Kevätmessut pikakierroksella

 
Olin kahden vaiheilla, jaksanko lähteä kiertämään tämän vuoden Kevätmessuja. Kun sain naapurin Maritilta kaksi lippua, päätös olikin sitten tehty. Lämmin kiitos Maritille ja Visalle messulipuista. 

Perjantaina ajoin messuille Ukkokulta seuranani. Tiesin, että sillä kokoonpanolla ei kovin paljon yksityiskohtia pysähdytä hypistelemään. Yllättävän kärsivällisesti Ukkokulta kuitenkin perässäni kulki ja malttoi jopa hetken odottaa, jotta sain muutaman kuvan muistokseni kameralla sihdata.

Olen yleensä käynyt messuilla perjantaina, koska silloin on mielestäni sopivan väljää. Nyt ihmisiä oli pilvin pimein. Käytävillä oli ajoittain hankala kulkea, kun piti väistellä muita ja toisaalta myös pyrkiä itse myötävaikuttamaan muiden kulkua. En halua kuviini vieraita ihmisiä. Niinpä kuvasaldo jäi vajavaiseksi, sillä etenkin kukkakohteissa aina oli edessä jonkun selkä, pää tai käsi.

Hesan messuilla on paljon muutakin kuin pelkkää puutarhaa. Joka nurkalla joku sähköyhtiö oli kiskomassa omalle standilleen. Teleoperaattoreita en sentään joutunut kimpustani hätistelemään.

Puutarha-alan pienet yrittäjät ja monet kauempana toimivat loistivat poissaolollaan, kuten on ollut jo useampana vuotena. Tommolan Tilan kaltaisia perennamyymälöitä olisi kiva nähdä messuilla, mutta ymmärrän kustannusten luultavasti nousevan suuriksi.

Siemeniä oli myymässä useita tuttuja firmoja. Juurakoitakin oli kivasti tarjolla. Muitakin kuin ulkomainen "sipulibingo-kauppias". Puutarhanikkareilla oli vanhaan tapaan yksi runsaimpia osastoja. Siellä oli myynnissä ruusuja, kärhöjä, viiniköynnöksiä, jouluruusuja ja monia muita houkuttelevia kasveja.

Päähallin keskellä yleensä sijainnut Ideapiha-alue oli nyt takanurkassa. Sinne oli onneksi helppo löytää. Sitäkin vaikeampaa siellä oli ottaa kuvia, koska meitä innokkaita kameran näpyttelijöitä riitti jonoksi asti. Ja muitakin katselijoita.

Aika paljon istutuksissa oli käytetty viherkasveja, kuten postauksen parissa ylimmässä kuvassa näkyy. 

Ostokseni jäivät minimaalisiksi. Pukinmäen puutarhalta ostin kaksi suklaakosmoksen juurakkoa. Olivat niin muhkeita, etten voinut ohi kulkea. Viime keväänä ostamani suklaakosmoksen juurakko on kellarissa, mutta en ole varma sen selviytymisestä.

Helenin standilla nappasin pari Fazerin sinistä konvehtia ja Gardenan osastolla kokeilin akkukäyttöisiä oksasaksia. Näppärä vempain, joka saattaisi olla pätevä omenapuiden vesiversojen leikkaamisessa. Satasen messutarjous jäi kuitenkin hyödyntämättä. Totesin, että jokakesäinen vesiverso-operaatio toimii riittävän näppärästi ilman akkuvempaintakin.

Messukeskuksen parkkitalo oli harvinaisen täynnä. Yleensä olen saanut auton kohtuullisen lähelle messukeskusta. Nyt meidät ohjattiin kauimmaiseen rakennukseen, josta sitten kipitettiin messuille tihkusateessa. Jostain syystä EasyPark-sovellus kännykässäni ei ollut käynnistynytkään, minkä huomasin vasta parkkitalosta pois ajettuamme. Löysin mahdollisuuden maksaa pysäköinnin netissä 48 tunnin kuluessa. Näin vierähti kivi pois sydämeltä. Pelkäsin jo, että pysäköinti pyörii tunnista toiseen, päivästä toiseen ja lopulta saan selkäpiitä karmivan laskun. Tällaisia juttuja mediassa on viime aikoina ollut.

