipaisin hakemaan kellarista suihkupullon. Olin sekoittanut siihen jo valmiiksi valkosipulinesteen. Kiersin suihkimassa kaikki mahdolliset keisarit, kirjopikarililjat ja marhanliljatkin. Välillä piti vaihtaa suihkupulloa, kun ne tuppaavat lopettamaan toimintansa sopivasti kriittisellä hetkellä. Yksi valkosipulin tuoksuinen marinoitikierros ei välttämättä auta. Niitä on uusittava säännöllisin välein.
  

Ihmettelijöille kerron, miksi maustan liljani valkosipulinesteellä. Liljakukot suunnistavat hajun perusteella mielikasviensa luo. Valkosipuli sekoittaa niiden suunnistamista, jolloin liljat jäävät löytymättä. 


Puutarhassa kulkiessa kukilla käy melkoinen vilinä ja pörinä. Kimalaisia on runsaasti. En ole pysähtynyt pohtimaan, kuka niistä on kukakin. Tärkeintä, että niitä on ja että niille riittää ruokaa. Sitruunaperhosia saattaa nähdä lukuisia samanaikaisesti. Kuin ne tanssisivat ilmassa toistensa kanssa. Yhden nokkosperhosenkin taas näin. Edellisen kerran niitä lenteli meillä huhtikuun alkupuolella. 

Vappuaattona iltapäiväkahvia pergolassa nauttiessamme ohitse suhahti suruvaippa. Sen näkemisestä onkin jo useampi vuosi aikaa. 

Näin keväällä äänimaailma ulkona on erityisen hienoa koettavaa. Kauempaa kuuluu joutsenten huutelua, syreeneissä laulavat peipot ja lähimetsässä kyyhkyset huhuilevat. Illemmalla mustarastaiden huilut soivat ympäristön puissa. Kuin konsertissa olisi kuivumassa olleita pyykkejä ennen yötä sisälle hakiessa. 

Corylus maxima purpurea - Veripähkinäpensas


Vappu ja toukokuun ensimmäinen viikonloppu meni rattoisasti pihatöiden merkeissä. En kaivannut kaupungin melkeisiin. Katselin aamun lehtikuvissa Kaivopuiston vapun juhlinnan jätemäärää. Vapun siivous maksaa Helsingin kaupungille 800.000 euroa. Luulisi, että sille rahalle olisi parempiakin kohteita. Jos siis ihmiset kantaisivat roskansa vartavasten paikalle tuotuihin säiliöihin. Mitäpä sitä turhaan jälkiään siivoaa, kun joku muu sen hoitaa...
 

Öljysin terassin ja sisäänkäynnin puulattian. Nyt voi pääovesta sisään tullessa pyyhkiä jalat uuteen kynnysmattoon. Kesä mielessä olla pitää, vaikka alaviistoon katsoessa.

Toukokuu alkoi enemmän kuin hienosti. Toivottavasti niin kävi sinullekin. 



20 kommenttia:

  1. Jestas, teillä on tosiaan ollut kesäkelit! Meillä ei sentään tarjennut noin vähillä vaatteilla, olisiko ollut +15.
    Minäkin löysin kevään ensimmäisen liljakukon, hengiltä sekin lähti, kunhan sain sen hyppysiini. Vielä en kykene litistämään sormilla, mutta laitan kivelle ja siinä kokee kovan kohtalonsa... Olen varmaan kysynyt aiemminkin, mutta miten teet tuota valkosipulivettä?
    Ja muutoin siis ihania yllätyksiä löysit puutarhastasi:) Myös kynnysmatto on herkullinen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan kesäinen sää tänne tuli käytännössä koko vapuksi. Nyt on viileämpää, toivon mukaan pilvet tuovat sadetta tullessaan. Kaikkialla on pölisevän kuivaa.
      Liljakukkojen kiinni saamisessa on oltava vikkelä, etteivät kellahda selälleen multaan. Minulle on käynyt aika usein niin, jonka vuoksi rohkenen liljakukot litistää sormien välissä. Kieltämättä inhottaa.
      Olen murskannut valkosipulin kynsiä tehosekoittimessa ja kaatanut sitten päälle kiehuvaa vettä. Sen jälkeen seos on suodatettava, ettei sumutin mene tukkoon. Olen myös laiskuuttani kaatanut kiehuvaa vettä valkosipulirouheen päälle ja sitten suodattanut rouheet pois. Mm. Arno Kasvi sanoo käyttävänsä valkosipulia liljakukkojen torjunnassa.
      Mukavia "aarteenetsintähetkiä" sinulle puutarhassasi!

