Ihmeellistä ja ihanaa

Kirjoapteekkarinruusu - Rosa gallica 'Rosa Mundi'

Nautin suunnattomasti puutarhassa käyskentelystä ja kukkien katselemisesta. Saan aikaa kulumaan vaikka kuinka paljon pelkästään kiertämällä kukkapenkkien lomassa. Toisinaan kamera on mukana, mutta usein lähden toimittamaan jotain asiaa ja sille tielle jään. Ihan huomaamatta nyppään rikkaruohon sieltä, toisen täältä, asettelen kaatuneita kasveja toistensa lomaan tukea etsimään ja siirtelen lehtiä nähdäkseni mahdollisia nuppuja. Siirryn penkiltä toiselle, palaan takaisin huomatessani jotain kiinnostavaa ja kierrän samaa penkkiä useampaankin kertaan.

Nuput saattavat avautua yhdessä yössä ja kaikenlaisia muutoksia tapahtuu niin nopeasti, että kahden päivän kiertämättömyys puutarhassa tuo esiin ihan uudenlaisia löytöjä joka kerran.

Kirjoapteekkarinruusu - Rosa gallica 'Rosa Mundi'

Sen lisäksi, että jaksan taivastella samaa kasvia joka kierroksella, huomiota herättää monet luonnon tarjoamat erikoisuudet. En vaan lakkaa ihmettelemästä keväisin kirjopikarililjan shakkiruutukuviota, enkä myöskään näin heinäkuisena kesäpäivänä kirjoapteekkarinruusun karkkimaisen ihanaa kaksiväristä kukintoa. 

Daalia

Ihmeellistä on myös monien daalioiden tapa kehittää jopa samaan kukkavarteen kaksi erilaista kukkaa. Väri on toki usein sama, mutta muoto vaihtelee välillä paljonkin. Yleensä toinen on enemmän kerrottu, kuin toinen.

Toisinaan saman daalian erilaiset kukat ovat eri kukkavarsissa, kuten tässä vaaleanpunaisessa daaliassa. Ruukussa on yksi ainut juurakko ja siitä pukkaa näinkin erilaisia kukkia.
 

Daalia

Sama ilmiö toistuu myös punaisessa daaliassa. Osa kukista on pallomaisia ja osassa taasen on keltainen keskusta, kuten alakuvassa.
 

Daalia

Samettikkka - Tagetes patula 'Jolly Jester'

Entäs sitten samettikukat. Kuvan Jolly Jesterissä kuviointi on varsin hauska. Jostain kumman syystä ainutkaan isosamettikukka Vanilla ei selviytynyt pihamaalle saakka. Sen sijaan hyvin ruipeloina kasvunsa aloittaneet Jolly Jesterit laittavat nyt parastaan. Vaikka tämän kukan väri ei ihan minulle mieluisinta edustakaan, annan näille Jollyille mahdollisuuden ihan pelkästään siitä ilosta, että ovat niin sinnikkäitä ja erikoisia.

Omena Punakaneli

Omenasatoa tutkiessani törmäsin moiseen asetelmaan Punakanelissa. Luulin Ukkokullan virittäneen minulle yllätyksen, mutta kyllä tuo omena ihan oikeasti ja aidosti kasvaa muutaman sentin korkuisen, ylöspäin suuntautuvan lehdettömän oksatapin päässä. Ei ole liimaamalla eikä muullakaan vippaskonstilla siihen asettu. Omituinen "napakin" sojottaa ylöspäin. Ei siis todellakaan kanta, kuten ensinäkemältä voisi kuvitella.

Pisamakello - Campanula punctata

Toissa syksynä ystäväni toi innoissaan minulle purkissa kasvin, jota väitti kiinanlaikkuköynnökseksi. Olimme köynnöstä erään talon pihassa ihailleet ja ystäväni oli sitten kaivanut kyseisen talon aidan läheisyydestä pieniä taimia, joiden ajatteli olevan kiinanlaikkuköynnöstä. Istutin "köynnöksen" yläpihan puutarhaportin kupeeseen ja viime keväänä aloin ihmettelemään, että onpa outo köynnös. Kasvi osoittautui pisamakelloksi ja siirsin sen sitten alapihan Ovaalipenkkiin. Viime kesänä kasvi teki muutaman kellomaisen kukinnon. Nyt koko puska on täynnä kukkia ja nuppuja. Jännästi tässäkin kasvissa on kahdenvärisiä kelloja samassa puskassa. Toiset valkoisia ja toiset tuollaisia liloja.