Messujen "Lähiruoka&Luomu" -osastotkin kiersimme. Viime vuonna ostin kreikkalaiselta oliviikauppiaalta erilaisia oliiveja ja helsinkiläisen leipomon edustajalta leipää ja leivonnaisia. Nyt ulkomaisia kauppiaita edusti englantilainen fudge-kauppias, eipä juuri muita. Hunajaa oli tarjolla useilla kauppiailla, kuivalihaa parilla standilla. Ainut ruokapuolen ostos oli 3 pakettia Forsman-teetä. Nekin päähallin puolelta.

Alunperin oli tarkoitus syödä Ukkokullan kanssa jossain messujen lukuisista ruokapaikoista. Hetken niitä katsottiin ja todettiin, että tyhjää pöytää etsiessä ehtii kuolla nälkään. Niinpä ajettiin Tapiolan Ainoan Itsudemoon herkuttelemaan shushilla.

Kyllä näillä Kevätmessuilla kannattaa aina käydä. Vähintäänkin pääsee virittäytymään alkavan  kevään tunnelmaan. Pahoittelen vaisua kuvasaldoani. Mikäli haluat nähdä enemmän kuvia ja lukea messuista lisää, käy kurkkaamassa esimerkiksi Sarin puutarhat -blogia. Hän on tehnyt postauksen torstaina ja ilmeisesti lisää on tulossa.

Lippuarvonta kevätmessuille Helsinkiin

Sattuma ripotteli tielleni mukavia yllätyksiä ja sain ylimääräisiä lippuja kevään puutarhamessuille 7.-10.4.2016 Helsingin Messukeskukseen. Koska en hyvällä tahdollakaan kykene jakautumaan niin moneksi persoonaksi, että kaikki liput voisin itse käyttää, päätin järjestää arpajaiset. 

Haluan erityisesti palkita niitä henkilöitä, jotka jo ovat ovat blogini lukijoita. Eli lippuarpajaisiin voivat osallistua vain ne lukijat, jotka ovat kirjautuneet lukijoiksi tätä postausta kirjoittaessani. Jaossa on kuusi lippua ja osallistua voit ti 22.3.2016 klo 20 saakka. Lipun saaneet julkaisen ke 23.3. ja postitan liput vastaanottajille heti, kun olen saanut kunkin yhteystiedot.

Haluan myös esittää lämpimän kiitokseni Kevätmessujen ohjelmatuottaja Sanna Salovuorelle. Hänen ansiostaan tässä näitä lippuja teillekin tarjoilen. 

Nyt vain innolla osallistumaan. Toivottavasti sitten tapaamme sankoin joukoin messuilla.

PS. Lisäyksenä mainittakoon, että näissä arpajaisissa on yksi arpa per kärsä. Ei siis tarvitse linkittää mihinkään ansaitakseen toisen arvan tms.
 

Hiukan vielä messuista

Kellot on käännetty kesäaikaan ja virpojat palkittu suklaamunilla. Aika vähän tänä vuonna virpojia kiersi. Vain yksi vieras porukka ja kaksi kahden lapsen ryhmää, joista kumpikin koostui naapurin lapsenlapsista. Jaksan edelleen muistella sitä muutaman vuoden takaista palmusunnuntaita, jolloin ovikello soi tasaiseen tahtiin. Silloin meillä kävi 19 virpojaryhmää, joissa jokaisessa oli enemmän kuin yksi virpoja.

Palaan vielä hieman perjantaiseen messureissuun. Ostin sieltä viidellä eurolla kolme keltaista hyasinttia. Kukat ovat vielä aivan nuppusillaan, eikä väristä ole häivähdystäkään. Tänään laitoin ne koriin ja sipulien ympärille lecasoraa sekä pari keltaista pääsiäistipua ja höyhenenoksa. Siinä minulle pääsiäisistutus. Odotan kyllä jännityksellä hyasinttien aukeamista.