      Poista
  2. Onpa juuri teille sopiva kynnysmatto 🌷💐🌸🌿🌺
    Ötökät eivät kai saa puistattaa puutarhuria,
    mutta minua kyllä kammottavat 😀
    Haaveellisen ihania kukkia 💜 pörhelöiset varret.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kynnysmatto ajaa hyvin asiansa ja on lisäksi kaunis katsella.
      Enpä voi kehua rohkeudella kun ötököistä on kyse. Maan tasossa asuessa olen monenlaisiin pörriäisiin tottunut, mutta en kyllä kovin helposti niitä koskettele. Paitsi liljakukkojen kohdalla nopeus on valttia ja silloin ohitan ötökkäkammon.
      Ihania pörhelövarsia nousee nyt siellä täällä. Tämän päivän sade tuli tarpeeseen.

      Poista
  3. Sain tuossa keväällä lahjaksi ruukullisen helmililjoja, eli samanlaisia kuin ylimmäisessä kuvassasi. Ovat olleet ulkona ja nyt nuupahtaneet. Kysyisin sinulta, asiantuntija kun olet, että pitääkö sipulit ottaa johonkin pussiin ja laittaa ne maahan syksyllä, vai voiko ne laittaa maahan nyt? Nyt ovat vielä ruukussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kunniasta, mutta asiantuntija en ole. Tunnustan itseni harrastelijaksi, joka on oppinut enimmäkseen kantapään kautta kokemalla ja erityisen paljon kaikilta hienoilta blogikavereilta tietoja ja vinkkejä ammentamalla.
      Istutan pääsiäiseksi hankkimani sipulikukat maahan yleensä tässä touko-kesäkuun aikana. Tetet n. 10 cm:n syvyyteen ja helmililjat 5 cm:n syvyyteen. Annan lehtien lakastua omia aikojaan. Niiden avulla sipuli kerää voimaa itseensä. Helmililjat ovat jatkaneet eloa puutarhassa onnistuneesti. Tetet kukkivat seuraavina keväinä pienemmin kukin, mutta kukkivat kuitenkin. Osa niistä tuntuu vähitellen katoavan, mutta syy voi olla paikassa ja istuttajassa. Sipulit voi säästää syksyksikin, mutta paremman säilytyspaikan puutteessa olen todennut maahan laittamisen olevan hyvä vaihtoehto. Ilman muuta kannattaa antaa sipuleille uusi mahdollisuus.

      Poista
  4. Nyt on niin upeaa aikaa, tosin lämpötila vaihtelee melkein päivittäin, mutta viileät säät ovat hyviä työilmoja. Eilen oli aika lämmintä, mutta tuuli tosi kylmä. Tuli mieleen joku kommentti joskus taimen 'herättämisestä' tuijottamalla ja nauratti jälleen. Samaa harrastan! Tarkkaan luin Austin-osion ja toimin samoin. Ihanat kylmänkukat! Nyt on hyvät öljyämissäät, samaa tein mökillä laiturilla ja pitkospuilla.
    Ihanaa toukokuuta sinulle 💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vappuna olisi ehkä pitänyt istua nauttimassa upeasta säästä, mutta niin vain kaikki tekeminen kutsui luokseen. Viileässä säättä etenkin raskaat hommat sujuvat ehdottomasti kuumaa auringonpaistetta paremmin.
      Tänään meillä on satanut, mikä sai luonnon vihertymään ihan silmissä. Vettä olisi saanut tulla enemmänkin, kovasti kiitän jo tämänpäiväisestäkin.
      Öljyämissäät ovat olleet vallan mainiot. Kerrankin ehdin ennen siitepölyä. Viime keväänä öljyäminen jäi juuri sen vuoksi tekemättä, kun ensin odotin siitepölyn maahan laskeutumista ja sitten sitä olikin päivätolkulla. Tuntuu hyvältä jatkaa kevätvalmisteluja, kun moni vähemmän kiva homma on hoidettu. Tiedät varmasti tunteen.
      Toukokuu on alkanut upeasti. Blogiasi aamulla vilkaistessani huomaan niin käyneen sinullakin.

