Näytetään tekstit, joissa on tunniste keltavuokko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste keltavuokko. Näytä kaikki tekstit

maanantai 11. toukokuuta 2015

Alkuja siellä ja täällä


Kuluvan vuoden ruohonleikkuukausi on nyt sitten avattu. Omenapuiden alla on enemmän sammalta kuin nurmikkoa, joten sinne en mennyt edes lähelle. Ja joitakin ihania valkovuokkoesiintymiä oli ihan pakko kiertää. Kuka nyt tuollaisia upeita mättäitä raaskisi mennä tuhoamaan.

Tähkäesikko - Primula vialii

Lauantaina kävin Plantsussa hakemassa äitienpäiväkukat äidille ja anopille ja tietenkin sieltä lähti mukaan pari esikkoa omaan pihaan. Katsokaa tuossa yläkuvassa olevaa Tähkäesikon kukkaa. Aivan mielettömän suuri ja erikoisen mallinen. Kuin jokin eskimojätski tai mikä lie. Alla kuva samassa pehkossa olleesta tavallisesta kukinnosta.


Tai ehkä tämä kukka on hieman normaalia pienempi. Olihan tuo taimikin varsin muhkea ja hetken jo mietin, jakaisinko sen kahtia ennen istutusta. En sitten kuitenkaan jakanut. Jossain puutarhaohjelmassa kerran ohjeistettiin, että isot ostotaimet voi jakaa ennen istutusta ja näin saa helposti useamman taimen samaan hintaan.

Kuunlilja - Hosta

Pihakierroksella piti käydä myös tarkastamassa, mitä mullasta missäkin nousee. Kuunliljat ovat jo paikoin kasvunsa alussa. Varjoisimmilla alueilla tosin hyvin maltillisesti.

Jaloangervo - Astilbe

Samoin jaloangervot ovat hissukseen kerimässä itseään avoimiksi ja joissain lehdissä näkyi jo aavistus vihreästä.

Syysleimu - Phlox paniculata

Syysleimuissakin on reipasta kasvua.

Keltavuokko - Anemone ranunculoides

Keltavuokkokin on selvinnyt talvesta useamman kukan voimin ja nyt vain toive, että se jonain päivänä kasvaisi isoina mättäinä pihassani.

Hämyvuokko - Anemone nemorosa Robinsoniana

Myös hämyvuokko on selvinnyt talvesta ja alkaa vihdoin kukkimaan. Vieressä keltainen mukulaleinikki. Hämyvuokkoja jouduin sihtailemaan kameralla melko kaukaa ja silloin tuli mieleen, että pitäisikö istutustilanteessa ottaa huomioon myös mahdolliset kuvaussessiot. Joko merkata paikat, joihin on turvallista astua survaisematta saappaallaan jotain tärkeää kasvia tai sitten ripotella sopivia astinkiviä kukkapenkkeihin. No, tämä oli ehkä puolittain vitsi, mutta välillä kyllä saa kykkiä kieli keskellä suuta kukkiensa joukossa, ettei niitä kuvatessaan tallo kaikkea muuta ympärillä kasvavaa.

Mukulabegonia - Begonia Tuberhybrida

Takkahuoneen ikkunalla marketista ostetut mukulabegoniat ja Karjalanneidot ovat karistaneet mullat niskastaan ja kasvavat hurjaa vauhtia. Nuppujakin on jo näkyvissä. Näiden begonioiden pitäisi olla amppelityyppisiä, joten aikanaan laitan ne sisäänkäyntiterassille roikkumaan. Se on varjoinen paikka, mutta riippabegoniat ovat siellä viihtyneet aina hyvin. Viime vuonna kylän omalla taimitarhalla ei ollut laisinkaan riippabegonioita, enkä niitä muualtakaan löytänyt. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kokeilen kasvattaa niitä itse.