Ostinpa messuilta myös valkosipulinkynsiä. Olen aivan hullaantunut tällaisiin maustettuihin kynsiin ja taidan haista tiiliseinän läpi naapuriin saakka. Näitähän täytyy napostella lähes joka aterialla. Kaupoissa on ihan hyvät valikoimat eri tavoin marinoituja kynsiä, kaikki tähän mennessä löytämäni tuontitavaraa. Nämä Ruukkikylän herkut ovat kyllä mielestäni ylitse muiden. Aiemmin olen ostanut näitä erilaisilta markkinoilta ja tapahtumista. Kynnet ovat suuria ja maukkaita ja valikoimassa on eri tavoin maustettuja. Tällä kertaa ostin Yrttikynsiä ja Soija-inkiväärikynsiä.

Jotkut messukävijät olivat ihastelleet vaaleanpunaista särkynyttäsydäntä. Niin minäkin. Se näytti ihastuttavalta ja sellaisen saatan vielä jossain vaiheessa puutarhaani hankkia.

Ruosteisen oloinen pöllö eräältä messuosastolta

Pääsiäisen hyasintti-istutusta tehdessäni kävin hakemassa autotallista lecasoraa. Samalla tarkastelin kahden viikon takaisia sipulihankintojani. Laitoin silloin multaan daalioita, liljansipuleita ja pari pionin juurakkoa. Pioneissa oli selvästi eloa, joten autotalli taitaa olla niille hiukan liian lämmin paikka (asteita +9). Tässähän on vielä aikaa, ennenkuin voi ajatellakaan kasvien siirtämistä ulos. Siihen ongelmaan täytyy miettiä ratkaisua. Se, mikä kuitenkin jäi harmittamaan vielä enemmän, olin unohtanut laittaa purkkeihin nimilappuja. Vaivoin muistin, mikä on missäkin purkissa ja suurella todennäköisyydellä jokin menee vikaan. Nyt sitten odottelemaan kevään edistymistä ja aikanaan istutettujen sipulien ja mukuloiden kukkimista. Siihen saakka voin vain arvailla, mikä missäkin kasvaa. Olipa hyvä, että ostin messuilta sen Poropeukalon puutarhakirjan, sillä juuri sellainen kirjan nimen mukainen poropeukalo olen.

Kaunokaisten myötä toivotan kaikille leppoisaa pyhäpäivää ja samalla toivotan lämpimästi tervetulleiksi blogini lukijoiksi:

Annelin Pihakuiskaajan puutarha -blogista

ja

Kurjenkellon Pienen pihan suuria unelmia -blogista.

 

Kevätmessujen aika lähestyy

Kevään edistyminen siirtyi hetkeksi tauolle. Ulkona on kaksi plusastetta ja välillä ripottelee vähän räntää tai vettä. Aika kalsaa sanoisin. Lumen sulaminen pysähtyi yöpakkasten vuoksi kuin seinään, mutta ehkä vesisade saa aikaan jotain vajoamista alapihan hangille. Sinänsä on sama, paistaako vai sataako. Viikko on täynnä omaishoito-ohjelmaa ja vanhempien lääkärikuskauksia. Odotettu retki Helsingin Kevätmessuille onnistunee ilmeisesti aikaisintaan perjantaina. Mukava naapuri muisti minua taas kahdella lipulla. Kiitos hänelle ja hänen miniälleen.

Jokunen piippo jo maasta ehti lämpimien aikaan nousta. Kuten tavallista, en taas muista, mitä mihinkin olen istuttanut. Jäin nimittäin ne huolella tehdyt nimilaput laittamatta paikoilleen sipuleita istuttaessani. Onneksi sentään laadin listan, jonka avulla voin syksyisiä tekemisiäni muistiin palauttaa.

Koulittuja ja koulimattomia taimia alkaa olla kaikki valoisat paikat pullollaan, vaikka päätin olla tänä keväänä maltillinen. Ja vielä on monet siemenet tyystin multaan laittamatta. Kurkut, kurpitsat ja ties mitkä. Tomaatteja taisi sittenkin tulla laitettua vähän liikaa, mutta voihan niitä taimia lahjoittaa ystäville ja naapureille.