      Poista
  5. Ihanat keväiset kuvat ja tuo kynnysmatto on aivan täydellinen ja sopii niin hyvin puutarhaihmiselle. Kuinka tuon päälle edes hennoo astua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan nuo kynnysmaton kukat vähitellen haalistuvat/kuluvat pois. Matto sinänsä toimii oikein hyvin. Kengistä pyyhkiytyy tomut näppärästi.

      Poista
  6. Meilläkin juotiin ensimmäiset terassikaffeet vappuna puutarhatöiden lomassa.
    Söpön karvainen tuo varjohiippa ja onneksi se on selvinnyt talvesta. Sinikämmenen nousua minäkin olen odottanut ja nyt se pungertaa mullasta aina yhtä hassun näköisesti.
    Kylmänkukat ovat ihania. Niiden selviämisestä meillä myyrän mutusteluista huolimatta olen kovin iloinen.
    Minä en ole sen yhden liljakukon jälkeen törmännyt muihin, mutta reikiä marhanliljojen kasvustoissa kyllä siellä täällä näkyy. Voi kyllä olla etanoidenkin tekosia.
    Sielläkin on halla ilmeisesti puraissut keisarin päätupsua, kun on lehdyköissä epämuodostumaa. Onneksi nuput näyttävät terveiltä!
    Sievä tuo kynnysmatto🌸

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä puutarhasi myyrätuhot on pian nähty, eikä toivon mukaan uusia enää löydy. Tarhakylmänkukkien selviytyminen on oikein iloinen asia.
      Kävin tänään tsekkaamassa sinikämmenen tilanteen. Kylläpä sieltä mullasta nousee lehtikääryleitä vauhdilla.
      Puutahaelämä on välillä yhtä kriisistä toiseen kulkua. Myyrät, peurat ja vielä liljakukotkin käyvät koittelemassa sietokykyämme.
      Keisari-mokoma piti kiirettä heräämisen kanssa, joten ihmekös, jos pakkanen pääsi sitä puraisemaan. Nuput sentään säilyivät, mikä on onni. Päivä pari, niin saattavat olla jo auki.

      Poista
  7. Nyt on meilläkin menossa se pilvisempi ja viileä jakso Vapun erikoisen lämpimän vaiheen jälkeen. Kylmänkukat ilahduttavat kovasti ja olen huomannut, että siementaimia on tullut paljon varsinkin niihin kohtiin, missä kylmänkukka viihtyy hyvin. Tuo valkoinen olisi kiva lisäys.
    En ole edes huomannut etsiä liljakukkoja, mutta meillä kevät tulee jäljessä, joten ehkä kukotkin vielä ”nukkuvat”. Pärjäisin hyvin ilman niitäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan ihan hyvä, ettei vapusta siirrytty suoraan kuumiin kesäpäiviin. Parempi, että puutarha herää omaan tahtiinsa. Näin puutarhurikin ehtii iloita jokaisesta nousijasta erikseen.
      Ostin valkoisen kylmänkukan kaupasta. Se on kotiutunut hyvin ja näköjään kukkii aina vain runsaammin. Varmasti sinullakin löytyisi sellaiselle sopiva paikka.
      Kaipa niillä liljakukoillakin joku tarkoitus luonnossa on, vaikka me emme niitä kaipaakaan. Maustetaan liljamme valkosipulilla, jos kerran sen avulla saamme pitää ne itsellämme.

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Vapun kesäsään jälkeen nyt tuntuu hiukan kolealta. Tämä lienee kuitenkin lähempänä ajankohdan säätä. Hyvin tarkenee kaikkea kaunista ihailla.

      Poista
  9. Kyllä on meillä vielä kaikki aika paljon jäljessä. Onneksi blogeissa pääsee katselemaan muunmuassa upeita kukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisten kuvia katselemalla huomaa, kuinka pitkään kotimaahamme mahtuu monenlaista kevättä. Sinun kevääsi tavallaan pitenee, kun voit aloittaa etelän kuvista ja jatkaa sitten pohjoista kohti kevään etenemisen myötä.

      Poista
  10. Tarhakylmänkukka oli noista mielestäni kaunein ❤️
    Kaunis Matto oven edessä ilahduttaa silmää ja tuo kesämielen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, valitsit kauneimmaksi minunkin lempikukkani. Sitä voi käydä silittelemässä karvaisen lemmikin kaipuun iskiessä.
      Uusi kynnysmatto on kaikinpuolin hyvä ostos. Kaunis katsella ja irrottaa hiekat hyvin kengistä.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!