Jokohan kevätkeikunta tasaantuisi?

Tulipa Persian Pearl

 

Kevät on keikkunut sinne tänne. Soutanut ja huovannut kyllästymiseen saakka. Puutarhaihmisen mielestä sää voisi jo vihdoin ryhtyä etenemään lämpimämpään suuntaan. Olen aivan vakuuttunut, että kaikki puutarhani kasvit ovat tismalleen samaa mieltä. Talviturkit pois ja varpaat paljaiksi.

Pulsatilla vulgaris - Tarhakylmänkukka

Sen verran hyvältä ennusteet nyt näyttävät, että toukokuun toisella viikolla pääsee jo normihommiin pihamaan kanssa. Sunnuntaiaamuna tyhjensin terassin ja pergolan. Kovin paljon en ole paikkoja vielä kesäasuun laittanutkaan, kun olen odottanut säiden lämpenemistä. 

Pesin puupinnat ja annoin täydeltä taivaalta paistavan auringon ne kuivattaa. Sen jälkeen öljysin. Iltapäivällä öljytyt pinnat olivat kuivuneet niin hyvin, että saatoin kantaa tavarat paikoilleen. Ehkä kohta voi alkaa kantaa kellarista joitain purkkeja talon seinustalle. Ainakin ruukussa jo viikon verran asuneet lukinliljat voivat hyvin jatkaa elämäänsä ulkosalla.

Ornithogalum nutans - Nuokkutähdikki

Puutarhassa en ole kovin paljon ehtinyt mitään tehdä. Yhtenä päivänä aloitin kanttausurien ylläpidon ja samalla kitkin istutusalueilta rikkaruohoja. Niitä ei vielä kovin paljon ollut. Jokunen voikukka oli jo voimissaan. Ja tietenkin nurmikko on innokas valtaamaan uusia alueita. Itse asiassa nurmikkokin alkaa kaivata kevään ensimmäistä leikkauskertaa.

Vinca minor - Pikkutalvio

Moni perenna on jo hereillä ja yhtä moni heräämättä. Viime kesänä siirrettyjen ja istutettujen kasvien tarkat asuinsijat eivät olet vielä iskostuneet takaraivoon, joten istutuskartta pitäisi olla kierroksilla mukana. Välillä tuntuu hölmöltä seisoa kukkapenkin äärellä miettimässä, että "jotain tuonne viime kesänä laitoin, vaan mitä ja mihin?" Tapaan laittaa jonkinlaisen nimikyltin tuoreille istutuksille, mutta viime kesänä olen selvästi ollut siinä asiassa hyvin hyvin hyvin laiska. Nyt se kostautuu. Onneksi listaihminen on kirjannut istutuksensa uskollisesti taulukoihinsa.

Anemone blanda - Balkaninvuokko

Balkaninvuokot ovat muuten varsin taitavia piiloutujia. Pilvisellä säällä ne menevät suppuun ja silloin niiden ohi voi kulkea huomaamatta kukan kukkaa. Vaan odotas, kun aurinko tulee esiin, avautuvat nämä vuokotkin paistattelemaan päivää. Olen istuttanut monen monta mix-pussukallista balkaninvuokkoja. Väreistä valkoista nousee pari-kolme, punaista yksi tai ei sitäkään. Loput ovat sitten sinisiä. Ne ovat myös muita värejä selvästi kestävämpiä.

Viola odorata - Tuoksuorvokki

Tuoksuorvokki on tosi sitkeä kaveri. Viime kesänä se levisi mukavasti. Nyt lumien sulamisen jälkeen kasvusto näytti surullisen ankealta, vaan sieltä ne taas versovat voimalla ja kukkivat suurella innolla.

Ficaria verna - Mukulaleinikki

Mukulaleinikki on pirteä poikkeus muuten varsin sinivoittoisessa kevätkukkijoiden kavalkadissa. Hyytävät yöt tai torstain lumikerros ei niiden nuppuja kiusannut. Yksi toisensa jälkeen on alkanut avautua. Olen parina keväänä siirtänyt pieniä mukulaleinikin tuppaita uusiin paikkoihin. 