Tomaaatti aluillaan

Ja kun ihmisellä on sama pää kesät talvet, joutuu virheistä maksamaan yhä uudelleen. Niin viime keväänä päätin, että ostan kellariin valmiiksi isoja multasäkkejä taimien koulimista varten. Ja yhtä tehokkaasti sen unohdin. Näin keväällä taimitarhat ja markettien ulkopihat ovat kiinni ja sisävalikoimista löytyy pääasiassa pieniä multasäkkejä. Harmittaa, kun joutuu yhtenään hakemaan 10-12 litran pussukoita, kun sellainen 45 litran säkki olisi huomattavasti halvempi ja yksinkertaisempi ratkaisu. 

Kuva netistä. Kuka lie kuvaaja kuvan manipuloija?

Keväiseen mullanvaihtoaikaan sopii huomioida myös riittävä tila kasvulle. Ettei tule ongelmia, kuten kuvassa.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
 

Helsingin kevätmessut

Tämän kevään puutarhamessut on nyt sitten läpikävelty. Täytyy myöntää, että olen vähän pettynyt. Se taasen saattaa johtua pitkälti Suvikummun Marjan ja Intianmintun esittelemän Tukholman puutarhamessujen jälkimainingeista. Ruotsalaiset yksinkertaisesti osaavat esillelaittamisen taidon ja onhan länsinaapurissa puutarhaharrastuksella huomattavasti pidemmät perinteet. Täytyy ihan vakavasti harkita ensi keväänä matkaa lahden yli ja jättää nämä kotimaiset markkinahumut väliin. 

Helsingin Kevätmessut käsittävät paljon laajemman alueen kuin vain puutarhan kukat ja kasvit. Esillä on niin oman kodin kuin mökinkin rakentamiseen ja remontointiin liittyviä aiheita. Saunoja, vessoja, laitureita, erilaisia energiaratkaisuja, ilmanvaihtolaitteistoja, keittiöitä siivoustarvikkeita ja jopa joitakin paikkakuntia houkuttelemassa uusia kuntalaisia joko vakituisiksi tai loma-asukkaiksi.

Kun yhteen paikkaan täytyy ympätä mahdollisimman paljon, vaikuttaa se väkisinkin yksittäisen alan näkyvyyteen. Pelkästään jo siten, että nähdäkseen haluamansa on kierrettävä paljon sellaista, mikä ei välttämättä kiinnosta laisinkaan. Lisäksi minulle tuli sellainen olo, että tämä paljon puhuttu vaikea taloudellinen tilanne näkyi myös näillä messuilla. Monia kiinnostavia aiempien vuosien osanottajia puuttui tyystin.

Laiturit, saunat ja kiveykset kuuluvat toki puutarhurinkin mielenkiinnon kohteisiin, mutta jäin messuilla kaipaamaan selkeää puutarhaosiota. Siis sellaista aluetta, missä pääasiassa keskityttäisiin siemeniin, sipuleihin, kasveihin, multaan, ruukkuihin. Jotenkin oletin, että löydän kasvit Garden Party - alueen - tuon hallin keskellä olevan yleiskoristelualueen lähettyviltä. Pyörin ja pyörin ja aina törmäsin laitureihin ja saunoihin, vaan en löytänyt taimistoja, puutarhureita, siemenkauppiaita. Nämä minua eniten kiinnostaneet standit löytyivätkin sitten alueen nurkasta (tämä on tietenkin vain minun näkemykseni).

Garden Party -yleiskoristelualue taiteilija Juha Pykäläisen Helge Hirvinen -hirvitorneineen oli jotenkin kovin vaisu. Kantavana teemana on ekologisuus ja alueen rakentamisessa on käytetty kotimaisia puulajeja, käsittelemätöntä puupintaa ja kierrätysmateriaaleja. Kaiken pitäisi kruunata kukkaloisto, joka syntyy lähes 30 000 kukkasipulista. Mutta eikö sipulikukkia ole lukuisia muitakin kuin tulppaanit ja narsissit? Tulppaaneja oli toki valtaisat määrät ja ainahan runsaus on näyttävää. Scillat, helmililjat, krookukset - olisivat varmasti piristäneet.

Mietin tovin, miten ekologista on pumpata puhdasta vettä tuon Garden Party -alueen reunalla olevaan jättimäiseen uima-altaaseen. Ellei sitten vettä käytetä paikalla olevien kasvien kasteluun. Siihen kukaan paikalla olijoista ei osannut antaa vastausta.

