sunnuntai 9. elokuuta 2015

Liljojen aikaan


Tällaiset pötkylät ovat vain kasvaneet kasvamistaan, kunnes vihdoin lämpöaalto on saanut nuput avautumaan.

Lilium On Stage

Kukka on valtavan kokoinen. Ei mikään kahvilautanen eikä jälkiruokalautanenkaan vaan suurikokoinen ruokalautanen. Ja tuoksuu hurmaavalta. Kyseessä on lilja On Stage ja tilasin näitä netistä yhden paketin, joka sisälsi kaksi sipulia. Lilja on kasvanut terassiruukussa, josta siirrän ne myöhemmin maahan. On muuten varrellakin mittaa toista metriä, eikä se tietenkään ole ilman tukea pystyssä pysynyt.

Tiikerililja Sweet Surrender



Tiikerililjoista pidän myös kovasti. Tämä kermanvärinen Sweet Surrender on mukavan tanakka ja kukkii runsaasti. Paljon on vielä nuppuja avautumatta.

Lilium Peach Dwarf

Hennon persikkaiset liljat tilasin puutarhalehden lukijatarjouksesta ja laitoin ne keväällä piharuukkuun. Nyt ne ovat räjähtäneet kukkimaan. Tämä lilja on aika matala (n. 40 cm) ja esittelytekstin mukaan sopii penkin etualalle. Luonnossa kukan väri on vaaleampi ja näköjään se vähän vaalenee avauduttuaan kunnolla. Ei laisinkaan hullumpi oranssi. Varsinkin, kun sitä on tällainen yhtenäinen mätäs.

Ercolano

Olen myllännyt kukkapenkkejäni niin voimallisesti, että monet sipulikasvit ovat siitä lievästi sanoen kärsineet. Pitäisi varmaan osoittaa ihan omat penkkinsä sipulikasveille, ettei niitä sitten perennoiden kanssa touhutessaan joutuisi kaivelemaan ylös ja siirtämään milloin minnekin. Eivät välttämättä siitä tykkää ja ainakin puutarhuri menee sekaisin niiden nimistä.

Night Flyer

Monet liljat ovat kauniita, mutta kaipaavat selvästi kaveria. Yksinäisenä on liljankin tylsä kasvaa.


Keltaiset liljat taitavat olla niitä kestävimpiä. Ainakin ne jaksavat vuosi toisensa jälkeen nousta samasta paikasta ja kukkia kukkimisensa alusta loppuun. Nämä saattavat olla peräisin liljabingosta, josta Kati omassa blogissaan (täällä) niin osuvasti kirjoitti. Ei minulla sinänsä mitään keltaista väriä vastaan ole, mutta kun maailmassa on niin paljon ihania liljoja muutenkin.


Pihamaallamme kasvaa kahdessa paikassa oransseja liljoja. Tämä kuvassa oleva on lähellä tuota edellisen kuvan keltaista ja se on viettänyt elämäänsä samalla paikalla vuosikausia. Epäilen sen olevan samaisesta liljabingosta kotoisin. Toinen oranssi esiintymä on sisäänkäynnissä, jossa liljat tunkevat kesä toisensa jälkeen itsensä kuunliljan keskeltä. Tuskin olen niitä niin hölmösti istuttanut. Luultavasti kumpikin on aikojen saatossa kasvanut leveyttä ja sympioosi on valmis. Keltaisissa ja oransseissa kukissa on se hyvä puoli, että pilvisenäkin päivänä ne tuovat auringonvalon tuntua puutarhaan.

Lilja Spring Pink

Tätä liljaa taisin jossain aikaisemmassa postauksessa nimittää Sweet Surrenderiksi, mutta nyt kelasin taulukoitani sen verran läpi, että löysin sille oman nimen. Ei siis sweet vaan Spring Pink. Tässä liljassa viehättää nuo terälehtien tummat rajaukset.