Hyvin ovat kotiutuneet ja alkaneet jo kukkia. Nettikeskusteluissa mukulaleinikki on monen inhokki. Valtaa kuulemma liikaa alaa, eikä siitä pääse millään eroon. Minulla mukulaleinikki on ollut vuosikausia aika pienellä alalla. Kesäksi se katoaa lähes kokonaan isompiensa alle. En ole kokenut sitä haitalliseksi. Toivottavasti en koe tulevaisuudessakaan.

Gagea - Pikkukäenrieska

Pikkukäenrieska on suloinen pieni kukkakeiju keltaisessa kellohameessaan. Meillä sitä on ollut hyvin vähän ja muutamaan vuoteen en ole huomannut ainuttakaan. Mainitsin asiasta Saaripalstan Sailalle, joka antoi minulle pienen tuppaan. Hän asettui oitis olopihan Syreenipenkkiin asumaan ja kukkimaan. Siis pikkukäenriesta - ei Saila. Yllättäen löysin tänä keväänä pikkukäenrieskaa myös pikkupuutarhasta. Olisiko Sailan antama kutsunut kaverinsakin tänne?

Muscari

Siniset helmililjat ovat vihdoin ponnistaneet kukkansa ylös lehtiruusukkeen keskeltä. Pitkään ne siellä lymysivätkin odottaen sopivaa nousuhetkeä. Ruukuissa sisälle ostetut ja myöhemmin maahan siirretyt valkoiset 'White Magic' -helmililjat vasta kurkkivat aivan maan tasalla. Jospa lämpenevä sää saa nekin kurkottamaan ylemmäs.

Fritillaria imp. 'Rubra' - Keisarinpikarililja

Keisarinpikarililjoillani on taatusti selkäsärkyä jatkuvista jumppatuokioista, joita kylmät yöt ovat niille aiheuttaneet. Joka aamu nämä töyhtötukat - vai mitä lie heavyrockareita - ovat varsi notkolla päät kohti maata. Päivän mittaan suoristuvat ryhdikkäiksi. Sunnuntai-illan säätiedotus lupasi puolen viikon tienoille jopa +19 asteen lämpötiloja, joten nuppujen avautuminen lähestyy.

Prunus 'Accolade' - Koristekirsikka Kevätsuudelma

Koristekirsikan nuput ovat olleet poksahtamaisillaan jo useamman päivän. Onneksi ovat malttaneet pysyä supussa, ettei pakkanen ole niitä liikaa puraissut. Toivottavasti nuput eivät ole vaurioituneet. Myös omenapuiden valmistautuminen kukkimiseen on jo alkanut. Nyt vain kaikki sormet ja varpaat pystyyn toivomaan, että tänä vuonna kukinnan aikaan lämpöä riittäisi pörriäisten liikkeelle saamiseksi.

Kimalainen ahkeroimassa Beth Evansissa 1.5.

Lauantai kului Ukkokullan äidin asunnon tyhjentämisessä. Iloksemme suvun nuorempi polvi tarttui aktiivisesti toimeen ja valmista alkoi tulla. Jälleen kerran kävi selväksi, kuinka ihmisillä on kodeissaan kaikki tarvittava, eikä menneiden sukupolvien esineille ole käyttöä. Jokainen ottaa itselleen vain mieluisan esineen tai pari muistoksi edesmenneestä ihmisestä tai häneen liittyvistä tapahtumista. Kaikelle muulle on keksittävä uusi sijoituspaikka. Suuri osa lähti sentään kierrätykseen, mutta paljon meni myös roskiin. 

Tämä herättää ajatuksia ja ehkä myös vaikuttaa omien tavaroiden säilömiseen. Mikä on itselle tärkeää ja rakasta, on toisille merkityksetöntä. Mitään emme saa mukaamme täältä viimeisen kerran lähtiessämme. Ehkä tavaroiden keräämisen sijasta on parempi panostaa ihmissuhteisiin ja elämästä nauttimiseen.

Aurinkoisia hetkiä viikkoonne!

Huh, mikä viikko!

 
Takana on melkoinen viikko ihan joka suhteessa. Vielä ei voi edes huokaista, sillä työ ja kiire jatkuvat kuun loppuun saakka. Pahin ruljanssi on kuitenkin selätetty, toivon niin.