Parvekesisustukset olivat vähissä. Äänestyskin muutamasta mallista oli menossa, mutta en jaksanut etsiä hyvin piilotettuja mallien numeroita. Ylipäätään olen alkanut välttää erilaisten lappusten täyttämistä tällaisissa paikoissa, sillä se johtaa valtaisaan sähköpostisumaan ja mahdollisesti myös puhelinmarkkinointiin. Jotta olisi mukana arvonnassa, on yleensä joko puhelinnumero tai sähköpostiosoite ilmoitettava. Olen surkea voittaja kaikenlaisissa arpajaisissa ja näin torppaan ne viimeisetkin mahdollisuudet.

Sekä ylempi että alempi kuva edustavat parhaimmillaan kykyäni haalia samaan kuvaan kaikkea vähemmän kivaa. Yritän karttaa Roundupia omassa puutarhassani ja sitten ryhdyn sitä näin avoimesti esittelemään. No, menköön tuohon alemman kuvan vasemman kulman roskikseen koko mainos. Ja toimikoon nämä kuvat oppimateriaalina siihen, että jälkikäteen voi tietenkin kuvia rajata, ellei sitten jo kuvaustilanteessa...

Onnelin ja Annelin talon puutarhassa on kaikenlaista tavaraa. Itse somistajana olisin jättänyt nuo mustat muoviset taimiruukut pois.

Puutarhamessuilla on jo perinteenä mahtavat määrät sipuleita ja mukuloita. Alla olevat hollantilaiset amarylliksen sipulit olivat aivan valtaisan kokoisia.

Messut ovat tietenkin erinomainen paikka tehdä ostoksia. Myynnissä oli punttitolkulla tulppaaneita, ruusuja, gerberoita, narsisseja, isoja jalohortensioita ja amppeliorvokkeja.

Paikalla oli useita puutarhureille tuttuja siemenkauppiaita ja valikoima parempi kuin useimmissa puutarha-alan kaupoissa. Netissähän ne parhaimmat valikoimat nykyisin taitavat olla. Monet siemenpussit ovat niin kauniita, että niitä voisi lähettää vaikka nimipäivälahjaksi ystäville kortin sijasta. Siemenpussitelineiden edustat olivatkin varsin tehokkaasti kansoitetut, sillä vielä ehtii hyvin monia siemeniä kesäksi kylvää.

Esikoita oli esillä varsin vähän, vaikka ne sopisivat hyvin kevätpuutarhaan. Lajikkeitakin löytyy monia ja siksi olisin toivonut näkeväni runsaammin niin erilaisia värejä kuin muotojakin. Mielessä häämöttää esikoiden lisääminen omassa puutarhassa.

Pelargonien suosio on selvästi nousussa. Messuilla oli esillä englantilaisia pelargonioita ja myynnissä useita erilaisia pelargonian taimia.

Romun ja ruosteen käyttö on sisustus- ja puutarhalehtien perusteella rantautunut voimallisesti myös Suomeen, mutta messuilla suuntaus näkyi varsin vähän. Tiedä sitten, kuinka pitkään sitä jaksaisi isoisän vanhaa fillaria köynnöstukena katsella, mutta ehkä sillä voisi parin kesän ajan koristaa yrttimaan aitaa. 

Messuilla ravaamisen jälkeen olo on vähän kuin tällä traktorikuskilla. Jalkoja väsyttää ja silmiä painaa. Mieli tekisi nojata takapyörään ja ottaa pienet torkut. Nälkä kuitenkin kurnii vatsassa, enkä ollut sortunut yhteenkään metrilakuun tai chilillä maustettuun oliiviin. En myöskään raaskinut mennä messuhallin pastapaikkaan tai Fazun kahvilaan, sillä edessä oli junamatka Espooseen, josta hakisin autoni ja jatkaisin kotiin. Kiva on kylille lähteä, mutta vielä mukavampi oman kodin ruokapöydän alle jalat oikaista ja Ukkokullan valmistamalla ruo'lla kroppansa ravita.

Aurinko paistaa tänään ja luvattu on auringonpaistetta myös huomiselle. Nauttikaa viikonlopusta ja keväästä erityisesti.