Rosa 'Lumo'

Pensasruusuni Lumo on vielä aika pieni ja siihen tuli vain muutamia nuppuja. Meinasi mennä Lumon kukinta kokonaan ohi, mutta onneksi muistin sunnuntaina käydä katsomassa, olisivatko nuput jo auenneet. Olivat, ja osa jo kuihtuneitakin. Kaksi kaunokaista sentään oli vierekkäin avoinna, joskin toinen jo viittä vaille lähdössä. Vaaleanpunaista ja valkoista. Eivät siis identtiset kaksoset, mutta nättejä kumpainenkin.

Valamonruusu - Rosa francofurtana 'Splendens'

Kumpi lienee toisestaan oppia ottanut, Lumo vaiko Valamo, mutta myös Valamonruusussa kukat ovat intoutuneet kasvamaan vierekkäin ja tässä myös päällekkäin. Valamonruusussa on ollut niin paljon kukkia, että ehkä nämä kaksi ovat käyneet kilpasille, kumpi näkyy korkeammalle.

Koristemansikka - Fragaria x roxea 'Pink panda'

Auringon ihanat -blogin Inkalta saatu koristemansikka on aika hauska veijari. Mansikan tapaan se tunkee lonkeroitaan pitkin kukkapenkkiä ja kukkii pienillä vaaleanpunaisilla kukilla milloin missäkin. Silti en koe sitä mitenkään rasittavaksi nurkanvaltaajaksi, sillä rönsyt on helppo napata pois ja laittaa vaikka kasvamaan jakotaimeksi. Nyt Pink panda on kehittänyt pari pientä mansikkaakin. Vähän isompi, kuin tavallinen ahomansikka. En maistanut. Jätin linnuille, josko sitten tönkisivät vähän vähemmän kukkapenkkejäni.

Tarhakellokärhö - Clematis integrifolia 'Aljonushka'

Tarhakellokärhö Aljonushka aloitti kukinnan vauhdilla. Kasvi on kuin korkeaksi ja kapeaksi kasvava pensas. Olen laittanut Aljonushkan ympärille kaksi puoliympyrän muotoista metallitukea, joiden välissä se pysyy hyvin pystyssä. Näyttää, kuin kukkien koko olisi viime vuodesta kasvanut. Vai onko vain innostunut kärhön tyveen toukokuussa piilottamistani kanankakkarakeista. Naapurit suokoot minulle anteeksi. En todellakaan tähtää heidän touhujaan kamerallani, vaan kerta toisensa jälkeen yritän ikuistaa ihanaisen Aljonushkani kukintaa.

Ketoneilikka - Dianthus deltoides

Ihanuuksia riittää, mutta jätetään jotain seuraavaankin kertaan. Mukavia kesäpäiviä teille kaikille. Muistakaa ihailla omia kaunokaisianne!

Kärhöjen vuoro

Hortensiapenkki

Katselin tänään kukkapenkkejäni ja totesin, että aikamoista silppua ja sitäsuntätä-sorttia meikäläisen istutukset ovat. Muualla ihailen tasapainoisia istutuksia, joissa takana on korkeammat ja edessä matalammat. Istutuksia, joissa samaa lajia on runsain mitoin ja näkymät tyylikkään rauhalliset. 

Omaan pihaan en toivenäkymiä saa, kun kerta toisensa jälkeen innostun uusista ja uusista kasveista, joita tulee hankittua yksittäin. Ilman suunnitelmallisuutta ja etukäteisharkintaa. Tuloksena on sitten ne sillisalaatti-istutukset. Värimaailma aiheuttaisi jollekin ankaran päänsäryn ja asiantuntijat nakkaisivat minua opaskirjoillaan otsaan. Mutta omanipa on puutarha. Omin käsin kaivettu joka ikinen puska. Rakkaudella ja välillä vähemmän rakkaudella.