Naapurilta saadun mukulan tuotos

Daalioita olen aina ihaillut, mutta kovin paljon omakohtaisia kokemuksia niistä ei ole ollut. Ehkä sen vuoksi, ettei ole oikein kunnollista paikkaa mukuloiden talvettamiseen. Muutama vuosi sitten sain naapurilta läjän daalian juurakoita ja ne olen saanut selviämään talven yli kellarissa. 

Dahlia Pink Blend - surkea kuva, suonette anteeksi.

Tänä keväänä sain kuusi Pink Blendin mukulaa, joista neljä lähti kasvuun. Kaksi on ilmeisesti sitä, mitä pitääkin eli Pink Blendiä, mutta kaksi muuta valkoisia.


Miten on mahdollista, että samassa kasvissa on kaksi näin erilaista kukkaa? Siis ylä- ja alakuvan valkoiset samassa daaliassa. Ihan samassa varressakin.


En ole mitenkään tutustunut daalioiden kasvattamiseen, ja mietinkin niiden huikean pitkiä varsia katsoessani, pitäisikö daalioita kasvuvaiheessa latvoa? Mukuloiden ja juurakoiden nostaminen syksyisin ei ole lempipuuhaani ja siksi esimerkiksi kruunuvuokkoja minulla on varsin harvoin. Juuri välähti mieleen, että sitähän voisi rakentaa mukulakasveille oman isokokoisen laatikon, jossa ne saisivat rauhassa kasvaa ja kukoistaa ja josta ne olisi helppo syksyllä kaivaa ylös. Hiukan viljelylaatikoiden tapaan. Tähän saakka olen laittanut vähät daaliani piharuukkuihin.


Tuulevi blogissaan Lopotin Toimelan pihaunelmia pohti eilen, onko töyhtöangervoja useampaa laatua, kun hänellä vierekkäin olevien töyhtöangervojen kukinnot ovat kovin erilaiset. Meidän puutarhassa töyhtöangervot ovat viettäneet yli 20 vuotta ja toisissa tuo röyhy on tuuhea ja valkea, toisissa taasen paljon harvempi ja se myös muuttuu huomattavan nopeasti ihan ruskeaksi. En ole asiaa koskaan sen enempää selvittänyt, mutta olen kuullut, että toinen olisi poika, toinen tyttö. Ken tietää, kertokoon, miten asia on.


Juuso ei näistä helteistä kovin välitä. Se etsii mielellään varjoista paikkaa ja tänäänkin se köllähti terassilla meidän jalkoihin pitkin pituuttaan kuorsaamaan. Siinä oli vähän varjoisampaa ja viileämpää. Juuri äsken se ilmoitti pation kulmalla haluavansa ihan kokonaan sisälle ja valjaat pois otettuani kissa kipitti ruokakupin kautta olohuoneen pöydän alle koriinsa. Taidan mennä kissani seuraksi. En tosin mahdu sen kanssa koriin, mutta josko jatkaisin iltaa sohvalla sukkaa kutoen. Villasukkashow on jälleen alkanut, lankojakin näkyy jälleen olevan tarjouksissa.

Lilja On Stage

Syksy lähenee vääjäämättä, sillä tulevalla viikolla on koululaisten aika jälleen aloittaa lukukautensa. Monien lomatkin on ohi. Sää sen sijaan on vihdoin aurinkoinen ja lämmin, joten puutarhan kesä ei missään nimessä ole ohi. Nautitaan lämmöstä itse kukin ajan ja voimavarojen mukaan. Ja varotaan niitä pieniä koululaisia liikenteessä.
 

29 kommenttia:

  1. Ihania liljoja on sinullakin. Laitoin juuri muutaman liljakuvan omaan blogiini. Tykkään kovasti liljoista. On kiva kun niitä on niin monen värisiä. Juuso on söpö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin katsomassa sinun liljojasi. Kyllä ne ovat kauniita ja aina niitä pitää saada lisää. Liljakukoista huolimatta.
      Juuso on vähän laiskanoloinen tällaisina lämpöisinä päivinä.