Kuten aiemmin kerroin, vanhempani saivat paikan tehostetun hoidon yksiköstä ennakoitua nopeammin. Päätös paikan vastaanottamisesta oli tehtävä parin päivän sisällä, koska tulijoita on jonoksi asti. 

Vanhusten muutto tapahtui alle kaksi viikkoa paikan saamisesta. Loppiaiskeskiviikon olin jo käyttänyt vakuutusten, sähkösopimusten ja muiden sidonnaisuuksien irtisanomiseen sekä paperiasioiden järjestämiseen. Äidin vein välttämättömien tavaroiden kera hoivakotiin viime maanantaina ja isän siirsin väliaikaisesta paikasta uuteen hoivakotiin tiistaina. Keskiviikon, torstain ja perjantain olen tehnyt veljenvaimon kanssa täyttä päivää setvimällä ja pakkaamalla vanhempien tavaroita.

 
Melkoisia käytännön ongelmia on aiheuttanut pääkaupunkiseudulle muutaman päivän aikana satanut lumimassa. Keskiviikkona tein aamuviidestä seitsemään lumitöitä, sillä muuten en olisi päässyt pihasta mihinkään. Aura kävi kerran tiistai-iltana, jolloin kotitielle muodostui yhden auton kuljettava pöperöinen ränni. Ja samalla jokainen kiinteistö sai portilleen 70-senttisen vallin, jonka yli olisi auto pitänyt lennättää. Lunta satoi kaiken aikaa lisää, joten takamuksessa oli pelko, pääseekö takaisin kotipihaan illalla ollenkaan. Uutisista kuulin, että maan mittavin lumimäärä löytyy Etelä-Suomen Nuuksiosta. Kansallispuiston tuntumassa mekin asutaan.

Kotitie jalkakäytävineen on vihdoin paremmin aurattu.

 
Kunta kilpailutti kylän aurauksen pari vuotta sitten ja jo heti ensimmäisenä talvena uusi yrittäjä osoitti surkean palvelutason. Tai pikemminkin sen, miten ala-arvoisin kriteerein kunta palvelua on ostanut. Tämän viikon lumimyräkkä oli toki poikkeuksellisen vaikea, mutta kyläläiset ovat aiheellisesti kiukkuisia. Joillakin tieosuuksilla asukkaat joutuivat odottamaan aurausta kolme vuorokautta. Sanoisin kohtuuttomaksi. Onneksi ei ollut vakavia sairastapauksia eikä tulipaloja. Hälytysajoneuvoilla ei olisi ollut lähelle koteja asiaa ollenkaan. 

Tiukkojen vallien auraaminen kiinteistöjen sisäänkäyntien tukkeeksi on myös kohtuutonta varsinkin vanhuksia ja pikkulapsiperheitä ajatellen. Edellinen urakoitsija oli erittäin taitava aurausjäljessään, eikä teitä auratessaan kasannut valleja ihmisten sisäänkäynneille. Yrittäjä saakin yhä laajaa kiitosta työnsä tuloksista.

 
Vanhempien asunnossa on edelleen hurja määrä tavaraa, joille on jotain tehtävä. Seuraavaksi on tarkoitus järjestää sisaruksille "avoimien ovien päivä", jolloin kukin voi hakea haluamiaan tavaroita. Toiveissa olisi, että mahdollisimman paljon tavaraa lähtisi itse kunkin mukaan. Sen uskon kuitenkin olevan toiveajattelua, sillä jokaisella on kodeissaan kaikki tarvitsemansa. Muistoesineille tuskin on kovin suurta tarvetta.

Kun kukin on hakenut haluamansa, on järjestettävä jälkimuutto eli asunto on tyhjennettävä. Ja sen jälkeen hoidettava loppusiivous.

 
Vaikka vanhempani ovat siirtyneet suuresta omakotitalosta kerrostalokolmion kautta nyt tyhjennettävään kaksioon, riittää silti tavaraa poistettavaksi. Hoivakotiin meni joitakin huonekaluja. Vaatteita ja koriste-esineitä vietiin hoivakotiin ihan liikaa, koska äiti ei ennakkoon pystynyt tekemään riittävästi karsintaa. Eikä myöskään jaksanut. 