Loistokärhö - Clematis 'Pink Fantasy'

Täysin umpiluuta pääni ei sentään ole, sillä vihdoin olen oppinut istuttamaan myös kärhöjä. Miten ihmeessä olen monen monta vuotta pärjännyt ilman niitä. Kuvittelin kai, että ovat jotenkin erityisen vaikeita, eikä niiden kasvattamiseen siksi kannata panostaa. Huihai, eivät sen vaikeampia, kuin moni muukaan puutarhakasvi. 

Viime kesänä näin Kotkan puistoissa vieraillessani, kuinka kärhöillä saa väriä ja kerroksellisuutta muiden kasvien lomaan. Samassa köynnöstuessa voi hyvinkin olla kahta tai useampaakin eri kärhöä, sillä monissa kärhöissä lehdet on aika pieniä, eivätkä ne välttämättä kilpaile näyttävyydellään. Pääosassa ovat kukat ja samaan tukeen niitä sopii erilaisia. Saa olla toki eri mieltä.

Loistokärhö - Clematis 'Multi Blue'

Kärhökokemukseni alkoi sinisellä alppikärhöllä, joka on sentään kasvanut jo useamman vuoden Pikkupuutarhassa. Vasta muutama vuosi sitten innostuin istuttamaan myös muita kärhöjä. Seuraavaksi istutin alppikärhön seuraksi Ville de Lyonin, joka tänä keväänä aloitti kasvunsa varsin myöhään. Viime päivinä se on venynyt pituutta ja lähiaikoina varmasti avaa ensimmäiset nuppunsa. Pikkupuutarhan kriikunapuussa kiipeilee myös Multi Blue. Sekin on tänä vuonna vähän hitaampi ja selvästi vaisumpi, mutta ensimmäiset nuput siinäkin jo on.

Keväällä istutin Pikkupuutarhan köynnöskaaren toiselle puolelle Pink Fantasyn, jonka kuva on ylempänä. Se on kukkinut jo jonkin aikaa. Kukat kestävät yllättävän pitkään ja uusia nuppuja on runsaasti eri vaiheissa. Tykkään kovasti Pink Fantasysta ja toivon sen menestyvän puutarhassani.

Pink Fantasyn kanssa samalle puolelle köynnöskaarta istutin kesäkuun alussa tarha-alppikärhö Columnellan, joka on väriltään myös pinkki. Sen kukinta-aika on alppikärhöjen tapaan keväällä/alkukesällä.

Loistokärhö - Clematis 'Rouge Cardinal'

Yläpihan Multi Bluen menestymisestä innostuneena istutin pari vuotta sitten myös alapihan Päivänliljapenkkiin kaksi kärhöä. Toinen on Rouge Cardinal ja toisen piti olla jokin muu, mutta se osoittautui Multi Blueksi. Kumpainenkin mietti tänä keväänä pitkään, jaksaako herätä vaiko ei. Heräsivät kumminkin ja nyt ovat ensimmäiset kukat avautuneet. Nuppuja on odottamassa runsain mitoin.

Tarhakellokärhö - Clematis Intefrifolia-ryhmä 'Aljonushka'

Vuosi sitten keväällä tilasin nettikaupasta kärhöjä kerralla useampia. Niistä muutama oli silmin nähden henkensä heittäneitä jo saapuessaan ja niistä sain hyvityksen. Osa samasta erästä pääsi maahan, mutta ei selvinnyt talvesta. Näistä nettiostoksista tarhakellokärhö Aljonushka kukki jo viime kesänä muutamalla kukalla ja nyt se on näyttänyt kauneutensa Ruusupenkin köynnöstuessa. Aljonushkan nuppu on ihailemisen arvoinen. 

Tarhalyhtykärhö - Clematis texensis 'Princess Diana'

Viime vuoden nettiostoksista tarhalyhtykärhö Princess Diana mökötti koko kesän, mutta nyt se on kasvanut hurjasti mittaa ja kiipeilee Kiemurapenkin tuijan latvuksissa. Nuppujakin on useita ja piakkoin pääsen ihailemaan sen ensimmäistä kukintaa.

