Upea maaliskuun viimeinen viikonloppu

Crocus Pickwick

 
Parempaa kevätviikonloppua ei voisi toivoa, kuin tähän maaliskuun loppuun osui. Auringon paistaessa elohopea nousi mittarissa +12 asteeseen navakasta tuulesta huolimatta. Hyvin tarkeni vähemmälläkin vaatetuksella. Etenkin ahkerasti puuhaillessa. Tekemistä riittää, mutta ulkona on mieluisaa viettää aikaa puutarhatöiden parissa. Laatimaani kevättyölistaan saa kivasti tehtyä yliviivauksia.

Lauantaina taivaalta kuului monenlaisia ääniä. Muuttomatkalla oli erilaisia hanhia ja useita joutsenten ryhmiä. Kuvaan kameralla, joka ei tietenkään ole tarvittaessa käsillä. Niinpä sattumoisin onnistuin ikuistamaan yhden ainoan joutsenen. Äänistä päätellen joutsenia on enemmänkin lähijärvellä. Harmi, ettei juuri sillä kohtaa pääse lähellekään rantaa lintuja kiikaroimaan.

 
Talventähtikin oli saanut innokkaan pörriäisen luokseen ruokailemaan. Näinpä myös pienen leppäkertun. 

Lauantaina köpötti valkohäntäpeura puiston leikkipaikan ohi. Jäin aidan viereen seuraamaan, aikooko sorkkajalka tulla meillekin. Ei tullut. Se suunnisti kohti kotitien takana olevaa metsikköä. 

Olen ottanut osan jänisverkoista pois jo nyt, jotta en vahingoittaisi niiden suojassa olevia kasveja myöhemmin verkkoja poistaessani. Muutamassa paikassa sipulikukatkin nousevat verkkojen molemmin puolin, jolloin olen nähnyt tärkeäksi saattaa sipulikasvit jälleen toistensa pariin.

Magnolia stellata 'Susan'

Pihalla kulkiessa ja touhutessa tulee samalla tarkkailtua kasvien heräämistä. Tässä vaiheessa saa olla sydän syrjällään, mikä niistä on päättänyt lähteä muille maille. Talvi oli varsin leuto eli paukkupakkasista kasvien ei ole tarvinnut kärsiä. Toisaalta lunta ei ole ollut tarjoamassa niille myöskään tarvittavaa suojaa. 

Magnoliassa on silmuja, joiden olemuksesta en magnoliaummikkona osaa sanoa juuta enkä jaata. Ovatko siis lehtisilmuja vai nuppusilmuja? Kukkiva magnolia pihallani olisi melkein skumppalasin arvoinen asia. Niin iloinen olen elossa olevasta magnoliastani, että kenties nostan sen heräämisen kunniaksi lounaalla lasillisen piimää. 

Myös Austin-ruusuista näyttäisi elossa talvesta selvinneen kaikki kolme eli 'Lady of Shalott', 'Carolyn Knight' ja 'Emily Brontë'. Austinien olen antanut herätä rauhassa. Ainoastaan Ladylta napsaisin korkeasta oksasta kahtia taipuneen osan.

Helleborus niger - Jouluruusu Syreenipenkissä

Jouluruusuillakin on selvästi kiire päästä kurkkimaan kevättä. Viime vuosi oli useimpien jouluruusujen osalta aika vaisu. Nyt ne pukkaavat nuppua mullasta. Vanhin jouluruusuni on Syreenipenkissä asuva vaaleajouluruusu. Se voisi olla paremmassakin paikassa, mutta en ole ryhtynyt sitä siirtämään, kun se uskollisesti nousee tuossakin joka vuosi.

Helleborus 'Double Ellen' - Jouluruusu Muuripenkissä

Suurin osa jouluruusuistani on tarhajouluruusuja. Olen ostanut niitä näin Helsingin kevätmessujen aikaan Puutarhanikkareiden myymälästä. Tai kevätmessuilta heidän osastoltaan. Kasvit ovat olleet melko suurikokoisia ja kukkivia ostohetkellä. Yleensä olen istuttanut jouluruusut ruukkuihin keräämään voimaa siksi aikaa, kun ehdin valmistaa niille istutuspaikan. 

Nämä suurikokoiset jouluruusut ovat olleet melko kalliita. Niihin käyttämäni raha ei ole mennyt hukkaan, kun kasvit ovat pärjänneet hyvin ja kukkineet kauniisti.