Pihalla pyöriessä löysin taas useita kotiloita. Laiska ihminen keksii elämäänsä helpotusta mistä vain ja hain tyhjäksi jääneen d-vitamiinipurkin, jonne sujautin löytämiäni kotiloita matkan varrelta ja purkki takaisin taskuun. Kun sitten reitti osui etikkaliemipurkin lähistölle, kävin tyhjentämässä kotilot taskupurkistani. Hetken kyllä kävi mielessäni, että jospa purkin kansi jää auki ja kotilot ryömivät taskuuni. Ja sitten työnnän paljaan käteni kotiloiden joukkoon. Iiiihhhh. En minä nyt kovin säikky ihminen ole, mutta ajatus taskussa ja sormissa vyöryvästä kotiloarmeijasta ei tunnu oikein mukavalta. 

Aamupäivän taivas oli pilvessä, mutta iltapäivän aikana taivas on seljinnyt ja aurinko alkanut paistaa. Seuraaville päiville on luvassa sadetta ja loppuviikoksi koleaakin, joten hissukseen kevät etenee. Viime yönä maan tasolla oli ollut pientä pakkastakin.

Kasvimaan vartija

Juuso teki oman tarkastuskierroksensa ja jäi miettimään syntyjä syviä kasvimaalaatikon viereen. Ehkä sitä kiinnostaa, kun metsikön takana tehdään tasakattotaloon uutta aumakattoa.
 

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Arkihaaste 1/5


Pirkko Elämää ja elämyksiä -blogista ja Irmeli Ruusu-Liisa -blogista antoivat minulle Arkihaasteen, eli päivästä kerrotaan vähintään yhdellä kuvalla viiden päivän ajan ja jokaisena päivänä haastetaan joku mukaan. Harvoin ehdin purkaa kamerasta kuvia saman päivän aikana, joten arkipäiväkuvaukseni saattaa kulkea päivän jäljessä.

Ikkunanpesu ei ole sitä miellyttävintä hommaa ja siirrän sitä kerran jos toisenkin. Ikkunoidemme ulkopinnat pääsee helpoiten pesemään pihalta käsin, joten sen tein jo ennen pääsiäistä. Urakka toimi ikäänkuin harjoitteluna, sillä olin luvannut pestä myös vanhempieni ikkunat. Kun toiselle jotain lupaa, siitä ei kehtaa lipsua ja niinpä isä ja äiti pääsivät nauttimaan kirkkaista ikkunoista viime viikon tiistaina. Aika urakka. Etenkin parvekelasit, joita kaikkia en saanut kääntymään ja jouduin keikkumaan 6. kerroksen parvekkeen laidalla saadakseni edes suurimmat pölyt ulkopinnoilta pois. Nyt olen pessyt omien ikkunoideni sisäpintoja hissukseen, joka onkin huomattavasti miellyttävämpää kuin urakoida kaikki kerralla. Enää on jäljellä tien puolet ikkunat eli voiton puolella ollaan.


Sain myös vihdoin soitettua Viherpeukaloille tilaamistani keltavuokoista, joiden kunto on kaikkea muuta kuin hyvälaatuista. Kerrankin palvelu oli todella ystävällistä ja joustavaa. Saan lähipäivinä uudet taimet ja nuo kuolemankielissä viruvat saan laittaa kompostiin tai istuttaa maahan, jos niistä vaikka vielä jotain virtaa löytyisi. Näin pitää verkkokaupan toimia. Minulle jäi hyvä mieli.

Olen vähän arkaillut kasvien tilaamista netistä, sillä siitä on jonkun verran huonoja kokemuksia. Aikanaan Viherpeukaloiden kasvit olivat huonosti pakattuja ja usein kuivia. Nyttemmin ei ole kyllä mitään valitettavaa. Isossa tilauksessani kaikki muut olivat erinomaisessa kunnossa ja taimet vankkoja ja hyväjuurisia sekä hyväkuntoisia. Aina ei saa suoraan taimistoltakaan ostaessa näin hyviä taimia. Odottelen toisesta paikasta tilaamiani kasveja mielenkiinnolla. Vaikka taimikaupoissa onkin kiva käydä, netistä ostamalla säästää aikaa ja bensaa. Varsinkin silloin, kun tietää, mitä haluaa - eikä tule tehtyä liiaksi heräteostoksia.

Haastan Hernepensaskujanteen tähän arkihaasteeseen.