Yläpihan puutarhaportin kupeessa, portin oikealla puolella kasvaa kaksi kärhöä, joista toinen on luultavasti tarha-alppikärhö Willy. Se ei ole kovin paljon kesän aikana kasvanut, joten eipä taida kukkia ensi keväänäkään. Sen vieressä hurjaan kasvuun on yltänyt kärhö, joka saattaa olla loistokärhö Piilu. Samalla paikalla on ollut vuosia sitten istutettu kärhö, joka ei ole koskaan kovin suureksi kasvanut, eikä myöskään kukkinut. Se on vain tyytynyt lonkeroimaan marja-aronioissa. Viime kesänä istutin sen seuraksi huonovointisen Piilun. Jos nyt kasvuun innostuneeseen kärhöön ilmestyy nuppuja, selvinnee, kumpi sieltä mullasta kesän mittaan on jaksanut herätä.

Ville de Lyon seikkailee alppikärhössä

Yläpihan Syreenipenkissä on myös kärhö, jonka nimestä en tässä vaiheessa tiedä. Istutin samaan tukeen viime kesänä alennusmyyntikärhöt Rubensin ja Polish Spiritin. Toinen on hengissä, mutta kumpi? 

Pisamakello - Campanula punctata

Pitkään olen haaveillut kiinanlaikkuköynnöksestä ja kun sain vihdoin täysin väärällä paikalla kasvaneen humalan kaivettua pois puutarhaportin kupeesta, syntyi ajatus laikkuköynnöksen hankkimisesta kyseiselle paikalle. Ystäväni kertoi tietävänsä, mistä laikkuköynnöksiä saa helposti ja niinpä hän viime vuoden keväällä rahtasi minulle ison taimipurkin. Minusta se ei oikein näyttänyt laikkuköynnökseltä ja istutin sen Päivänliljapenkin tukeen. Kasvi osoittautui kelasköynnökseksi. Harmillista, ettei se selvinnyt viime talvesta.

Pisamakello - Campanula punctata

Ystäväni tuli loppukesästä uuden taimipurkin kanssa ja ilmoitti, että tässä sinulle nyt kiinanlaikkuköynnös. Purkki vietti monta viikkoa alapihalla odottamassa istutusvuoroaan, kunnes viimein laitoin sen puutarhaportin kupeeseen kasvamaan suureksi köynnökseksi. Keväällä taimi virkosi nopeasti, mutta mitään köynnöstä siitä ei tullut. Eikä tulekaan. Aika pian aloin epäillä, että kyseessä on jokin kellokasvi ja löysinkin sille nimeksi valkoinen pisamakello. 

Viime viikolla kaivoin pisamakellon pois puutarhaportin kupeesta ja istutin tilalle Kauppilasta ostamani tarha-alppikärhö Purple Dreamin. Se siitä kiinanlaikkuköynnöksestä tällä kertaa. Mitähän ystäväni olisi purkissa minulle kiikuttanut, jos olisin maininnut haluavani kärhön? 

Clematis Multi Blue kriikunassa

Viime kesän nettiostoksista myös mantsuriankärhö koki talven kohtalokseen. Sen tilalle ostin uuden, jossa on jo muutamia pieniä, valkoisia kukkia. Niinikään yhdestä kaupasta mukaan tarttui alppikärhö 'Paul Farges', jonka istutin alapihan köynnöstukeen. Lisäksi terassin kesäkukkaruukkuun istutettuna on Nelly Moser, joka kukki juhannuksen aikaan yhden kukan verran. Nyt siinä on uusia nuppuja. Nellylle täytyykin miettiä vakituinen asuinpaikka puutarhassa.

Sen sijaan työpöydälläni köynnöstää jo monen talven yli kasvanut ja komistunut karvainen kissa. Kuorsaten ja kehräten. Juusosta on ihan sama, montako kärhöä puutarhassa kasvaa, kunhan vain mamma muistaa häntä passata ja rapsuttaa. Toiveensa toteutukoon.