      Poista
  2. Olen ihan samaa mieltä, kesä ei ole vielä ohi! Ihana tuo ercolano.. Ja viimeinen kuva on kaunis ja hieno. Mitenhän minun kannattaisi toimia kun minulla on ruukussa kaksi liljaa, nekö menestyisi ensi vuoteenkin? Niin, minäkin kuvasin tänään teelautasen kokoisen poimulehden lehden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinuna siirtäisin liljasipulit ruukusta maahan. Monivuotisiahan ne ovat ja hyvällä menestyksellä olen saanut liljat jatkamaan elämää purkkikesän jälkeen kukkapenkissä.

      Poista
  3. Ihana tuo On Stage! Olen odottanut omien tiikerinliljojeni avautumista jo pitkään, mutta vieläkin nuput pysyivät kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa vaan, kuinka hirvittävän kauan On Stage oli nuppuvaiheessa. Eiköhän nämä lämpimät säät saa sinunkin tiikerinliljasi avautumaan.

      Poista
  4. Kauniita kukkia kaikki :-)
    Ja taidokkaasti otetut kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidokkuudesta en niin tiedä, kunhan räpsin enimmäkseen omaksi ilokseni.

      Poista
  5. Onpa sulla upeita liljoja! Mulla idänliljat vielä nupuilla, niinkuin Pretty womankin. Vaan jospa ne siitä aukeisivat tässä lämpimässä.
    Eräänä vuonna mullakin oli ruukussa lilja, syksyllä istutin sen maahan, eikä sitä sen jälkeen näkynyt. Melkein kaikki yleensä talvehtii maassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä olen saanut purkista maahan siirretyt liljat kukkimaan ainakin seuraavana kesänä, mutta sen jälkeen osa on hävinnyt ties minne liljakukkien paremmille kukoistusmaille. Aikamoista arpapeliä tämä puutarhurin elämä välillä on.

      Poista
  6. Kauniit kuvat ja nuo Liljat ovat ihania :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liljat ovat ihania...ja pionit...ja ruusut...ja luultavasti melkein kaikki kukat.

      Poista
  7. Herkullisen värisiä liljoja! Olen huomannut saman, nyt kun on ollut pimeä ja sateinen kesä, niin on alkanut kaivata enemmän oransseja ja keltaisia kukkia tuomaan valoa. Hienosti olet näköjään saanut pidettyä liljakukot aisoissa. Minua oksetti nähdä liljakukon toukka ainoassa ostamassani liljassa, etten ole liljoja sen koommin hankkinut.

    Juuson onneksi tämä kesä ei muistuta yhtään viime kesää kun asteet huiteli kolmenkymmenen tienoilla. On tuo Juuso aina vaan niin söpö <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä kesänä liljakukkoja on minusta ollut tavanomaista vähemmän ja siksi niitä jaksoi alkukesästä listiä. Nykyisin ei enää yhtään inhota nipistää punakuorinen liljakukko sormien välissä hengiltä. Sen sijaan sitä toukkatöhnää en pysty paljain käsin poistamaan, vaan on ihan pakko hakea talouspaperia. Ei ihan sentään okseta, mutta selkäpiissä karmii.
      Juusossa alkaa ikääntyminen jo näkyä. 14 vuotta tuli täyteen ja se näyttää nukkuvan enemmän kuin ennen. Ukkokullan kanssa se käy metsikössä kävelyretkillä ja saa siellä hurjia spurttikohtauksia kiiveten puihin ja loikkien kuusien alla. Virtaa siis edelleen löytyy, mutta mitäs sitä suotta helteisellä pihalla hikeä hankkii.

      Poista
  8. Ihania liljoja!!!! Rakastan niitä ja lisään niitä koko ajan puutarhaani. Sitten vaan joutuu vahtimaan liljakukkoja :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin ne liljakukot tuntuu ihan helpoilta tuholaisilta, kun on joutunut kotiloita keräämään. Liljakukkojen kanssa pysyy hyvin tasapainossa ja tänä kesänä niitä onkin ollut selvästi vähemmän, kuin muina kesinä.