 
Vanhemmilla on hoivakodissa kaksi lähes samankokoista huonetta, joista toisen he halusivat olohuoneeksi ja toisen makuuhuoneeksi. Tai pikemminkin äiti halusi, sillä isä ei glaukooman aiheuttaman sokeuden ja muistisairauden vuoksi paljon päätöksentekoon voi osallistua. Kummassakin huoneessa on yksi 40 cm:n tankokaappi ja yksi 40 cm:n hyllykaappi. Ns. eteisessä 80 cm:n tankokaappi ja sen vieressä kaappi, jossa on käytössä pari hyllyä. Kaappeihin on saatava mahtumaan vaatteiden lisäksi hoitotarvikkeita ja mahdollisia muita henkilökohtaisia tarvikkeita.

Pitkän mallisen eteistilan toisessa päässä on iso pesuhuone. Toisessa päässä minikokoinen keittiö, jossa on pieni pesuallas vieressään 40-senttinen taso. Tason alla pikkuinen roskakaappi ja tason päällä muutama pieni yläkaappi, joihin äiti suunnitteli astioita. Ehkä äiti pian ymmärtää ja huomaa, ettei astioille ole kovin kummoista tarvetta, kun hoivakoti tarjoaa täyden ylöspidon.

 
Vanhempien kaksion kaappien, laatikoiden ja hyllyjen läpikäyminen on laittanut minut ajattelemaan yhä enemmän suhtautumistamme tavaraan. Miten valtavasti keräämme ympärillemme sellaista, mikä muuttuu hetkessä silkaksi roskaksi. Tai tavaraa, jolla ei koskaan ole edes muistoarvoa ollutkaan. Kunhan vain työnnämme niitä tyhjien paikkojen täytteeksi unohtaen sinne. 

 
Olen jo jonkun aikaa käynyt läpi omia tavaroitani ajatuksella, ettei kaikkea tarvitse säästää. Vanhempien asunnon tyhjentäminen lisää järjestely- ja luopumisprosessiani entisestään, sillä haluaisin säästää lapseni tältä rumbalta, jota nyt omien vanhempien tavaroiden kanssa läpikäyn. 

Vaikka tärkeimmät asiat ja esineet on nyt muutettu, teettää asunnon tyhjennys työtä ja päänsärkyä vielä pariksi viikoksi. Kerrostalon roskahuoneeseen ei ihan mitä vain viedä ja ylipäätään kierrättämistä suosivana tiedän tavaroiden selvittämisessä olevan omat kuvionsa. Pelkästään henkilötunnuksella ja muilla aroilla tiedoilla varustettujen papereiden hävittämisessä menee tovi jos toinenkin. 

 
"Kuolinsiivous" on jonkin aikaa ollut mediassa ja somessa jonkinlainen trenditeema. Älkää hyvät ihmiset odottako omaa tai läheisenne kuolemaa, vaan aloittakaa tavaroiden systemaattinen siivous jo hyvissä ruumiin ja hengen voimissa. Silloin on paras mahdollisuus miettiä ja keskustella, minkä haluaa säästää ja kenelle. Ja mitä haluaa tavaroilleen mahdollisen vakavan sairastumisen tai kuolemantapauksen kohdalla tehtävän. Tai silloin, kun edessä on muutto nykyistä pienempiin tiloihin tai peräti hoivakotiin. Olkaa armollisia läheisillenne, joille pahin siivousurakka kaatuu.

Tinttien lumityöt on tekemättä.

Muuttoruljanissi kaikkine oheiskuvioineen sekä tuntien lumityöt ovat vaatineet aikaa ja voimia. Illalla en enää ole jaksanut avata tietokonetta tai hakea kylvötarvikkeita esille. Elän toiveessa, että saisin kelloköynnökset kylvettyä lähipäivinä. Impectan siementilaus ei ole vielä saapunut, mutta ei sillä mitään hoppua ole. Löysin vihdoin etsimäni paprikalajikkeen eräästä nettikaupasta ja aion sen tänään tilata.

 
Jospa lähipäivinä ehtisi tehdä kävelylenkin lumisessa maisemassa.

Kauniita talvipäiviä teille kaikille!

PS. Postauksen kuvat on otettu -19 asteen pakkasessa tänään lauantaina.