Clematis alpina 'Columella' - Tarha-alppikärhö

Puutarhassa tutkimiskierroksia tehdessäni on välillä pakko moittia itseäni liiasta ahneudesta. Eikö mukamas riitä, että mullasta nousee monenlaisia sipulikukkia ja nyt jo joitakin perennojakin? Ei näköjään riitä, vaan sormi ojossa tunnustelen puiden, pensaiden ja köynnösten varsia, olisiko kenties tuoreita silmuja esillä. Kärhöt ovat tunnetusti hitaita herääjiä, eikä niiden kanssa kannata lainkaan hoppuilla. Alppikärhöt ovat tässä poikkeus. Niiden pitääkin herätä ajoissa, jotta ehtivät aloittaa kukintansa.

Sinikukkaisesta alppikärhöstä ja vaaleanpunakukkaisesta tarha-alppikärhö 'Columellasta' löytyi jo tuoreita silmuja. Samoin Olopihan Willystä, joka on myös tarha-alppikärhö.

Primula denticulata - Palloesikko

Huvitus-omenan alla kasvaa muutama Lappalainen etelässä -blogin Nilalta saatu esikko. Kuvan monsteri taitaa olla palloesikko - luulen. Tämänkin kasviryhmän edustajat ovat minulle edelleen valloittamaton ryhmä, joten en lainkaan loukkaannu korjaavista tunnistuksista.

Esikon kuivat lehdet kaipaavat siivoamista. En ole kiirehtinyt, sillä yritän suhtautua kevään etenemiseen realistisesti. Vielä voi lunta tulla, mitä en todellakaan toivo.

Alapiha alkaa olla siivottu muutamia paikkoja lukuunottamatta. Nurmikkoa olen haravoinut valikoiden lähinnä niissä paikoissa, joissa olen napannut kanttausurista kuivat lehdet ja muun karikkeen nurmikon puolelle pois siivottavaksi. Aika monena päivänä on ollut tuulista. Sen seurauksena olen todennut tekeväni turhaa työtä, sillä tuuli täyttää kanttausurat toistuvasti uusilla kuivilla lehdillä. Ulkona on vain niin kivaa olla ja touhuta, ettei mikään tunnu kovin turhalta.

Istutusalueilta olen lähinnä käsin napannut oksia ja isompaa sälää. Pääasiassa olen ripotellut penkkeihin tuoretta multaa, johon olen sekoittanut kanankakkarakeita. Viime vuotiset multasäkit on jo kohta tyhjennetty. Uusi lavallinen mustaa multaa on tilattu. Saapunee lähiaikoina.

Majalispenkki 9.3.2025

Kartiokuusten edessä odottaa edelleen Majalispenkki kohennusta, mikä tarkoittaa metsäruusun juurakoiden pois kaivamista. Loppuvuodesta kaivoin juurakoita lapiolla, talikolla ja rautakangella vahvimpia puutarhasaksia apuna käyttäen. Toivottoman raskasta ja hidasta puuhaa, kun isoksi kasvanut ja kaikkialle levinnyt ruusupuska pitää sinnikkäästi maasta kiinni.

Viime vuoden puolella kysyin pienkaivurin omistavaa yrittäjää kaivuhommiin. Hän kieltäytyi, minkä epäilen johtuneen liian pitkästä matkasta suhteessa työmaan kokoon. Nyt laitoin sähköpostitse kysymyksen kotikylässä toimivalle nuorelle yrittäjälle. Pienelläkin kaivurilla homma hoituisi nopeammin ja huomattavasti helpommin kuin lapiolla. Mikäli saan taas kieltävän vastauksen, on laitettava ruista ranteeseen ja ryhdyttävä omin käsin toimeen.

Tulipa sylvestris - Metsätulppaani

Tänään maaliskuu päättyy. Huhtikuussa onkin aika jatkaa kylvöjä. Tuoksuherneet kylvin jo viikko sitten. Iso osa niistä on jo itänyt. Seuraavaksi olisi tsinnioiden ja kurkkujen vuoro. Muutama perennakin odottaa koulimista. Daalioiden juurakoillekin voisi jo alkaa miettiä toimia.

 
Ensimmäisen lakanapyykin ripustin lauantaina ulos. Kunhan päivät lämpenevät, on sopiva aika pestä vuodevaatteet ja talvitamineet. Pesin myös terassien puuritilät ja pation puupinnat. Kesäkalusteista olen tuonut kellarista vasta osan. Niin lämmintä ei ole ollut, että tarkenisin ulkona istua. Enkä varmaan edes malttaisi, kun on niin kiva laittaa pihaa ja puutarhaa kesäkuntoon.  

Iris reticulata 'Katherine's Gold'

 

Huhtikuu alkaa huomenna. Ihania kevätpäiviä kaikille!