      Poista
  9. Upeita lijoja! Minulla ne ovat ajan myötä kadonneet pihasta, syksyllä istutan niitä taas lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu, että monet liljat ovat vuosien mittaan kadonneet. Osin saan syyttää itseäni, kun tuppaan turhankin innokkaasti mylläämään kukkapenkeissäni. Mutta osa on kyllä ihan vaan kadonnut, ties mistä syystä. Joka syksy niitä kuitenkin haluaa istuttaa uusia.

      Poista
  10. Onpas todellakin iso liljankukka!
    Minulla tuppaa liljat kärsimään juuri samasta syystä, tulee tosiaan kaltoinkohdeltua niitä perennamylläyksen yhteydessä... ;)
    Minusta kuva Pink Blend Dahliasta on oikeastaan aika ihana. Kuvakulma on veikeä ja taustalla talon tiiliseinä vaikuttaa saman sävyiseltä, vaikkei sitä oikeasti ole. Ikkunasta heijastuva turkoosi sävy ja siinä näkyvät pyöreät valon heijastukset ovat myös kivat kukan taustalla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla menee kuvaamisessa niin paljon energiaa kuvalaadusta huolehtimiseen, että taiteelliset näkökulmat unohtuvat tyystin. Saapa muuten nähdä, puhkeaako tuon daalian muista nupuista yhtä suuria kukkia.

      Poista
  11. Mä tykkään noista tiikerililjoista! Kauniit kuvat olet saanut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MInäkin tykkään vuosi vuodelta enemmän tiikerililjoista. Kukat ovat monia muita liljoja pienempiä, mutta niitä onkin sitäkin enemmän.

      Poista
  12. Liljat ovat niin kauniita, että ei minulle pelkät ruskoliljat kyllä pitkäksi aikaa riitä. Johonkin täytyy saada enemmän mökin pihapiiriin liljojakin ympäristöä kaunistamaan. Tälle kesälle alkaa pikkuhiljaa uusien istutuspaikkojen tekemismotivaatio olemaan jo käytetty mutta ehkä ensi kesänä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa lohduttavaa kuulla, että jollain muullakin alkaa motivaatio kukkapenkkirakentamisessa ehtyä. Syksyn lähestyminen teettää minulle motivaation laskua ihan selvästi.

      Poista
  13. Onpa sinulla upea kokoelma liljoja! Tuota spring pink-liljaa olen himoinnut ja upealta se näyttääkin, täytyy hommata :) Myös kermanvärinen tiikerililja on aivan upea!
    Äitini latvoi daaliansa kasvatusvaiheessa ja hyvin kukkivat nyt ja matalampina. Itse en uskaltanut latvoa ja osa daalioistani on älyttömän korkeita, tukea tarvitsevia hujoppeja. Ehkäpä uskaltaudun ensi vuonna latvomaan.
    Olen käsittänyt aivan samoin tuon isotöyhtöangervojen kukintojen eroavaisuuden. Toinen on hedeversio ja toinen emi, mutta en muista kumpi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelinkin, että varmasti latvomalla daaliat saisi pysymään matalampina. Ehkä myös kukkivat enemmän, kun kasvi haaroittuu paremmin. Omani ovat niin huikean korkeita, että tukeminenkin alkaa jo olla haasteellista.
      En minäkään muista, kumpi on hede ja kumpi emi, mutta eri sukupuolta kuitenkin.

      Poista
  14. Sulta löytyykin monta kaunista liljaa! Mulla on vain muutama valkoinen ja vaaleanpunainen.

    VastaaPoista
  15. Liljat ovat loppukesän sulostuttajia. Kauniita värejä, vaikka valkoisesta taisin tykätä eniten.

    VastaaPoista
  16. Liljat ovat ihania. Tuo viimeinen Lilja On Stage -kuva on kerrassaan upea.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!